Millainen narsisti on ystävänä?
Paljon on juttuja siitä, että jonkun puoliso tai perheenjäsen on narsisti, mutta millainen narsisti on ystävyyssuhteissa? Onko narsistilla ystäviä? Käyttäytyykö yhtä narsistisesti kuin parisuhteessa?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Ystävänä hän on oikeastaan ihan hyvä. Valmis tekemään palveluksia, jotta saisi ihailua. Sosiaalisesti taitava. Hurmaava, esittää hyvää ihmistä. Tykkää kertoa tarinoita, joissa esiintyy sankarina. Hän on yleisesti pidetty ihminen. Kotona kumppani sitten tietää todellisuuden, millainen äärimmäisen julma ihminen on kyseessä.
Kertoo tarinoita joissa osat ovat kääntyneet päälaelleen. Esimerkiksi kertoo kuinka oli yrittänyt estää työkaveria kavaltamasta kassasta rahaa ja on nyt pulassa koska häntä epäillään. Todellisuudessa rahan kavaltaja olikin narsisti itse.
Sain uuden valloittavan "ystävän", henkilön joka on yhteisön keskiössä. Kaikkien ympäröimänä. Hän oli niin mukava ja hurmaava myös minulle.
AHän yllättäen soitti minulle eräänä päivänä, puhuttiin aluksi niitä ja näitä. Kysyi miksi minulla on niin huono itsetunto, koska olen niin kaunis ja minulla on hyvä työ jne. Ensimmäinen virheeni oli tapahtunut jo aiemmin, kun humalassa olin kertonut taustojani.
Se puhelu oli ansa, johon astuin. Käytiin läpi taustaani ja syitä, koulukiusaamiseni ym. Hän vaikutti niin ymmärtäväiseltä.
Myöhemmin alkoi mitätöinti ja hän sai minut provosoitumaan porukassa, ja sai aluksi minut näyttämään syylliseltä. Lopulta moni muukin myönsi, että henkilö on ongelmallinen. Toisaalta ongelmista ei saa puhua ko. porukassa, koska ei haluta negatiivista energiaa. Eli hän jatkaa rooliaan porukassa, uusia uhrejaan odottaen.
Tällainen pintaliitoporukka on hyvin toksinen, ja pyrin välttämään sitä mahdollisimman paljon.
Aluksi valovoimainen ja mukava, mutta kerää kaikki vähämerkityksellisiltä kuulostavatkin seikat arsenaaliinsa, jota voi tilanteen tullen käyttää sinua vastaan. Narsisti voi olla samalla vuosikurssilla yliopistolla, samassa työpaikassa, vapaaehtoistöissä tai sukulainen. Keinoja kaihtamatta ajaa omaa etuaan, ja jos otat etäisyyttä, huomaat kuinka yhteiset ystävänne alkavat kaihtaa sinua.
Muistan kuinka tämä ihminen tunki ensimmäisellä viikolla uudessa koulussa seuraani ja sitten en enää päässyt hänestä eroon pitkään aikaan. Hänellä oli jo muutama hännystelijä ja huomasin, että meillä kaikilla oli joitain heikkouksia, joiden avulla tämä henkilö sai helposti pönkitettyä omaa heikkoa itsetuntoaan. Hän kutsui minua kylään jatkuvasti. Tarjoili tekemiään leivonnaisia. Osti paljon ruokaa ja sain häneltä jopa lahjoja. Hän pommitti minua viesteillä ja puheluilla joka ikinen päivä. Vaati minua saapumaan hänen luokseen kylään ihan mihin kellonaikaan vaan. Vaati tulemaan hänen kanssaan kaupungille ostamaan tavaroita.
