Miehen talo ja emotionaalinen ero
Mies osti talvella talon, kun olimme olleet yhdessä vuosia. Vaikka suunnittelimmekin yhteistä tulevaisuutta, päädyimme eroamaan noin kuukausi talonoston jälkeen.
Vaikken omistakaan talosta nurkkaakaan, on minun taloudellisella panoksellani merkitystä. Maksan sovitusti puolet lämmityksestä, vedestä jne, eli pari-kolme sataa kuussa. Kyllä, silläkin summalla on tällä hetkellä merkitystä.
Yhteisymmärryksessä sovimme, että asumme ”kämppäkavereina”, kunnes talon voi laittaa myyntiin ja se menee kaupaksi. Meillä on yleisesti ottaen hyvät ja ystävälliset välit, mutta puhumme enää lähinnä talon hoidosta. Minun työpaikkani on lähellä, joten tämä järjestely sopii minullekin, ja samalla turvaan miehen taloudellista toimeentuloa. Kyse on kuitenkin vain parin vuoden järjestelystä.
NYT kuitenkin, tänä kesänä, on mies alkanut tuoda taloon muita naisia. Heinäkuussa eli lomalla tilanne on riistäytynyt käsistä. Näitä naisia ei ole edes vaivannut minun fyysinen läsnäoloni, eikä miestäkään. Tallustelevat ja toimivat talossa kuin olisivat kaksin, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Joko miehestä on tullut täysi juntti, tai hän yrittää tehdä minut mustasukkaiseksi. Ehkä molempia. Joka tapauksessa hän onnistuu ainoastaan saamaan minut raivon partaalle osoittaessaan täyttä kiittämättömyyttä siitä, että minä suostuin olemaan jatkamatta elämääni heti eron jälkeen. Samaan aikaan hänelle se ei tuota vaikeuksia. ”Minä teen kuten haluan omassa talossani, sitä paitsi olemme kämppiksiä” on vastaus, jonka saan, kun yritän keskustella rakentavasti asiasta.
En voi elää näin ja katsoa tuota sikailua vierestä, mutten kehtaa lähteä, kun on kerran sovittu. Talo ostettiin kuitenkin alun perin yhteisiä suunnitelmia varten ja niiden mukaisesti, joten tunnen olevani vastuussa, olinhan mukana päätöksenteossa. Kalastan kuitenkin tunteistani vastakkaisia kommentteja: jos mies ei lopeta käytöstään, olenko oikeutettu lähtemään? Olenko liian kiltti, vai tiukkapipoinen exä?
Kiitos kaikille vastauksista. Tässä tuli kuitenkin aika oleellinen kysymys, eli että kumman ajatus oli erota: kumpikin oli tietoinen suhteen ongelmista, ja talon oston yhteydessä minä ymmärsin ja toin esiin, etten pääse niistä yli. Eli aloitteen eroon tein minä.
Ero ei ollut riitaisa, mies ymmärsi ajatukseni ja oli lopulta samaa mieltä. Siis siitä, että emme kuulu yhteen.
Se, että ero oli alunperin minun ajatukseni, lisää syyllisyyttä siitä että mies osti talon myös minua ajatellen. Siksi kysymyksesi on mielestäni hyvä ja oleellinen.
Ap