Miksi puhut miehestäsi isäntänä?
Miksi käytät miehestäsi sanaa isäntä tai vaimostasi sanaa emäntä? En ymmärrä. Maatalousyrittäjillä asia on eri juttu, koska siellä emännyys ja isännyys ovat kunnianimityksiä, mutta kaupunkilaisilla ja taajamissa asuvilla isännästä puhuminen on hupaisaa. Ja minä en missään nimessä haluaisi, että mieheni kutsuisi minua emännäksi. Tai äidiksi muuta kuin lapsille puhuessaan.
Kommentit (13)
Koska meillä on tämä talo, jolla on isäntä ja isännällä on emäntä, joka huushollaa taloutta. Mies ei ole minun isäntäni, hän on talon isäntä. Emäntä määrää kaapin paikan. Jos isäntä alkaa hyppiä nenille, emäntä määrää isännän kaapin ulos!
Koska mieheni on Koivumäen, Kaartin, Pietilän, Pekkolan, Metsä-Pekkolan, Kiurun ja Ala-Kiurun isäntä. Ihan siksi. Kaupungissa asumme kerrostalossa :-)
En kutsu miestä isännäksi, mies sanoo joskus kavereilleen emännäksi. Mitä väliä? Se on sana siinä missä muutkin (toisinaan esim. hallitus). Rakkaalla vaimolla on monta nimeä? ;)
Niin, kyllä kai tavallisin aviomiehen nimitys sentään on "toi". Turun seudulta löytyy erikoinen hellittelynimi "meirä". Aviomieheni kiivastui = meirä sättäs ja melttos. Mutta nuo emäntä ja isäntä ovat kyllä melkoisen juntteja nimityksiä. Samaa sarjaa kuin miesten käyttämä "hallitus".
[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 11:36"]
Koska se on meillä päin tapana
[/quote]
Onneksi saa olla niin juntti kuin haluaa eikä hävetä ollenkaan ;)
No hellittelynimihän tuokin voi olla. Samaan tapaan kuin kulta, rakas, pupu, hanipöö...
No, eihän se multa pois ole. Kuulostaa vain oudolta. Vähän kuin orja ja hänen isäntänsä. Junttia.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 11:53"]
No, eihän se multa pois ole. Kuulostaa vain oudolta. Vähän kuin orja ja hänen isäntänsä. Junttia.
[/quote]
Onneksi olen kasvanut aikapäiviä sitten ohi tuon vaiheen jolloin piti miettiä mitä muut minusta ajattelevat jos sanon tai teen näin.
No voittehan te tietyt tyypit hokea, että junttia.
Nuo nimitykset ovat kuitenkin erittäin tavallisia ja niitä on käytetty sukupolvien ajan tietyillä alueilla. Myös niissä taloissa, joissa ei ole maataloutta. Ne ovat luontainen osa ainakin Etelä-Pohjanmaan murretta.
Mutta olettekin varmaan niitä samoja tyyppejä, joiden mielestä on junttia puhua murretta ;)
Oletkos ikinä kuullut, että tuo voi olla hyväntahtoista ironiaa tai sarkasmia?
Meillä mieheni on isäntä tässä (rakentamassaan) talossa. Ja minä olen talon emäntä. Viljelysmaata ei ole hehtaarikaupalla kun pääkaupunkiseudulla ollaan, mutta pihaa on ihan tarpeeksi.
Hellittelynimiähän nuo ovat. Rakkaalla puolisolla on paljon eri nimityksiä.
Ja kauniimpikin nimitys isäntä/emäntä on kuin "vasemman jalan saapas," jota mieheni työkaveri käyttää vaimostaan.