Jossain vaiheessa alkoi sitten ikävä käytös paistaa kaiken tekopyhyyden läpi. Alkoi mm. vihjailu ulkonäön puutteista. Verhosi sen sanomalla aina niin, että ”onhan minullakin vähän kierot hampaat kuten sinulla” jne. Sen avulla hän sai hännystelijänsä itsetuntoa romutettua vähän lisää. Keksi minulle monesti oma-aloitteisesti ja pyytämättä vinkkejä, miten boostata ulkonäköäni ja nauroi minulle päin naamaa, jos annoin luvan hänelle meikata minut. Meikkasi minut niin rumaksi, ettei hänellä pitänyt enää pokka.
Vähätteli kaikkia ongelmiani. Sai minut monesti itkemään, kun kommentoi niin kylmästi elämäni surullisia ja ahdistavia käänteitä. Monesti sanoi minulle, että pilaan vain hänen päivänsä puhumalla omista asioistani. Olen kuulemma liian negatiivinen ihminen. Samaan hengenvetoon päätti sitten kertoa omista ongelmistaan tai muuten vain tärkeistä asioistaan tuntikausia jaaritellen. Ei meinannut millään päästää minua edes lähtemään kotiin, jos hänellä oli jotain kerrottavaa. Kun taas jos minulla oli paha olla ja olisin halunnut avautua, hän suorastaan heitti minut pihalle.
Kertoi minulle monesti, kuinka hän valitsee jopa ystävänsä sen mukaan, voisiko heistä olla hänelle joskus vielä hyötyä. Piti esimerkiksi etäistä juristituttavaansa tärkeämpänä kaverina kuin ammattikorkeasta valmistunutta, vaikka oli itse valmistunut samasta koulusta. Kuvitteli itsestään ihan mahdottomia. Halusi olla akateeminen uraohjus, tienata paljon, naida rikkaan miehen ja olla kaikkien muidenkin miesten himon kohde. Mutta oikeasti älylliset lahjat eivät riittäneet edes opiskelemaan pääsyyn. Esitti ulospäin rikasta ja menestyvää. Tärkeintä oli se, miltä näyttää ja paljon on omaisuutta ja statusta.
Lopun alkua oli se, kun tämä ihminen alkoi avoimesti halveksua minua sen takia, kun en enää jaksanut vastata hänen jokaiseen vaatimukseensa ja olin alkanut viimein tajuta, ettei minulla ole hyvä olla tuon ihmisen seurassa. En jaksanut vastata puheluihin ja viesteihin yhtä intensiivisesti. En jaksanut rientää hänen luokseen istuskelemaan koko illaksi. En leikkinyt seuraneitiä. Tästä hän suuttui ja harvoin tavatessamme haukkui kaikkea elämässäni. Minulla oli kamala koti, huono parisuhde, ruma naama jne. Syytteli silmätikkuansa (minua) koko elämänsä pilaamisesta. Minä pilasin hänen mahdollisuutensa saada joku tietty rikas mies, minä pilasin hänen valmistujaisensa, minä pilasin hänen järjestämänsä rapujuhlat jne. Lopulta en enää kestänyt, vaan pistin välit poikki.
Ikävää tässä oli se, että narsisti sai pitää hovinsa ja minä jäin yksin. Menetin kaikki yhteiset ystävämme, sillä narsisti mustamaalasi minua heillekin. Olen yrittänyt löytää uusia ystäviä, mutta lähes kaksi vuosikymmentä jatkunut epäterve ystävyys on nakertanut luottamustani muihin ihmisiin. En uskalla luoda läheisiä ystävyyssuhteita kehenkään, eikä toisaalta lähes 40-vuotiaana niitä ystäviä mistään tahdo löytyäkään.
Hyväksikäyttäjä. Jos et suostu olla ohjailtavissa, ts. täyttää hänen toiveita ja tarpeita, hän vihaa/pakottaa/ haukkuu sinua.
Syyttelijä. Jos hän kiusaa sinua, sinä kiusaat häntä (narsistin mielestä). Jos hän tekee sinulle pahaa, sinä teet hänelle pahaa (narsistin mielestä). Olet aina syyllinen kaikkeen, hän ei mihinkään.
