Puistossa:tuttu alkaa heti soitella sinne toisia kavereita:(
Vähänkö tylsää.
Mentiin pojan kanssa läheiseen leikkipuistoon (tyhjä), jonne sitten saapui puistotuttava kahden lapsensa kanssa. Oma seurani ei ilmeisesti äidille kelvannut, kun alkoi sitten heti soitella toisen yhteisen puistotuttavamme perään: "No moi, ajattelin, että pääsisittekö nyt tänne puistoon meidän "Emman" ja "Kallen" kanssa leikkimään?"
Tosi kiva sitten itse siinä istua tyhjänpanttina vieressä sillä aikaa, kun meidän 3 lasta leikkivät keskenään ja tämä äiti ilmaisi selvästi puhelullaan, että minä olin väärää seuraa.
Vai loukkaannuinko turhasta? Miltä teistä tuntuisi?
Kommentit (25)
15:
Tosi törppö vastaus. Vaikka kuinka ois päivänsä pilalla, ei ihme että tulee paha mieli. Ei voi kun ihmetellä. Loppujen lopuksi nousee vain sääli.. jotain vikaa tarvii olla sanojassa jos ei itse tajua ettei voi laukoa kaikenlaista. Mistähän tuollainenkin lausahdus tuli mieleen jos joku jo oli puistossa. Tsemppiä sinulle. Kertoi sanojasta paljon enemmän kuin sinusta tuo lausahdus.
Onhan tämä ketju vitsi, onhan? Vai onko puistoissa nykyisin tällainen sosiaalinen barbileikki niin äideillä kuin lapsillakin? Missä aikuiset ovat, kun kaksi sukupolvea leikkii puistossa ja syö puistoruokailussa?
en ajattelisi sitä niin, itsekin voisin soittaa ja kutsua lisää kavereita. mutta syynä ei olisi ikinä se että jo vieressä olevan ihmisen seura ei muka kelca, vaan jos seura on ihana, tykkään seurasta, ihana fiilis, niin haluan kutsua muutkin että kaikilla on hyvä mieli. kutsuisin koska haluaisin että muutkin tuntee sen. jos ei olisi tykännyt seurasta niin lähtisi. varmaan hän vain tykkää seurastasi, ja haluaa myös muut mukaan tyttöjen jutteluun:)
mä olen sitä mieltä että vaan tykkäsi seurastasi, ja myös halusi muita tyttöjä paikalle. jos ei tykkäisi niin lähtisi. jotkut ihmiset vaan tykkää että on isompi porukka. myös sekin että jos vaikka hän itse on joskus kokenut sellaista että tulee joku ihme masennus eikä jaksa mennä puistoon pienokaisen kanssa. voi olla hyvää kun joku soittaa ja kannustaa menemään. ehkö halusi vaan ajattelemattaan parempia ilmaisuja kutsua muut nauttimaan siitä kesästä, ja rupatella , porukassahan niitä jutunaiheita tulee, ja myös monet varmaan piristyy kutsusta:)
Aina kannattaa varmuuden vuoksi loukkaantua.
Eli jos menen puistoon ja siellä on toinen äiti, minun on seurusteltava hänen kanssaan.
Minä kyllä menen puistoon viemään lapset leikkimään. En leikkimään mitään peruskoulun paraskaveri-leikkejä.
Jos haluan sillä aikaa soittaa jollekin kaverille, soitan. En ole siitä tilivelvollinen jokaiselle puistossa seisojalle. Jos haluan kysyä kaveriltani, että tuletko puistoon nyt, kun itsekin olen täällä, kysyn. En mieti, että täällä on nyt yksi äiti, joten en voi kysyä kaveriltani, voiko se tulla,koska se loukkaantuu.
Kasvakaa aikuisiksi.
Mutta sinähän juuri tuossa harrastat ala-astetyylistä "minä leikin vain parhaan kaverini kanssa enkä välitä muista". Aikuisuus on sitä että pystyy huomiomaan muitakin kuin vain sen yhden kaverinsa.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2013 klo 06:59"]
Aina kannattaa varmuuden vuoksi loukkaantua.
