Kysymys perheenne illoista

Itse olen vanhempainvapaalla ja mies töissä. Vauva on 8kk, ja oikeastaan ilta menee siinä, että leikitään/luetaan ja minä yleensä syötän iltapuuron ja mies sitten tekee iltapesun. Sitten kahdeksan aikaa nukkumaan suurinpiirtein. Sen jälkeen yleensä ollaan vaan, saatan itse käydä lenkillä tai jumpata kotona. Mies ei juurikaan illalla käy missään. Ainakaan arki-iltoina. Mies tekee päivätöitä, mutta pari kertaa viikossa saattaa venyä työpäivä 17 tuntisiksi.

4v kaksoset, mies vuorotöissä ja minä kotona. Mies käy joka ilta kävelyllä ja yleensä vielä vanhan äitinsä luona, ainakin vapaapäivinä, joskus jopa vielä päivävuoron (11h) jälkeen. Lapset toki jo aika isoja, mutta helposti on "iltavillit" päällä just silloin, ja tietysti itekki on jo väsynyt kun koko päivän ollut kahden vilkkaan pojan kanssa, yleensä ilman aikuiskontakteja. Varsinkin kun pojat oli pieniä nämä miehen tavat ärsytti, ja anopin kehuskelu kuinka poikansa käy hänen luonaan ja syövät siinä iltapalaa, suorastaan loukkasi. Kyllä minä olisin halunnut että mieheni on kotona, kyllä hän täällä saa oman iltapalansa, ei tarvi äidin enää laittaa. Mies kyllä hoitaa sitten poikien iltarutiineista oman osansa aina kun on kotona, antaa iltapuurot ja lukee iltasadun. Ja saan mennä jos on joku meno, mies kyllä on poikien kanssa jos ei ole töissä. Mies on ihan hyvä isä, ja on poikiensa kanssa, ja nykyään tekee kotitöistäkin osan. Ei voi valittaa. Silti on niin, että mies voi ottaa ja lähteä ovesta ulos, eikä puhu mitään mihin menee ja koska tulee takaisin, ei tarvi kysyä keneltäkään kuka mahtaa hoitaa lapsia sen aikaa.

Tavallisena arki-iltana ajelen pitkin kaupunkia harrastuksissa. Mies on pitkät päivät töissä, joten kuskaaminen jää minun vastuulleni. Illalla menen lenkille, katsomme televisiota tai pelaamme yhdessä jotain lautapeliä. Ruokaa teemme molemmat mieheni kanssa ja siivoamme yleensä vain viikonloppuisin. Osallistumme molemmat siivoamiseen. Kumpikaan ei kaipaa mitä erityistä omaa aikaa, koska tajuamme sen, ettei tätä aikaa kestä kauaa, kun lapsista tarvitsee huolehtia. Viikonloppuisin urheilemme aika paljon kaikki tai matkustamme johonkin. Meillä ei ole ollut riitaa ajankäytöstä. Perhe on tärkein.

Tavallisena arki-iltana ajelen pitkin kaupunkia harrastuksissa. Mies on pitkät päivät töissä, joten kuskaaminen jää minun vastuulleni. Illalla menen lenkille, katsomme televisiota tai pelaamme yhdessä jotain lautapeliä. Ruokaa teemme molemmat mieheni kanssa ja siivoamme yleensä vain viikonloppuisin. Osallistumme molemmat siivoamiseen. Kumpikaan ei kaipaa mitä erityistä omaa aikaa, koska tajuamme sen, ettei tätä aikaa kestä kauaa, kun lapsista tarvitsee huolehtia. Viikonloppuisin urheilemme aika paljon kaikki tai matkustamme johonkin. Meillä ei ole ollut riitaa ajankäytöstä. Perhe on tärkein.

15- vuotias lapsi. Harrastaa jääkiekkoa, joten illat ja viikonloput menevät kuskaamisessa, toimitsijavuoroissa ja talkootöissä. Mies on vuorotöissä ja rakentaa, joten minä olen ottanut jääkiekkovastaavan roolin. Ihan kivaa, meillä on hyvä henki vanhempien kesken. Pojan harkkojen ajan (n. kolme tuntia /ilta) teen verkko-opintojani.

Jos jotain aikaa jää,koitan hoidella rästiin jääneitä kotitöitä ja teen ruokaa pakkaseen, että saadaan sieltä nopeasti, kun usein on klo 22.00 tai ylikin, ennen kuin ollaan kotona.

Luppoaikaa vietetään sitten yhdessä, kun sopiva hetki on, yhdessä.

Nyt on omituista, kun on pojan harrastuksessa omatoimisen aika, ja vain parit jäät tämän kuukauden aikana:) 

Ap, miten teidän perheen ilta?

Etupäässä minä laitan ruuan jo ennen kuin mies tulee töistä. Mutta jos en ole laittanut niin mies alkaa laittaa. Yleensä tehdään peruskotiityöt, mutta ei paljon ylimääräistä. Ja minä teen nopeammalla temmolla asioita, joten saan puolet enemmän aikaan. Mutta kumpikin ollaan lasten kanssa ja siinä läsnä. Mies enemmän henkisesti poissaoleva, toisaalta hullutelee arki-iltaisinkin lasten kanssa jollain tapaa. Minä en sellaista yleensä jaksa. Väsyt lapset tai iltavillit huolehdin minä, kumpikin nukutellaan. Summa summarum, mä teen enemmän mutta kumpikin tyylillänsä mukana. ap

Lapset 7, 10 ja 12 vuotiaat ja ollaan miehen kanssa molemmat töissä. Olen yrittäjä ja teen kodin ulkopuolella työt klo 8-16 välisenä aikana, paperitöitä joudun tekemään muutamana iltana kuukaudessa. Mies tekee pitempää päivää, mutta on yleensä kotona klo 17:30.

Miehellä on enemmän luppoaikaa, mutta kyllä minullakin sitä on ihan mukavasti kun olen opettanut lapset omatoimisiksi monessa asiassa ja en passaa juuri ollenkaan, huolehdin kyllä sapuskat, pyykit yms.

Iltaisin olemme nyt olleet aika paljon pihalla, siellä riittää aina jotakin puuhamaata. Mä hoidan kasvimaata, kitken ja mies ajaa nurmikkoa ja muuta vastaavaa. Sisälle tullessa pistän usein telkan,päälle ja katson digiboxin nauhoituksia samalla kun puuhaan muuta tai olen puuhaamatta, mies lueskelee. Kouluiltaisin on joitakin harrastuksia lapsilla ja sitten vain ollaan ja otetaan rennosti. En jaksa enää niuhottaa kodin siisteydestä niin paljoa, se on aika ok lähes aina.