Meillä koti aina hetken siisti, mutta kohta samanlainen kaaos.

Pikkulapsi aikana ainakin meillä yhdestä päästä lopetat niin heti aloitat toisesta päästä. Esim. taaperomme ja koululainen murustelevat joka paikkaan, taaperonn kuolajälkiä ja käden jälkiä on HETI ikkunassa ja lasipinnoissa, vaikka päivittäin pyyhinkin tahmajäljet pois. Ja meillä syödään ruoka ruokapöydässä, ja kädet pyyhitään ruokailun jälkeen, mutta esim. taapero laittaa sormia suuhun ja koskee kuolakäsillään sitten jälkiä kaikkialle.

Koko ajan on pyykättävää, imuroitavaa (kengistä tulee hirveästi hiekkaa näin lapsiperheessä lapsien kengistä eteiseen).

Jos haluan, että koti on siisti ja tarhaton, niin se tarkoittaa jokapäiväistä imurointia ja pintojen pyyhkimistä, joka päivä pitää pyykätä jotta pyykkivuori ei kasva eksponentiaalisesti (meillä koululainen hikoilee kovasti öisin ja päivisinkin liikkuessaan, ja vaatteet ovat esim. hiekassa, ja tahroissa kun tulee kotiin ulkoa, joten pitää vaihtaa päivittäin vaatteet).

Välillä olen niin kurkkuamyöten täysi tätä jatkuvaa ruokintaa, siivousta ja pyykkäystä ja lelujen korjausta. Pakko vain kokoajan siivota, muuten kämppä on kuin kaatopaikka.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2013 klo 10:30"]

Pikkulapsi aikana ainakin meillä yhdestä päästä lopetat niin heti aloitat toisesta päästä. Esim. taaperomme ja koululainen murustelevat joka paikkaan, taaperonn kuolajälkiä ja käden jälkiä on HETI ikkunassa ja lasipinnoissa, vaikka päivittäin pyyhinkin tahmajäljet pois. Ja meillä syödään ruoka ruokapöydässä, ja kädet pyyhitään ruokailun jälkeen, mutta esim. taapero laittaa sormia suuhun ja koskee kuolakäsillään sitten jälkiä kaikkialle.

Koko ajan on pyykättävää, imuroitavaa (kengistä tulee hirveästi hiekkaa näin lapsiperheessä lapsien kengistä eteiseen).

Jos haluan, että koti on siisti ja tarhaton, niin se tarkoittaa jokapäiväistä imurointia ja pintojen pyyhkimistä, joka päivä pitää pyykätä jotta pyykkivuori ei kasva eksponentiaalisesti (meillä koululainen hikoilee kovasti öisin ja päivisinkin liikkuessaan, ja vaatteet ovat esim. hiekassa, ja tahroissa kun tulee kotiin ulkoa, joten pitää vaihtaa päivittäin vaatteet).

Välillä olen niin kurkkuamyöten täysi tätä jatkuvaa ruokintaa, siivousta ja pyykkäystä ja lelujen korjausta. Pakko vain kokoajan siivota, muuten kämppä on kuin kaatopaikka.

[/quote]

Näinpä meilläkin. Itse yritän muistaa, että tämä nyt vaan on tätä aikaa, kun lapset ovat pieniä. Pikkuhiljaa voi alkaa vaatia enemmän omien jälkien korjausta ja kotitöihin osallistumista. Kieltämättä välillä ahdistaa, kun aina saisi kulkea imuri ja rätti kädessä.

t. neljän lapsen äiti

Minä olen lapsuudenkodista, jossa äiti oli ehdoton siisteydestä. Etenkin jos kylään oli tulossa vieraita. Tämä on jotenkin jäänyt päälle ja häpeän jos tulee yllätysvieraita tai en ehdi siivota tarpeeksi tarkkaan... Muuten en ole niin neuroottinen, mutta pelkään että ihmiset arvostelevat kodin perusteella.

T:ap

Meillä asunto on käytännössä aina siisti. Se vaatii sitä, että kaikki osaavat korjata omat jälkensä, ylimääräisestä tavarasta luovutaan, siivoustehtävät ovat yksinkertaisia ja rutiininomaisia ja siivousvälineet hyviä. Kaikki uudet tavat vaativat aluksi tietoista keskittymistä ja vaivannäköä, mutta kyllä se siitä automatisoituu. Tuskin aina iltaisinkaan teet erikseen päätöstä siitä, harjaatko hampaat vain et. Siitä on toistojen kautta tullut rutiinia. Jos menen kylppäriin vähän hajamielisenä, saatan alkaa harjata hampaita, vaikka piti mennä pesämään käsiä. Niin vahvasti on ärsyke-reaktiopari päähäni iskostunut.

Meillä kaksi pientä lasta ja koira, ja ekat neljä vuotta jaksoin hullun lailla puunata ja siivota. Tulokset olivat hyvin lyhytaikaisia, ja kestivät noin kymmenen minuuttia.

Nykyään siivoan kerran päivässä ja se saa riittää. Meillä on tiskiä pöydällä, lelut levällään tms. lapset on vaan kerran pieniä, ja senkin ajan mitä siivosin, olisin voinut käyttää lasten kanssa leikkimiseen ja paijailuun. Nyt pistän aina etusijalle lapset ja muun mielekkään tekemisen, ja vaikka meillä on sotkuista, niin olen paljon onnellisempi.

Meillä käy yllätysvieraita, ja olen aina sanonut, että jos sotkut häiritsee, niin siitä vaan siivomaan. :) Itse asiassa vieraatkin tykkäävät siitä, että meillä ei turhia nipoteta.