Lue keskustelun säännöt.
Vanheneminen ja mahdollinen kaljuuntuminen ahdistavat
04.09.2025 |
Olen mies jolla päällisin puolin elämässä menee hyvin. Olen lähelle kolmekymmentä. Minua on alkanut ahdistamaan ajatukset vanhenemisesta ja kaljuuntumisesta. Molemmat ovat luonnollisia elämään kuuluvia asioita ja yritän parhaillaan käsitellä tunteita ja ajatuksia niistä.
Aloitan vaikka vanhenemisesta. Viime aikoina olen alkanut ymmärtämään elämän rajallisuutta eri tavalla kuin aikaisemmin. Huomannut miten läheiset vanhenevat ja itsellekin tulee ikää eikä ole enää niin nuori. Olen alkanut miettimään aikaisempaa enemmän terveyttä, yhteydenpitoa läheisiin ja minkälaista elämä tulee olemaan vanhempana. Samalla tuntuu, että nyt on otollisimmat ajat vaikuttaa tulevaisuuteen ja nämä vuodet ovat tärkeitä. Elämä ei ole sitten joskus, vaan se elämä on tässä ja nyt. Kuitenkaan en halua ottaa liikaa paineita elämässä tai antaa vanhenemisen ahdistaa. En tiedä, onko tämä joku ikäkriisi vai jotain muuta, koska ahdistus on välillä voimakasta.
Toinen pinnallisempi huoli, on mahdollinen kaljuuntuminen. Kaljuuntumisen merkkejä ei vielä ole, mutta suvussa on perinnöllistä kaljuuntumista miehillä sekä äidin että isän puolelta. Itse kalju tai kaljuuntuminen ei ole ongelma, vaan mietin miten siihen suhtaudutaan ja sen vaikutuksista sosiaalisissa tilanteissa. Jos kaljuunnun, pelkään muuttuvani rumaksi tai saavani siitä jotain ikäviä kommentteja. En itse ajattele kaljuuntuvista tai kaljuista ihmisistä mitään ja se voi olla tyylikäskin. Tiedän sen olevan myös yleistä eikä sille voi mitään. Ajatukset ja mielikuvat kaljusta ja kaljuuntumisesta kuitenkin pelottavat. En kuitenkaan halua, että ajatukset ahdistaisi tai pelottaisi. Eivätkä ne pidä välttämättä edes paikkaansa. Haluaisin suhtautua asiaan hyväksyvästi ja rauhallisesti. Mikä tähän voisi auttaa? Onko joku kokenut samankaltaisia tuntemuksia, mutta päässyt kuitenkin eteenpäin?
Kommentit (18)
Olen kohta nelkyt. Minulla on vasta nyt tuollaista. Elin tavallaan teini-ikäni kolmekymppisenä.
Vielä ei näy kaljuuntumista, mutta huomaan etten kykene ryyppäämään samalla tavalla ja alkaa hengästyttää juostessa. Etenkin aina kun juoksee pusikkoon ja polttaa jointin, niin aika pitkään menee että henki kulkee.
Palautuminenkn on heikompaa. Pari päivää täytyy odotella seuraavaa juoksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaljuuntuminen kertoo että testosteronin eritys vielä toimii. Ole ylpeä siitä että sisuskumi alkaa paistaa. Itsellä ei ole merkkejäkään moisesta :-(
M65
Turkissahan tehdään hiustensiirtoja ihan yleisesti kaljuuntuville.
Onko sinulla vaimo ja lapsia? Uskotko Jumalaan? Ovatko vanhempasi elossa?
Vanhenemisessa kaljuuntuminen on ongelmista pieninpiä.
Rogaine on lääke miestyyppiseen kaljuuntumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tupeetkin on nykyään ihan nättejä. Ei ole pakko olla kalju. Et sinä näe tuolla katukuvassa kaljuuntuvia naisiakaan, vaikka heitäkin on paljon.
Vanhenemiselle taas ei voi mitään, ehkä terapiassa sitä voi yrittää käsitellä, jos ei itse onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Jos ahdistaa liikaa niin mene terapiaan. Tai sit on olemassa peruukkeja. Tsemppiä ap
Kiitos tsempistä. Ehkä asennoituminen ja keskittyminen muihin hyviin asioihin elämässä auttaa. Hiukset ovat olleet osa indetiteettiä, mutta ehkä pitää kääntää katse enemmän sisäisiin asioihin eikä antaa asioiden joihin ei voi vaikuttaa häiritä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä on niin normaali ja yleinen asia, että tuskin kukaan vaivautuu pilkkaamaan. Ihan yhtä normaali asia kuin että Suomessa sataa välillä vettä, eli sitä ei välttämättä edes noteerata.
