Lue keskustelun säännöt.
Noin 3 kymppiset sinkut, miltä tuntuu ajatella, että ikäisenäsi sinun äidillä oli jo...
21.07.2020 |
...aviomies, lapsia, auto ja oma talo? Jos oli. Onko itselläsi haaveissa, vaiko elää täysin erilaista elämää?
Kommentit (17)
Kyllä tulee aika epäonnistunut olo ja koen olevani pettymys vanhemmilleni. Lapsena jotenkin oletin että kaikkien elämä sujuu niin että tulee se puoliso vastaan ihan arkielämässä, sitten perhe-elämää.
Nyt 10v nettideiteillä roikkuneena on ehkä pakko todeta että joidenkin kohtalo on jäädä yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun ikäisenä äidilläni oli omaa omaisuutta tasan nolla, hakkaava juoppo ukko ja kaksi lasta joita kumpikaan ei osannut hoitaa. Toinen joutuikin huostaan (minä).
Näin käy kun painostetaan hankkimaan lapsia omasta halusta ja kyvystä huolimatta. Onneksi ajat ovat muuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tulee aika epäonnistunut olo ja koen olevani pettymys vanhemmilleni. Lapsena jotenkin oletin että kaikkien elämä sujuu niin että tulee se puoliso vastaan ihan arkielämässä, sitten perhe-elämää.
Nyt 10v nettideiteillä roikkuneena on ehkä pakko todeta että joidenkin kohtalo on jäädä yksin.
Miksi olet hylännyt kaikki tasoisesi miehet?
Vaikea hylätä yhtään ketään kun edes treffeille ei pääse.
Ei äidilläni ole autoa tai omaa taloa. Minulla kyllä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinkku, lapsia kaksi eikä ne ole enää mitään vauvoja, oma auto, helppoa vuokra-asumista. Ehkä parasta aikaa elämästä just nyt 👌
Jotenkin kylmää ajatella että sellainen elämä olisi ainoa vaihtoehto.
Koska en itse halua lapsia, tuollainen elämä olisi pahin painajaiseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla merkonomi-äidilläni oli 30-vuotiaana lentäjä-mies, eli isäni. Lisäksi oli kaksi lasta, uusi omakotitalo, kesämökki ja uusi auto. En todellakaan elänyt saman ikäisenä samanlaista elämää, mutten olekaan lentäjä.
Niin ne ajat muuttuvat, nainenkin voi nykypäivänä tehdä valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 32 vuotias, naimisissa, yksi lapsi, asutaan omakotitalossa (paljon lainaa!) ja kaksi kissaa.
Minun iässäni äidilläni oli jo neljä lasta, aviomies, omakotitalo ja koira. Tämän ketjun tai joiden ajattelumaailman mukaan olen varmaan nyt "astetta huonompi" . Mutta koen, että näin on hyvä.
Jos olisin nyt sinkku (ei lasta!), koen, että sekin olisi varmasti hyvä. Raskaus, äitiys.. kaikki ihana olisi vielä edessäpäin <3 Jokainen ajallaan ja tavallaan. Ja "tapa" voi myös olla, ettei halua perhettä. Sekin on tapa elää tätä elämää :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tulee aika epäonnistunut olo ja koen olevani pettymys vanhemmilleni. Lapsena jotenkin oletin että kaikkien elämä sujuu niin että tulee se puoliso vastaan ihan arkielämässä, sitten perhe-elämää.
Nyt 10v nettideiteillä roikkuneena on ehkä pakko todeta että joidenkin kohtalo on jäädä yksin.
Miksi olet hylännyt kaikki tasoisesi miehet?
Vaikea hylätä yhtään ketään kun edes treffeille ei pääse.
Miksi pitäisi tyytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ikäisenä äidilläni oli omaa omaisuutta tasan nolla, hakkaava juoppo ukko ja kaksi lasta joita kumpikaan ei osannut hoitaa. Toinen joutuikin huostaan (minä).
Näin käy kun painostetaan hankkimaan lapsia omasta halusta ja kyvystä huolimatta. Onneksi ajat ovat muuttuneet.
Niin. Lisäksi vanhempi lapsi oli vahinko. Nuorempi ehkä enemmän niin että tehdään nyt kerta kun lirissä ollaan jo.
Äiti ja isä menivät konkurssiin mun ollessa noin kolmen vanha. Ero tuli vuonna -95, jäin äidille joka haki minut aina viimeisten joukossa päiväkodista. Hiihto ja kesälomat vietin mummolassa, koska iskä joutui painamaan pitkää päivää töissä eikä täten pystynyt ottamaan mua hoitoon edes lomien aikoihin.
Että joo.. En ole millään tavoin kateellinen vanhemmilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ikäisenä äidilläni oli omaa omaisuutta tasan nolla, hakkaava juoppo ukko ja kaksi lasta joita kumpikaan ei osannut hoitaa. Toinen joutuikin huostaan (minä).
Näin käy kun painostetaan hankkimaan lapsia omasta halusta ja kyvystä huolimatta. Onneksi ajat ovat muuttuneet.
Niin. Lisäksi vanhempi lapsi oli vahinko. Nuorempi ehkä enemmän niin että tehdään nyt kerta kun lirissä ollaan jo.
Mun serkku on just tuollainen lapsi. Sai kasvaa pellossa ja tämä meinaa näkyy vielä aikuisiälläkin.
Olen nyt 25-vuotias. Äitini asui tässä iässä isäni kanssa vuokralla kaksiossa.
Minä taas asun omistusasunnossa kolmiossa mieheni kanssa. Yritän päästä äitiä aikaisemmin naimisiin ja saada lapsia. Vielä ehtisin ja mieskin on samoilla linjoilla aikataulusta.
Aviomies oli ihan paska, niin näköjään lapsetkin jos katsoo miten hän niitä kohtelee. Mitäpä se minulle kuuluu mitä äidillä on ollut, minä en halua samanlaista elämää. Haluan HYVÄN puolison, asunto ja auto minulla on jo.
Minun ikäisenä äidilläni oli omaa omaisuutta tasan nolla, hakkaava juoppo ukko ja kaksi lasta joita kumpikaan ei osannut hoitaa. Toinen joutuikin huostaan (minä).