Olisitko hengissä jos olisit synnyttänyt samalla aikakaudella kuin isoäitisi?
Eli olisitko selvinnyt nykyisistä synnytyksistäsi entisaikaan, entä olisiko lapsesi selvinneet?
Kuinka vahvoja ne esiäidit ovatkaan olleet, jotka ovat selvinneet synnytyksistä hyvinkin hurjissa olosuhteissa ja saaneet elämänsä aikana vielä monta kertaa enemmän lapsia kuin naiset nykyään. Kaikki kunnia vahvoille esiäideille :)
Itse en olisi hengissä, jos olisin joutunut synnyttämään isoäitini aikakaudella 70 vuotta sitten. Olisin kuollut todennäköisesti suureen verenhukkaan (näin olisi käynyt kummankin lapseni synnytyksessä ilman tehokasta nykypäivän sairaanhoitoa) kaiketi jossain saunan lauteilla. Lapseni sen sijaan olisivat mitä todennäköisimmin jääneet henkiin.
Kommentit (76)
Olisin hengissä samoin lapset. Minulla on ollut tuuri, en ole tarvinnut enkä olisi edes huolinut ninkäänlaista kivunlievitystä, melko kivuttomat ja nopsat synnytykset. Sairaalassa toki olen synnyttänyt, lääkärit ei ole ehtineet paikalle ja kätilötkin ihan viime tinkaan.
Todennäköisesti olisin, mutta lapsia olisi viiden sijasta kolme. Yksi syntyi keskosena rv 36+, hyvän kokoisena kylläkin, mutta ei pitänyt sokereitaan eikä jaksanut syödä. Hoidettiin teholla ensin pari vuorokautta ja valvonnassa vielä muutama vuorokausi lisää. Toinen olisi kuollut kohtuun.. raskaushepatoosin vuoksi synnytys käynnistettiin rv 37+, 7 pisteen vauva syntyessään ja aika huonossa kunnossa... vedet oli vihreät ja liikkeet jo heikentyneet, aika viimetipassa siis käynnistykseen päädyttiin.
Kyllä varmaan, meillä Etelä-Savossa synnytettiin vauvat sairaalassa jo silloin 40-luvulla. Ei tämä näköjään niin periferiaa olekaan kuin monen muun isoäidin synnyinseudut. Olisi hauska tietää, mistä sitten olette. Meillä Savonlinna, näköjään edistyksen keskus. :D
Olisin, ja lapsetkin varmaan olisivat... Esikoista tosin ponnistin tunnin ja vartin, ja lopussa autettiin parin viimeisen työnnön aikana imukupilla, mutta kuulemma vaan siksi, että saatiin nopeammin ulos. Ei siis ollut jumissa tai mitään hätää, mutta ilman apua olisin varmaan saanut ponnistaa vartin lisää... Lapsi sai silti 10 pistettä, eli kaikki oli koko ajan ok.
Toka synnytys meni muutoinkin ilman kummempia apuja, oli nopea synnytys ja vei vartin synnytyssalissa. Olisin varmaan periaatteessa selvinnyt vaikka yksin, ja oli just sellanen synnytys, jonka jälkeen ennen aikaan mentiin tunnin päästä lypsämään lehmät.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 09:26"]
Kyllä varmaan, meillä Etelä-Savossa synnytettiin vauvat sairaalassa jo silloin 40-luvulla. Ei tämä näköjään niin periferiaa olekaan kuin monen muun isoäidin synnyinseudut. Olisi hauska tietää, mistä sitten olette. Meillä Savonlinna, näköjään edistyksen keskus. :D
[/quote]
Mun mummon on syntynyt vuonna 1924... ja toinen mummo 1926.
Oma isoäitini synnytti 1947 kaksoset saunassa niin ettei edes tiennyt odottaneensa kaksosia! Aika kova nainen oli. Itsellä olisi ollut ongelmia ensimmäisessä synnytyksessä perätilan vuoksi, mutta onneksi lapsi oli pienikokoinen että olisi varmaan mahtunut syntymään perätilassakin. Nyt syntyi suunnitellulla sektiolla. Toinen ja kolmas syntyi ihan ilman kipulääkitystä ja hyväkuntoisena, mutta kolmannen jälkeen olisin varmaan itse kuollut kohtutulehdukseen.
Ensimmäisestä pienen pieni ehkä, että olisi kaikki saattanut ajan kuluessa mennäkin ok, mutta varmuutta ei voi olla kun päättyi lopulta sektioon.
Toisessa olisi sekä vauva että minä kuolleet jo ennen synnytystä. Paha toksemia ja keskoslapsi sektiolla.
1950-luvulla taidettiin synnyttää ihan peräkamarin sängyssä eikä enää saunassa. Näin muistelisin vanhempien naisten kertoneen. Sillä vuosikymmenellä syntyivät viimeiset kotonasyntyneet ja monen perheen ensimmäinen sairaalassasyntynyt.