Eli jos menen puistoon ja siellä on toinen äiti, minun on seurusteltava hänen kanssaan.
Minä kyllä menen puistoon viemään lapset leikkimään. En leikkimään mitään peruskoulun paraskaveri-leikkejä.
Jos haluan sillä aikaa soittaa jollekin kaverille, soitan. En ole siitä tilivelvollinen jokaiselle puistossa seisojalle. Jos haluan kysyä kaveriltani, että tuletko puistoon nyt, kun itsekin olen täällä, kysyn. En mieti, että täällä on nyt yksi äiti, joten en voi kysyä kaveriltani, voiko se tulla,koska se loukkaantuu.
Kasvakaa aikuisiksi.
[/quote]
Töppöhän tuo oli. Jotkut naiset ei ole kasvanut alakouluikäisten kaverileikeistä yli. Sama jatkuu aikuisiällä... Käytöstapojen puutetta ja empatiakin hukassa.
On niitä jokalähtöön.. Puistoaikoina yksi äiti mullekin teki selväksi, ettei seura kiinnosta ilmoittamalla, että hänellä on jo riittävästi kavereita ja tuttuja, eikä tarvitse enempää. Niin ja samanikäiset lapset olivat nimenomaan löytäneet toisensa ja äitinä siinä vain muutaman sanan yritin vaihtaa tämän äidin kanssa että josko joskus vaikka leikkitreffejä tms. Mutta ei sopinut.
Onneks muutettiin takaisin maalle eikä ole pakko olla puisto-sosiaalinen. En viihdy vieraitten seurassa, ja se nyt on vaan juttu minussa, ei siinä että uut ihmiset olis jotenkin epämiellyttäviä. En kaupungissa koskaan oppinut tätä puistososiaalisuuden normia. Mentiin sinne että MUKSUT saa leikkiä. Itse leikin heidän kanssaan TAI istuin penkillä itsekseni. En ottanut kontaktia muihin. Vastailin toki jos minulle puhuttiin, mutta en tosiaankaan tajunnut että olisko minun pitänyt olla jotenkin väkisin avoin ja sosiaalinen ja jutella kaikkien mammojen kanssa Meidän Nicopetterin asioista. Mieluummin itsekin olisin vaikka halutessani soittanut kaverilleni että kaipaan seuraa.
Jotkut ei vaan osaa ottaa toisia huomioon. Tai sitten ei kiinnosta. Mä kerran kysyin yhtä uutta tuttavaa kävelylenkkiseuraksi, kun asui lähellä. Lähdettiin sitten lenkille ja kohta kaverin puhelin soi. Hän sitten puhui puoli tuntia jonkun kaverinsa kanssa siinä puhelimessa, lopetti vähän ennen kuin päästiin takaisin kotiin. No tuttavuus kyllä tyrehtyi siihen, jos häntä olisi minun seurani oikeasti kiinnostanut tai olisi omannut edes jonkinlaisia käytöstapoja, olisi varmaan sanonut soittajalle, että soitellaan myöhemmin...
jotkut ei vaan kykene olemaan missään ilman kaveria tai ystävää. Ap puistoTUTTAVANA ei ollut riittävän läheinen, vaan piti saada se oma hovi koolle. Tai sitten tämän tuttavan lapsi oli puhunut aamulla että olis kiva päästä leikkimaan jennan ja jeren kanssa tms. Mitä näitä miettimään.
Pitäisin tuollaista äitiä huonotapaisena moukkana.
Mulle kävi juuri vähän aikaa sitten niin, että oltiin sovittu yhden tutun äidin kanssa, että mennään yhdessä puistoon. No, tämä äiti tulee yli puoli tuntia myöhässä, toinen kaveri ja kaverin lapset mukana. Lapset leikkivät yhdessä, mutta tuttuni juttelee lähinnä toisen kaverinsa kanssa. Ollaan puistossa vajaa puoli tuntia, kun tuttu toteaa kaverilleen, että täällä on kylmä, lähdettekö meille leikkimään. Minulle toteaa, että tulkaa tekin joku toinen kerta kylään. En tiedä, oliko käytös tahallista vai pelkkää sosiaalista typeryyttä, mutta kummassakaan tapauksessa ei ihan kauheasti enää kiinnosta olla tekemisissä. Onneksi on muitakin kavereita...