"Omista asioistaan jauhaa tuntitolkulla, mutta toiseen suuntaan kaista on kapea."
Hyvä määritelmä narskusta!
Me narskut ollaan oikeesti kivoja ystäviä! Ei me olla pahoja oikeasti, kateellisten panettelua sellainen! Haluaisitko kaverikseni palstalainen? Tykkään siitä kuinka kirjoitat tänne, olet selvästi hyvin fiksu ja ajatteleva ihminen. Olisi mukava tutustua sinuun paremmin :)
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka tämä ihminen tunki ensimmäisellä viikolla uudessa koulussa seuraani ja sitten en enää päässyt hänestä eroon pitkään aikaan. Hänellä oli jo muutama hännystelijä ja huomasin, että meillä kaikilla oli joitain heikkouksia, joiden avulla tämä henkilö sai helposti pönkitettyä omaa heikkoa itsetuntoaan. Hän kutsui minua kylään jatkuvasti. Tarjoili tekemiään leivonnaisia. Osti paljon ruokaa ja sain häneltä jopa lahjoja. Hän pommitti minua viesteillä ja puheluilla joka ikinen päivä. Vaati minua saapumaan hänen luokseen kylään ihan mihin kellonaikaan vaan. Vaati tulemaan hänen kanssaan kaupungille ostamaan tavaroita.
Jossain vaiheessa alkoi sitten ikävä käytös paistaa kaiken tekopyhyyden läpi. Alkoi mm. vihjailu ulkonäön puutteista. Verhosi sen sanomalla aina niin, että ”onhan minullakin vähän kierot hampaat kuten sinulla” jne. Sen avulla hän sai hännystelijänsä itsetuntoa romutettua vähän lisää. Keksi minulle monesti oma-aloitteisesti ja pyytämättä vinkkejä, miten boostata ulkonäköäni ja nauroi minulle päin naamaa, jos annoin luvan hänelle meikata minut. Meikkasi minut niin rumaksi, ettei hänellä pitänyt enää pokka.
Vähätteli kaikkia ongelmiani. Sai minut monesti itkemään, kun kommentoi niin kylmästi elämäni surullisia ja ahdistavia käänteitä. Monesti sanoi minulle, että pilaan vain hänen päivänsä puhumalla omista asioistani. Olen kuulemma liian negatiivinen ihminen. Samaan hengenvetoon päätti sitten kertoa omista ongelmistaan tai muuten vain tärkeistä asioistaan tuntikausia jaaritellen. Ei meinannut millään päästää minua edes lähtemään kotiin, jos hänellä oli jotain kerrottavaa. Kun taas jos minulla oli paha olla ja olisin halunnut avautua, hän suorastaan heitti minut pihalle.
Kertoi minulle monesti, kuinka hän valitsee jopa ystävänsä sen mukaan, voisiko heistä olla hänelle joskus vielä hyötyä. Piti esimerkiksi etäistä juristituttavaansa tärkeämpänä kaverina kuin ammattikorkeasta valmistunutta, vaikka oli itse valmistunut samasta koulusta. Kuvitteli itsestään ihan mahdottomia. Halusi olla akateeminen uraohjus, tienata paljon, naida rikkaan miehen ja olla kaikkien muidenkin miesten himon kohde. Mutta oikeasti älylliset lahjat eivät riittäneet edes opiskelemaan pääsyyn. Esitti ulospäin rikasta ja menestyvää. Tärkeintä oli se, miltä näyttää ja paljon on omaisuutta ja statusta.
