Tapaamani ihana nainen ja ristiriitaiset signaalit
Hei olen nelikymppinen mieshenkilö ja tavannut muutamaan otteeseen todella mukavan naisen.
Ensimmäisen pidemmän juttelun aikana puhuimme enimmäkseen niitä näitä ja loppuvaiheessa hieman henkilökohtaisempiakin asioita nuoruusajoilta. Molemmat varmasti huomasimme, että juttu luistaa ja mukavaa oli.
Myöhemmin nainen kertoi minulle vieläkin henkilökohtaisempia asioita ja kuuntelin mielestäni tuomitsematta ja ymmärtäen. Suurin osa keskusteluista oli kuitenkin kepeämpiä aiheita ja ehkä hieman kaksimielisyyttäkin mukana. Taas oli kivaa.
Hitaasti lämpiävänä henkilönä kerroin sitten omista asioistani ja menneisyydestäni, johon kuuluu mm. koulutuksen puute ja masentuneisuuttakin.
Hieman aistin tässä vaiheessa, että naisen jännittyneisyys lisääntyi ja hän otti etäisyyttä.
Teinkö jotain väärin kun koitin olla rehellinen?
Mitä mietteitä?
Kommentit (30)
En ole työtön ja kerroin sen myös hänelle.
Ehkä huolestui siitä, että etsit hänestä Suurta sosiaalista korvaa? Aniharva haluaa joutua terapeutin asemaan ihmissuhteessa. Vaikea sanoa, kun en itse ole ollut aistimassa tilannetta.
Leila Koo kirjoitti:
Ehkä huolestui siitä, että etsit hänestä Suurta sosiaalista korvaa? Aniharva haluaa joutua terapeutin asemaan ihmissuhteessa. Vaikea sanoa, kun en itse ole ollut aistimassa tilannetta.
Nainen haluaa miehestä ymmärtäjän ja mahdollistajan, mutta miehellä ei saa olla mitään heikkouksia, kaikkein vähiten psyykkisiä kuten masennusta. Miehen on oltava vahva alfa eikä kitisevä luuseri.
Heti alussa tuollaisista ei kannata puhua koskaan. Kun ei vielä tunneta kunnolla.
Olen nuorempana seurustellut masentuneen miehen kanssa. Kovasti olin häneen rakastunut, mutta suhde oli todella he*vettiä. Lopulta olin itsekin aivan rikki. Tuon kokemuksen jälkeen en haluaisi enää mt-ongelmaista kumppania. Minut ainakin olisi saanut vetäytymään tuo masennustausta.
Teit ihan hyvin. Kaikki tavat on oikein. Kerroit. Kuuntelit. Se on hienoa.
Nythän sitten näet miten se etenee.
Jatka juuri omaan tapaasi. Sitten, kun on joku jonka kanssa se yhteys syntyy ja jatkuu, niin siinä se on.
Voihan olla kavereita ja tuttuja joille puhut. Seurustelukumppani voi löytyä tutuista tai sitten se löytyy jostain uudesta.
Hieno, että uskallat ja olet oma itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Ehkä huolestui siitä, että etsit hänestä Suurta sosiaalista korvaa? Aniharva haluaa joutua terapeutin asemaan ihmissuhteessa. Vaikea sanoa, kun en itse ole ollut aistimassa tilannetta.
Nainen haluaa miehestä ymmärtäjän ja mahdollistajan, mutta miehellä ei saa olla mitään heikkouksia, kaikkein vähiten psyykkisiä kuten masennusta. Miehen on oltava vahva alfa eikä kitisevä luuseri.
Saahan olla. Omista heikkouksista (esimerkiksi psyykkisistä ongelmista) kertominen on rohkeaa eikä tee kenestäkään kitisevää luuseria. Jos jonkun mielestä tekee, voi ajatella ettei siinä ihmissuhteessa kovin paljoa ollut menetettävää. Olen aina arvostanut suuresti jos joku on halunnut kertoa minulle vaikeista asioista, se on todella suuri luottamuksen osoitus ja vaatii uskallusta. Parhaimmillaan kertominen voi lähentää henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin, naiset vain eivät arvosta kouluttamatonta tai duunarimiestä, työttömät ovat eläimiä pahempia ulisijoita. Näin se vain täällä menee, ota tai jätä.
Mitä vikaa duunarimiehissä on? Käsistään käteviä ja vielä monesti hyväpalkkaisia.
Aika näyttää, mutta jatkossa pidä keskustelu muissa kuin mt-asioissa siihen asti, koska tutustumisen alussa ei kannata varmuuden vuoksi kertoa mitään kovin intiimiä itsestään.
Esitä, vedä roolia, että saat naisen kiinnostumaan itsestäsi. Sitten "alkuhuuman" jälkeen pikkuhiljaa ala olemaan oma itsesi ja huomaa parisuhteen murenevan, kun molemmat ovat esittäneet parisuhderooleja, eikä kumpikaan oikeasti tunne toista. Toista uuden kanssa.