Yleensä jos kaljuuntumista ei ole tapahtunut vielä lainkaan ennen kolmeakymppiä, niin jos sitä tulee joskus olemaan, niin se on silloin hyvin vähäistä. Jos se on tapahtuakseen, niin ensimmäiset merkit ovat jo kaksikymppisenä, jopa alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rogaine on lääke miestyyppiseen kaljuuntumiseen.
Joka vei itseltäni rahat, eikä auttamut. - Se mikä hieman auttoi oli, että kaljuuntumiseni pääsi vauhtiin ja oli ilm tosiasia jo opiskeluvuosinani (=allle 30 vuotiaana) oli, että tajusin keskittää voimani siihen, että rakennan ja ylläpidän sitä, mitä on kaljuni alla. Varoen katkeroitumasta varpen yhtänpaljon sitä, että en uhriudu tai ryhdy kaljuni vuoksi ketään kohtaan keljuksi. Koska se tai nämä toimet olisi kasvattaneet päöhäni ensimmäistäkään hiusta tai lisänneet fyysistä pituuttani tai mitenkään muutoin tehneet minusta parempaa, vaan perin ikävän tai vain tylsän.
Ymmärrän tuon ahdistuksen, vaikutat fiksulta kun ajattelet noin, mutta olet kovin nuori vielä. Ihan huoletta voit elellä tuossa iässä. Tiedän paljon sinua vanhempia hyvännäköisiä kaljuja miehiä. Itselläkin on yksi. Elävät ihan tyytyväisinä, luulen että se on myös tottumiskysymys. Jos se on väistämätöntä, se vaan hyväksytään, ja korostetaan ulkonäössä muita asioita. Persoona ratkaisee ja monille se tyyli kyllä sopiikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rogaine on lääke miestyyppiseen kaljuuntumiseen.
Joka vei itseltäni rahat, eikä auttamut. - Se mikä hieman auttoi oli, että kaljuuntumiseni pääsi vauhtiin ja oli ilm tosiasia jo opiskeluvuosinani (=allle 30 vuotiaana) oli, että tajusin keskittää voimani siihen, että rakennan ja ylläpidän sitä, mitä on kaljuni alla. Varoen katkeroitumasta varpen yhtänpaljon sitä, että en uhriudu tai ryhdy kaljuni vuoksi ketään kohtaan keljuksi. Koska se tai nämä toimet olisi kasvattaneet päöhäni ensimmäistäkään hiusta tai lisänneet fyysistä pituuttani tai mitenkään muutoin tehneet minusta parempaa, vaan perin ikävän tai vain tylsän.
Ehkä käytit Rogainea väärin tai olet niitä harvoja, joilla lääke ei toimi? Lääke ei kasvata kaljuun päähän hiuksia, vaan sitä täytyy alkaa käyttää, kun hiukset alkavat näyttää ohentumisen merkkejä. Turhan kallistahan se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tänään näin todella komean miehen, joka oli kaljuuntunut. Ei ollut kokonaan ajettu klanipää, vaan muuten lyhyehkö siisti tukka ja päälaki kalju. Ehkäpä juuri siksi kiinnitti huomion, kun ei ollut ajellut koko päätä. Ja siis oi, mitkä silmät!
Oon 46N ja minuakin ahdistaa ajatus vanhenemisesta, siis päivittäin voi tulla mieleen montako vuotta tai vuosikymmentä vielä on jäljellä. Ja mitä muutoksia tullut tai tulee. Kai vaan pitäisi elää. Sukulainen alkaa jo menemään kumaraan ja jäykistymistä liikkumisessa, vaappuu vähän puolelta toiselle jos kävelee kuin jalat olisi eri paria, onneksi mieli on vielä terävä vaikka elää omassa konservatiivimaailmassaan. En tiedä mikä auttaisi, paitsi hyviin asioihin keskittyminen aina kun voi. Ja elämän ilmentäminen, ei vanhenemisen, nuorekas sisäisesti. Onneksi osa on vasta 30.
Kaljuus ei ole paha juttu kun muut hyväksyvät ja kumppani hyväksyy. On pipoja ja hattuja. Jos vaalea, se ei näy samoin kuin tummalla. Mutta jos haluaisi hiuksia vielä, tietysti se ahdistaa.
Kaljuunnu rauhassa, miehillä reilu kalju on hyvännäköinen. Lisäksi vanheneminen on ok, mutta pidä huolta fyysisestä kunnostasi. Itsevarmat ja sinut itsensä kanssa olevat ihmiset ovat viehättäviä.
Jos ahdistaa liikaa niin mene terapiaan. Tai sit on olemassa peruukkeja. Tsemppiä ap