Miksi aivoton kysymysmuoto on yleistynyt?

[quote author="Vierailija" time="06.06.2013 klo 12:27"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2013 klo 12:25"]

Kieli nyt vaan muuttuu koko ajan ja me sen mukana.

Jos tästäkin haluaa ongelman tehdä -äidinkielenopettajat haluavat!- niin siitä vaan.

[/quote]

Onko tätä joissain muissa kielissä? Är det hur mycket kostar det? Is this how common?

[/quote]

Mun mielestä sopisi ihan hyvin esim. ruotsiin: Är det hur dyrt att resa till Sverige? Is this how common kuulostaa myös ihan ymmärrettävältä :)

Yksityiskohtiin mielellänne tarttua haluatte. Sanajärjestyksellä tärkeitä asioita painottaa voi. Niuhottajien kanssa Voima ole ei, vaan pimeälle puolelle heitä vedetään. Se surullista on.

t. Yoda

[quote author="Vierailija" time="06.06.2013 klo 12:27"]

[quote author="Vierailija" time="06.06.2013 klo 12:25"]

Kieli nyt vaan muuttuu koko ajan ja me sen mukana.

Jos tästäkin haluaa ongelman tehdä -äidinkielenopettajat haluavat!- niin siitä vaan.

[/quote]

Onko tätä joissain muissa kielissä? Är det hur mycket kostar det? Is this how common?

[/quote]

Tarkoitako siis, että englanninkieli on aikojen alusta ollut siinä muodossa kuin se nyt on, ja ainut esimerkki muutoksesta voisi olla se, että sieltä löytyisi suoraan käännettynä yksi suomenkielen puhekielisistä ilmauksistä? Ja että minkään muun kielen kehitys ei koskaan ole tapahtunut niin, että puhekielinen ja alunperin kieliopillisesti virheellinen ilmaisu olisi ajan kuluessa siirtynyt kirjakieleen?

Ei tuollainen sekava sanajärjestys silti kuulu oikeakieliseen ruotsiin tai englantiin.

Olen ap kanssasi samaa mieltä.

Huolestuttavaa ei ole se, että puhekielessä elää monenlaista alakulttuuria ja se muuttuu nopeasti. Ei minua huolestuta sekään, että myös kirjakieli muuttuu hitaasti perässä.

Vaan minua huolestuttaa ihmisten tyhmistyminen eli se, että he eivät enää EROTA oikea- ja vääräkielisiä muotoja. Varsinkin nuoriso (ja nyt tarkoitan alle nelikymppisiä), joka ei lue lehtiä eikä oikeastaan kaunokirjallisuuttakaan samassa mitassa kuin vanhemmat ikäpolvet - varsinkin he eivät enää hallitse erilaisia kielenkäyttötapoja.

On aivan ok kirjoittaa puhekieltä esimerkiksi tällaisessa virtuaalisessa jutustelussa eli somessa, mutta kun samat muodot putkahtavat ns. virallisempiinkin teksteihin....

[quote author="Vierailija" time="06.06.2013 klo 13:24"]

Ei tuollainen sekava sanajärjestys silti kuulu oikeakieliseen ruotsiin tai englantiin.

Olen ap kanssasi samaa mieltä.

Huolestuttavaa ei ole se, että puhekielessä elää monenlaista alakulttuuria ja se muuttuu nopeasti. Ei minua huolestuta sekään, että myös kirjakieli muuttuu hitaasti perässä.

Vaan minua huolestuttaa ihmisten tyhmistyminen eli se, että he eivät enää EROTA oikea- ja vääräkielisiä muotoja. Varsinkin nuoriso (ja nyt tarkoitan alle nelikymppisiä), joka ei lue lehtiä eikä oikeastaan kaunokirjallisuuttakaan samassa mitassa kuin vanhemmat ikäpolvet - varsinkin he eivät enää hallitse erilaisia kielenkäyttötapoja.

On aivan ok kirjoittaa puhekieltä esimerkiksi tällaisessa virtuaalisessa jutustelussa eli somessa, mutta kun samat muodot putkahtavat ns. virallisempiinkin teksteihin....

[/quote]

Niinhän se menee, että ensin se ärsyttää ja sitten siihen tottuu ja sitten se onkin jo muuttunut viralliseksi. Kieltä ei voi erottaa elämästä, ja jos yleinen käytäntö pikku hiljaa muuttuu siihen suuntaan, että kirjoitettuun kieleen tulee yhä enemmän puhekieltä, niin sitten se muuttuu. Niin tapahtuu, jos enemmistö ihmisistä pitää sitä hyvänä asiana tai ei välitä ns. oikeakielisyydestä. Kieli on aina ihmisille väline ja ihmiset käyttävät sitä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että kielioppivirheitä täynnä oleva teksti antaa ihmisestä huonomman kuvan kuin virheetön, mutta en silti taivastele sitä tai kauhistu ajatusta, että yhä harvempi ihminen pitää virheetöntä tekstiä yhtä tärkeänä kuin minä. Maailma muuttuu Eskoseni, myös tämän asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Puhekieli on ihan eri kieli kuin kirjoitettu. En väitä, että koko ajan pitäisi kirjoittaa kirjakieltä, mutta puhekielisessäkin kirjoitetussa tekstissä on tiettyjä sääntöjä.