Jos itse olisin tarpeeksi kiinnostunut jostakin, ei tuollaiset asiat haittaisi nuoruudessa.
Katso miten homma etenee...
Vierailija kirjoitti:
Teit ihan hyvin. Kaikki tavat on oikein. Kerroit. Kuuntelit. Se on hienoa.
Nythän sitten näet miten se etenee.Jatka juuri omaan tapaasi. Sitten, kun on joku jonka kanssa se yhteys syntyy ja jatkuu, niin siinä se on.
Voihan olla kavereita ja tuttuja joille puhut. Seurustelukumppani voi löytyä tutuista tai sitten se löytyy jostain uudesta.Hieno, että uskallat ja olet oma itsesi.
Munkin mielestä on hienoa ja ihanaa, että joku on oma itsensä, kukapa ei aitoon ihmiseen ihastuisi?
Mutta, oman mieheni kaveriporukassa on 2 sellaista ikisinkkua ja pian varmaan katkeraa poikamiestä, jotka on ihan syystä sinkkuja. Molemmat kovasti haluis naisen elämäänsä, se vaan näin naisen näkökulmasta on kirkkaan selvää, miksi onni ei ole käynyt. Ja noh, se johtuu heistä itsestään, sellaisena kuin ovat... Toinen on ihan kertakaikkiaan sairaan törkee jätkä, se ei tajuu yhtään ettei sen vitsit oo mitään kivaa kuultavaa, sen sarkastisen mustallahuumorilla höystetty venkoilu saa karvat pystyyn melkein kaikilta. Toinen on uskomattoman raskasta seuraa, se ulisee lähes päivittäin viisi vuotta sitten päättynyttä suhdetta, miten olikin taas rankkaa viikko sitten nähdä eksää vahingossa kaupassa, itsetuhoiset suunnitelmat vilisee puheissa vitsinä usein. Ihan liian raskasta. Pitäskö näille kertoo missä on vika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin, naiset vain eivät arvosta kouluttamatonta tai duunarimiestä, työttömät ovat eläimiä pahempia ulisijoita. Näin se vain täällä menee, ota tai jätä.
Mitä vikaa duunarimiehissä on? Käsistään käteviä ja vielä monesti hyväpalkkaisia.
Haluaisin tietää millaisia todellisuudessa ovat ne naiset, joille duunarimies on ehdoton ei ja jotka ihan periaatteesta vaativat mieheltä korkeaa koulutusta. En ole koskaan palstan ulkopuolella kohdannut näin ajattelevaa naista.
Olen huomannut, että ne miehet joilla on kokemusta mt-ongelmaisesta naisesta, selvittävät uudesta kumppaniehdokkaasta tämän asian heti alkuun, koska se on ehdoton turn off.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tehnyt väärin, naiset vain eivät arvosta kouluttamatonta tai duunarimiestä, työttömät ovat eläimiä pahempia ulisijoita. Näin se vain täällä menee, ota tai jätä.
Mitä vikaa duunarimiehissä on? Käsistään käteviä ja vielä monesti hyväpalkkaisia.
Haluaisin tietää millaisia todellisuudessa ovat ne naiset, joille duunarimies on ehdoton ei ja jotka ihan periaatteesta vaativat mieheltä korkeaa koulutusta. En ole koskaan palstan ulkopuolella kohdannut näin ajattelevaa naista.
Olen itse filosofian maisteri. Arvostan toki duunareita ja heidän työtään, mutta parisuhdemielessä olisimme kovin erilaisia.
Suuri virhe, kun menit heikkouksistasi kertomaan, naiset ei arvosta. Etenkään kouluttamattomuutta tai masennusta, naiset ei halua kohdata mitään masentavaa elämässään jos vaarana on että sorrut taas masenteluun.
Missä kohtaa oli ne ristiriitaiset signaalit?
No jotenkin tämän tapaamisen jälkeen, kun kerroin asioistani, tuli sellainen fiilis.
Sama kalsea tunnelma jatkui seuraavan kerran kun nähtiin ohimennen.
Tulen kyllä useasti väärinymmärretyksi aika ajoin takkuilevan ulosantini takia.
Vierailija kirjoitti:
Suuri virhe, kun menit heikkouksistasi kertomaan, naiset ei arvosta. Etenkään kouluttamattomuutta tai masennusta, naiset ei halua kohdata mitään masentavaa elämässään jos vaarana on että sorrut taas masenteluun.
Just joo. :D koska miehethän ovat tunnetusti empatian kuninkaita
Et tehnyt väärin, naiset vain eivät arvosta kouluttamatonta tai duunarimiestä, työttömät ovat eläimiä pahempia ulisijoita. Näin se vain täällä menee, ota tai jätä.