Lopun alkua oli se, kun tämä ihminen alkoi avoimesti halveksua minua sen takia, kun en enää jaksanut vastata hänen jokaiseen vaatimukseensa ja olin alkanut viimein tajuta, ettei minulla ole hyvä olla tuon ihmisen seurassa. En jaksanut vastata puheluihin ja viesteihin yhtä intensiivisesti. En jaksanut rientää hänen luokseen istuskelemaan koko illaksi. En leikkinyt seuraneitiä. Tästä hän suuttui ja harvoin tavatessamme haukkui kaikkea elämässäni. Minulla oli kamala koti, huono parisuhde, ruma naama jne. Syytteli silmätikkuansa (minua) koko elämänsä pilaamisesta. Minä pilasin hänen mahdollisuutensa saada joku tietty rikas mies, minä pilasin hänen valmistujaisensa, minä pilasin hänen järjestämänsä rapujuhlat jne. Lopulta en enää kestänyt, vaan pistin välit poikki.
Ikävää tässä oli se, että narsisti sai pitää hovinsa ja minä jäin yksin. Menetin kaikki yhteiset ystävämme, sillä narsisti mustamaalasi minua heillekin. Olen yrittänyt löytää uusia ystäviä, mutta lähes kaksi vuosikymmentä jatkunut epäterve ystävyys on nakertanut luottamustani muihin ihmisiin. En uskalla luoda läheisiä ystävyyssuhteita kehenkään, eikä toisaalta lähes 40-vuotiaana niitä ystäviä mistään tahdo löytyäkään.
Tämä kuulostaa niin tutulta! Minua vielä syytettiin ystävyyden katkaisemisesta, vaikka narsistiystäväni jätti minut kylmästi. Hän on tehnyt saman muille. Mustamaalaaminen on ollut julmaa ja minut jätettiin yksin. Terveystietoni ja perheasiani on kerrottu muille, mutta niitä on liioiteltu ja osaksi narsisti on valehdellut asioista.
Olen kuitenkin onnellinen, koska olin hyvin poikki: narsisti soitti minulle jatkuvasti ja suunnitteli kaiken puolestani. Nainen tunki elämääni ja toi elämääni paljon negatiivisuutta ja ahdistusta. Narsistin ”hovi” oli lähes yhtä paha, luojan kiitos olen päässyt koko porukasta ulos!
Vierailija kirjoitti:
"Omista asioistaan jauhaa tuntitolkulla, mutta toiseen suuntaan kaista on kapea."
Hyvä määritelmä narskusta!
Minun kokemukseni on toinen: narsisti utelee kaiken toiselta, ei niinkään puhu itsestään. Hänellä toki on ”samat levyt”, jotka aina pyörivät: kuinka upea nero on, kuinka tuntee tärkeitä ihmisiä, kuinka halveksuu kiusattuja jne. Aina samat hullut laulut.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, että kaksinaamainen. Nämä puhuvat kaikki asiasi eteenpäin, yleensä muunneltuina versioina. Esittävät empaattista, hyvää tyyppiä ja kuuntelevat kyllä murheesi, mutta vain saadakseensa informaatiota, jota käyttää sinua vastaan.
Jos olet koskaan kertonut narsistille salaisuuden, se ei ole salaisuus enää. 100% takuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myrkyttäjä joka naamioituu positiivisuuden ja luottamuksen kaapuun.
Hauskinta on se, että narsistien tavat hyötyä ovat uskomattoman moninaiset. Tiedän yhden, joka saa kiksinsä _häpäisemällä_ toinen aivan yllättäen. Turpaan tulee niin että napsahtaa tilanteessa, jossa sitä vähiten odotat. Saa nautintonsa sadistisesta ylemmyydestä. Seuraavana päivänä on ”ihana” oma itsensä - aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Hyväntekijä.
Tämä on tuttua!
Erittäin hyviä ja osuvia vastauksia. Vielä lisään muiden jatkoksi tietynlaisen energiasyöppöyden. Itsestään ja omista asioistaan jaksaa jauhaa tuntitolkulla, mutta toiseen suuntaan kaista on perin kapea. Mitään aitoa empatiaa tai pohdintaa minun asioilleni ei vastavuoroisesti ollut.
Otin lopulta tietoisesti etäisyyttä, se "ystävyyssuhde" uuvutti täysin.