En tiedä, miten olisi käynyt kun oli vakava raskausmyrkytys. Yksi äitini lapsista syntyi kuolleena ja äitikin oli vähällä menehtyä,mutta tuskin se vauva olisi selvinnyt nykyaikanakaan. Yksi sukulainen on kuollut 1800-luvulla synnytykseen, en tiedä miksi kun vauva jäi kuitenkin eloon.
En olisi hengissä eikä nuorimmainen lapsikaan olisi selvinnyt.
Minä olisin hengissä, lapsi ei. :(
Olisin hengissä ja niin olisi lapsenikin. Olisin suhtautunut synnytykseen paljon luonnollisempana asiana, enkä pelännyt sitä niin paljon. Olisin ollut enemmän liikkeellä synnytyksena aikana ja se olisi edistynyt omalla painollaan toisin kuin pitkällään epiduraalikatetreissa ja tipoissa. Lapseni olisi ollut pienempi kokoinen, ja minulla vähemmän ylipainoa. Ei olisi tarvittu imukuppia koska supistusheikkoutta ei olisi tullut edellä mainittujen asioiden vuoksi.
Oletteko ajatelleet, että teidän nykyajan synnytyksissä jotkin toimenpiteet ovat saattaneet vaikuttaa synnytyksen kulkuun negatiivisella tavalla ja täten lisätä riskiä esim. vauvan hapenpuutteen riskiin, imukuppiulosauttoon ja keisarinleikkaukseen. Varmasti nämä toimenpiteet mitä on jouduttu tekemään ovat olleet joillekin todella tarvittavia keinoja synnytyksen etenemiseksi, mutta ei kaikille. Joskus lopputulema olisi voinut olla parempi ilman nykylääketiedettä.
Vaikea sanoa. Esikoinen käynnistettiin yliaikaisuuden takia 42+1, ja synnytys oli äärimmäisen kivulias ja raju luullakseni juuri käynnistyksen takia. Lapsi oli kuitenkin vain 3600 g, ja synnytyksestä sinänsä olisin varmasti selvinnyt hengissä, jos vaan joku olisi ollut auttamassa, ei mitään hirveätä verenvuotoa tms. Mutta tietty kun lapsi ei lähtenyt syntymään itsestään edes viikolla 43 niin olisi voinut kasvaa liian isoksi ilman käynnistystä (LA oli oikein, tiedän sen).
Toka synnytys olisi hoitunut vaikka puun alla.
En varmaan. Vauva ainakin olisi kuollut.
joo omani oli helppo synnytys , täti syntyi 50 luvulla oli keskonen Ylppö hoisi
[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 15:10"]Olisin. Tehtiinhän keisarileikkauksia 40-50 -luvlla paljonkin jo. Kumpikin mummu on synnyttänyt vuosina -42-51 ja sairaalassa. Mulla esikoinen leikattiin, muttei siinä mitään ihan hengenhätää ollut. Siitä en ole varma, oliko tuohon aikaan vielä leikkaus sellainen, että poistettiin kohtu samalla eli toinen lapsi olisi jäänyt tulematta.
Muistaakseni ensimmäinen onnistunut sektio oli jo 1800-luvun puolella, mutta harvoinhan niitä maalaistollukat vielä 1900-luvun alkupuolella sai, kun synnyttivät saunassa. Tosin mullakin syy oli tarjontavirhe eli lapsi olisi voinut vammautua repimisestä pihdeillä ja ehkä minäkin, mutta luultavasti olisin selvinnyt hengissä.
[/quote]
Eikö jo antiikin aikana osattu tuollainen tehdä? Niin olen kuullut.
En välttämättä. Menetin paljon verta synnytyksessä. Lapsi olisi hengissä.
Mun äiti on syntynyt saunassa (1955). Olisin todennäköisesti itsekin saunassa synnyttämisestä selvinnyt hengissä. Ensimmäisellä lapsellani heikkenivät sydänäänet ponnistusvaiheessa, joten synnytystä nopeutettiin oksitosiinitipalla ja tekemällä episiotomia. Toisen synnytys sujui ilman ongelmia. Vaikea tietää, miten esikoisen olisi käynyt ilman puuttumista synnytykseen kulkuun.
Minä olisin luulatavasti hengissä, mutta vauva olisi kuollut.
Itse oisin hengissä mutta vauva ei, koska tuli kiireellinen sektio.
Esikoisen osalta minä varmaan olisin, lapsesta ei varmuutta. Sydänäänet oli vähän heikot, ja jos ei olisi loppupuolella vauhditettu oksitosiinilla, en tiedä olisiko pieni jaksanut loppuun asti. Olisi kyllä varmaan. Toka meni oppikirjan mukaan, olisi varmaan syntynyt hyvin saunassakin. Tosin oma isoäitini kyllä synnytti kaikki seitsemän lastaan sairaalassa, yksi kuoli silti.