En ole koskaan ymmärtänyt pullapohjaista mustikkapiirakkaa

Kaikki pullapohjaiset piirakat on pahoja.

En minäkään. Nykyään muutenkin tykkään vaan juustokakuista, perus marjapiirakka ei maistu miltään. Melkoine kermaperse oon.

Joku vanhemman väen nostalgiajuttu tuo pullapiirakka.

Sama, paitsi että en tykkää myöskään murotaikinapohjasta. Kakkumainen piirakka on paras!

Aina se vain hämmästyttää, miten merkillisissä asioissa älykkäiden ja hyvin koulutettujen suomalaisten ymmärryksen raja tuleekaan vastaan.

Muistan lapsuuden pettymyksen kun leirillä luvattiin mustikkapiirakkaa ja sitten se oli tuollaista kamalaa pullaversiota. Oltiin vielä itse kerätty ne mustikat.

Samaa mieltä, pullapohja ei sovi oikein mihinkään muuhun kuin pullaan. Sitäkin ilman pystyisin olemaan.

Noh, ennen syötiinkin terveellisemmin. Pullataikina on parempi vaihtoehto kuin murutaikina.

Jos teen pullapohjaisen mustikkapiirakan, pohja tehdään ohuen ohueksi hyvin pienillä reunoilla ja mustikkaa paksu kerros päälle, jolloin pullapohja toimii lähinä syömistä helpottavana rakenteena piirakassa.

Itsekään en pidä niistä 5 senttiä paksuista pullapohjista, jossa mustikkaa on päällä millin ohut uunissa kuivunut kalvo.

Mutta yleensä teen murupohjalla tai jonkin kakun.

En minäkään. Pullapohjalla se on tosi pahaa.

Ongelma on varmaan että ette osaa leipoa hyvää pullaa. Mikä tahansa piirakka on parempaa kuin olla kokonaan ilman. Omenoista ja jopa puolukasta tulee hemmetin hyvää pullapohjan kanssa.

Kokeilen ensikerralla pannukakkupohjaa.

Minusta paras on se missä mustikat sekoitetaan taikinan kanssa ei ole pulla eikä murupohja.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on varmaan että ette osaa leipoa hyvää pullaa. Mikä tahansa piirakka on parempaa kuin olla kokonaan ilman. Omenoista ja jopa puolukasta tulee hemmetin hyvää pullapohjan kanssa.

Ai, en minä ole koskaan sitä itse tehnyt kun muiden tekemätkin ovat olleet aina niin pahoja. Mieluummin syön mustikat mustikoina kun laitan ne pahaan piirakkaan.

Nimenomaan pullapohjainen mustikkapiirakka on se ehdoton juttu. Ohut pohja ja päällä paljon mustikoita, joita ei ole muussattu ihan liemeksi. Se oli lapsuuden herkku mummolassa ja olisi yhä, jos jostain sellaista saisi.

Muropohjapiirakat on yleensä pettymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta paras on se missä mustikat sekoitetaan taikinan kanssa ei ole pulla eikä murupohja.

Samaa mieltä! Ja helpompikin tehdä kun taikinaa ei tarvitse niin vatvoa.

En ole ikinä kuullut mistään hiton pullapohjapiirakasta.

Pullapohjainen piirakka on hyvää oikein tehtynä.

Pohjan pitää olla todella ohut, valmiissa piirakassa reunoilta noin sentti, pohjassa olemattoman ohut, pari milliä vaan. Mustikkatäytettä pitää olla päällä hyytyneenä massana vähintään sentti.

Mustikkatäyte tehdään niin, että mustikat survotaan, sekaan voi mielellään laittaa vähän mansikoita antamaan makua. Survokseen lisätään perunajauhoa, jotta täyte hyytyy uunissa. Näin mummoni teki, ja hyvää oli aina, suupielet sinisinä syötiin.

Ennen emännät ja tyttäret leipoivat suuressa talossa valtavat määrät pullaa, ja siitä eri versioita.

Mustikka-aikana kipaistiin marjat metsästä ja tehtiin niistä sokerin ja pikkasen määrän perunajauhoa kanssa mustikkapiirakka suurelle pellille isoon leivinuuniin.

Ei siinä alettu erikseen tekemään mitään piiraspohjia, mustikkapiirakka tuli siinä sivussa, kun väännettiin pitkoja ja korvapuusteja ja voipullia.

Kuumaa oli hellepäivinä kun tuvassa oli isouuni lämmennyt, mutta heinäpellolle piti viedä mustikkapiirakka kahvit ja raikasta vettä.

Lopukisi laitettiin uuniin hautumaan illallisruoka.

Juu, pulla pullana ja piirakka piirakkana. Muropohjaiset on parhaita ja niistäkin mieluummin sellainen, jossa on kermaviilitäyte eikä sitä "kuivaa" mustikkaa.