Jatkas tätä sillä mikä tulee ekana mieleen: "Äitiys on..."

puurtamista.

No joo, olen juuri jäänyt kolmen lapsen yksinhuoltajaksi :P

...ilo.

Antoisaa

asia, josta monen pitäisi keskustella oman äitinsä kanssa. 

...ihanaa.

raadollista

tämä tunteiden vuoristorata on jotain aivan hirveää... valitettavasti en kuulu niihin äiteihin, jotka ovat kokeneet äitiyden helppona ja ovat jotenkin rentoja tyyppejä tässäkin asiassa.

liian itsestäänselvä valinta monille.

sanoinkuvaamattoman ihanaa! Kolme ihanaa tytärtä ovat ehdottomasti ihaninta ja parasta mitä mulla elämässä on.

...kivaa.

Yhtä vuoristorataa. Rakastan enemmän kuin ikinä ja toisaalta lapsi saa minut välilä niin uuvuksiin ja raivoihinkin etten olisi ikinä uskonut. Ja ne leijonanemon tunteet, että kukaan ei tätä mun lasta vahingoita tai kaltoin kohtele. Ja se murhe, mitä lapsen takia voi kokea, sydän särkyy melkein kun lapsella on paha olla tai kun murehdin jotain häneen liittyvää asiaa. Äitiys on enemmän murehtimista kuin olisin ikinä aavistanut. Ja parhaimmillaan puhdasta iloa.