Kirjoitettu kieli on kuitenkin hitaammin tuotettua, on aikaa miettiä enemmän kuin puhuessa. Ei ole mitään syytä kirjoittaa huonoa kieltä, vaikka puhuisi mitä.

Kirjoitetun kielen täsmällisyys on tärkeää siksikin, ettei lukija voi pyytää tarkennusta samoin kuin keskustelun aikana.

"What say you?" sanoisi englanninkielinen tuomari.

Suomen kielessähän on vapaa sanajärjestys, joten mitä täällä vingutaan?

En oo nähnyt tota missään muualla kuin täällä. Aivoton on kieltämättä kuvaava nimi.

Mä teen tätä puhuessani, nyt tajusin että etenkin kirjotettuna näyttää ihan kamalalta! Pitääpä kiinnittää huomiota ja yrittää kitkeä tämä tapa pois

Mä sanon usein tähän tyyliin "Sinäkö olet lähössä Lappeenrantaan?" kun tarkoitan "Ai sinä olet tosiaan lähdössä Lappeenrantaan?" enkä "Oletko juuri sinä lähdössä Lappeenrantaan?"

Salkkari-Ismon sanajärjestys on ihan paras!

Miksi täällä vingutaan sanajärjestyksestä, vaikka ap:n esimerkeissä kyse on kahden kysymysmuotoisen sanan käyttämisestä yhdessä kysymyksessä. "Onko tämä kuinka kallis?" = "Kuinka kallis tämä on?"

Outo sanajärjestys johtuu juurikin kahden kysymyssanan käytöstä.

Mua ärsyttää tapa jättää osa pois: Mä mitään tajunnut.

Ja sana 'tavan', wtf??

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="06.06.2013 klo 08:49"]

"Tuleeko teille kuinka paljon vieraita huomenna?"

"Onko tämä kuinka kallis?"

Mikä näissä on väärin?

Apua! Etkö ihan oikeasti tiedä? Sano, että provoilet. Ei kukaan voi olla näin tietämätön!

Eihän tuossa ole muuta "väärää" kuin sanajärjestys. Puhekielessä käytetään ikäänkuin rennompaa tyyliä tai lievennetään asiaa sanomalla esim. "Onko tämä kuinka kallis?" sen sijaan että kysyttäisiin: "Kuinka kallis tämä on?" Jälkimmäinen noista tuntuu aika jäykältä tietyissä tilanteissa vaikkapa tuttavien kesken. Mikä sinua noissa niin hermostuttaa?

Ohis mutta kovasti yleistyy myös väärä relatiivipronomini joka, kun viitataan koko edeltävään lauseeseen.

Esim. "Suomi ei halua lisää asevarustelua, joka on hyvä asia". Pitää sano MIKÄ on hyvä asia (kun ei viitata asevarusteluun vaan siihen, että Suomi ei sitä halua).

Kuunnelkaapa vaikka poliitikkoja tai toimittajia. Ihme muutos, sekoittaa vain.

Suomen kielessäkin on sanajärjestyksellä merkitys:

Minä olen nuori ja sinä rakastat vain minua.

Minä olen keski-ikäinen ja sinä vain rakastat minua.

Minä olen vanha ja vain sinä rakastat minua.

Suora kysymys, epäsuora kysymys, aivoton kysymys 😀

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä. Miksi tällainen kysymysmuoto on yleistynyt:

"Onko autossa millaiset kesärenkaat?"

"Saadanko huomenna kuinka paljon vettä?"

"Tuleeko teille kuinka paljon vieraita huomenna?"

"Onko tämä kuinka kallis?"

Ymmärrän, että puheessa voidaan huolimattomuuttaan kysyä näin, mutta tämä on todella yleistä kirjoitettuna.

Eikö tämä näytä teidän mielestänne aivan hölmöltä? 

Etkö ymmärrä puhetta tai kirjoitusta vai mikä ihmee ongelma sulla on?

Moni asia näyttää hölmöltä ja joku toisen mielestä ja joku jonkun toisen mielestä. Minua ei henk.koht. vois vähempää kiinnostaa miltä jonkin kirjoittaminen näyttää. Jos kiinnostaisi ja aiheuttaisi tuollaista angstia niin en koskaan voisi puhua / kirjoittaa vieraita kieliä.

.