Olin lukeva lapsi ja luokkaretket huvipuistoon tuntuivat typeriltä
Sama tunne on aikuisena. Suurin osa aikuisista on viihteellisiä, eikä useimpien kanssa pysty keskustelemaan mistään asiallisesta asiasta, kun ei ole kiinnostusta eikä tietoa.
Kommentit (24)
Aika yksisilmäinen näkemys sinulla. On tainnut lukeminen mennä hukkaan, kun ei ymmärrystä ole kertynyt tuon enempää.
Ymmärrettävästi tältä palstalta ei ap:lle löydy ymmärrystä.
Millä tavalla sinä sitten pidät hauskaa vai eikö ole tarvetta sellaiseen?
Millä tavalla sinä sitten otat jonkin asian vakavasti ja syvällisesti, vai eikö ole edellytyksiä moiseen?
Vierailija kirjoitti:
Luin että TUKEVAlapsi 😄
Sama. Luulin ettet mahtunut laitteisiin. Onneksi olikin toisin.
Olin lukeva lapsi, joka tykkäsi kyllä huvipuistoista ja luokkakavereiden seurasta. Pitääkö olla huolissaan?
Minäkin olin lukeva lapsi (nykyään lukeva aikuinen), mutta nautin paljon kun pikkukylältä päästiin Särkänniemeen ja Linnanmäelle. Sitä päivää odotettiin aina jännityksestä täristen :). Pelkästään bussimatka oli niin jännää isoihin kaupunkeihin.
Olitko kiltti vai jännä tyttö ja juttelitko KOSKAAN niille luokan kilteimmille pojille? :(
Onnea, koet varmaan olevasi reilusti Parempi Ihminen, kuin sellainen, joka nauttii myös huvipuistoilusta.
Vierailija kirjoitti:
Olin lukeva lapsi, joka tykkäsi kyllä huvipuistoista ja luokkakavereiden seurasta. Pitääkö olla huolissaan?
Tässä tuli jo kolme joista olla huolissaan
A. Lapset jotka lukee, eikä viihdy
B. Lapset jotka viihtyy, ei lue
C. Lapset jotka lukee ja viihtyy
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla sinä sitten otat jonkin asian vakavasti ja syvällisesti, vai eikö ole edellytyksiä moiseen?
Jos tämä oli minulle niin pystyn ottamaan asiat tarvittaessa vakavasti ja syvällisesti, eikä se, että lapsena -ja oikeastaan vieläkin- pidin huvipuistovierailuista millään tavalla vähennä edellytyksiä siihen. Tämän varmaankin lukevana ihmisenä ymmärrät.
-7
Ai, minä taas olin kirjatoukka, joka ei kesäisin olisi muuta tehnytkään kuin riekkunut eri huvipuistoissa :D
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että iso osa aikuisista on ikävystyttävää juttuseuraa, jos on vähänkään laajemmin kiinnostunut erilaisista elämän ilmiöistä. Mielestäni kaikkien keskusteluiden ei silti tarvitse olla mitään supersyvällistä pohdintaa, koska se käy pidemmän päälle raskassoutuiseksi. En vain pidä siitä, kuinka niin monelle keskustelu on joko muista ihmisistä juoruilua, toisten testaamista ja jatkuvaa oman pätevyyden korostamista, tai alituista huokailua ja valittamista. Tavallisesta arjestakin saisi huippuhyviä jutunaiheita, jos sitä osaa katsoa oikeasta näkökulmasta. Yleisesti voisi väittää, että keskimäärin ihmiset eivät joko osaa tai jaksa keskustella aiheista ilmiötasolla vaan keskittyvät mieluummin henkilöiden tekemisten puimiseen, joko omien tai muiden.
Olit lukeva tylsimys. Minäkin olin lukutoukka lapsena ja sen lisäksi rakastin huvipuistossa käymistä.
Itse olen ollut pienestä pitäen todella aktiivinen lukija, joka vietti (ja viettää edelleen) erittäin mielellään suurimman osan kesästä sohvan nurkassa tai riippumatossa hyvää kirjaa lukien. Olen silti aina nauttinut myös huvipuistoista ja vielä sillä periaatteella, että mitä hurjempi laite, sitä parempi.
Minä en nauttinut kieputtimien kyydistä, joten päivä oli pitkä.
Miksi pilkkaatte rauhallisia lapsia?
Moni aikuinenkaan ei pysty keskittymään esim museoon, kun ei ole eväitä ymmärtää.