Riippuu vähän siitä millä tyylillä tilanne hoidetaan. Jos tuttu vaikka sanoo että "hei soitetaanko myös "Milla" lapsineen paikalle?" ja "Milla" on meidän molempien tuttu, niin en loukkaantuisi.
Juu, ei ehdotellut, että soitetaan "Millalle", vaan jutteli ensin niitä näitä ja ryhtyi sitten kovaäänisesti soittelemaan. t. ap
Sisään ulos. Haluatko sä tuommoisen turvelon seuraa?
Meillä on puistossa yksi äiti, joka kymmenen minuutin välein plärää facebookkia.. vaikka kellä olisi juttu kesken tai muksunsa sut kolauttanut päänsä liukumäessä. Eikun facebookkiin! (olen itsekin ahkera facebookkaaja, mutta osaan muiden seurassa olla irti netistä, jopa palstastakin)
Mä olen jättänyt moisen omaan arvoonsa, jos ei tykätä, niin ei tupata.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 20:40"]
Juu, ei ehdotellut, että soitetaan "Millalle", vaan jutteli ensin niitä näitä ja ryhtyi sitten kovaäänisesti soittelemaan. t. ap
[/quote]
No tollainen on tosi tökeröä ja loukkaantuisin kyllä. En varmaan kovin paljon jaksaisi soitella tuollaisen tutun perään jos ei seura selvästikään kiinnosta.
-3
Onhan näitä. Minullekin kerran työkaveri tokaisi kyläillessään, että hyvä kun sai tämänkin pois alta, niin pääsee nyt seuraavaan kyläpaikkaan. Olin silloin äitiyslomalla, enkä näköjään kauean tärkeä henkilö. Enpä kutsunut toiste kahville...
Mikä on puistotuttava? Siis olet sen tavannut jossain puistossa ja näät sitä vain siellä, sillon kun sattuu samaan aikaan olemaan? Vai ihan oikea kaveri/tuttava, jonka kanssa ollaan yhteydessä muutenkin, soitellaan jne? Jos tosiaan vain puistotuttava, niin en ihmettele. Kyllä mullakin omat kaverit menee satunnaisten hyvänpäiväntuttujen edelle.
Ei olla muuten kavereita, mutta puistossa välillä tavataan. Lapset on aika samanikäiset. Iloinen ja reipas äiti, joka tulee hienosti juttuun kaikkien lasten kanssa. No, tiedetään nyt ainakin, ettei meidän seurasta välitä. ap
Törkeää käytöstä.
Me istutaan lähipuistossa yleensä neljän äidin ringissä, jos satutaan yhtä aikaa paikalle, tietysti kokoonpano vähän vaihtelee. Kaikki ihan tavallisia ja sosiaalisesti lahjakkaita, niin luulin. Eräänä päivänä istuin siellä lasten kanssa yksin ja tuli toinen tämän ringin nainen puistoon. Ajattelin, että kiva juttu, saan seuraa ja lapset samoin. No, tämä ihminen tuli käymään siinä minun luona ja kysyi melkolailla sanasta sanaan näin: "Ootko nähny muita? Olis kiva, jos olis joku jonka kanssa vois jutella." Odottamatta edes vastausta hän sitten paarusti toiselle puolelle kenttää seisomaan.
Loukkaannuin pitkäksi aikaa enkä todellakaan ole kaveri tämän naisen kanssa. Kaikkien kanssa ei tarvi viihtyä, mutta ei silti saa tahallaan loukata ihmisiä miten sattuu. Tai jos ei tuolla tajua toisia loukkaavansa niin on päässä vikaa.