Aion kokeilla elämistä brittiläisenä. Mitä brittien elintapoihin kuuluu?

Täytyy kyllä vähän kehua englantilaista eksääni. Hän on mitä kohtelian ja huomaavaisin herrasmies. Lähetteli mulle koko ajan hienoja tunteellisia postkortteja, kun oltiin erossa, piti kuin kukkaa kämmenellä ja oli hauska, seurallinen, urheilullinen ja vähän vanhanakainen kivalla tavalla. Perinteinen seurustelu vaikuttaa siellä tärkeältä.

Nuorena en osannut tarpeeksi arvostaa tätä ja halusin erota ja elää vapaana. Hyvät muistot jäi, ja Facebookissa seuraan hänen reipasta elämäänsä lastensa ja jalkapallon parissa. Hieno mies ja hänen perheensä oli todella ystävällinen. Paitsi tietysti vessassa ei ollut lämmitystä ja ikkuna oli auki kesät talvet. Suihku oli samassa tilassa. 😄

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä vähän kehua englantilaista eksääni. Hän on mitä kohtelian ja huomaavaisin herrasmies. Lähetteli mulle koko ajan hienoja tunteellisia postkortteja, kun oltiin erossa, piti kuin kukkaa kämmenellä ja oli hauska, seurallinen, urheilullinen ja vähän vanhanakainen kivalla tavalla. Perinteinen seurustelu vaikuttaa siellä tärkeältä.

Nuorena en osannut tarpeeksi arvostaa tätä ja halusin erota ja elää vapaana. Hyvät muistot jäi, ja Facebookissa seuraan hänen reipasta elämäänsä lastensa ja jalkapallon parissa. Hieno mies ja hänen perheensä oli todella ystävällinen. Paitsi tietysti vessassa ei ollut lämmitystä ja ikkuna oli auki kesät talvet. Suihku oli samassa tilassa. 😄

Jatkan vielä, kun on kiva muistella: kun olin Englannissa poikaysyävän kotona, minua vietiin koko perheen voimin tapaamaan kaikki nanat ja grandpat. Syötiin keksiä ja juotiin teetä siellä, ja ihmiset oli hauskan puheliaita. Minut otettiin hyvin vastaan, oltiin jossain naapuruston juhlissakin ja aina löytyi joku juttuseuralainen. Olin vaan aika ujo maalaistyttö silloin.

Englannissa on paljon sosiaalisia ongelmia, ja se näkyy turvattomuutena. Maa on aiks "kova", ja syrjäytyneitä on paljon. Youtubesta löytyy hyviä Benefits Britain -sarjoja, joissa seurataan monen polven köyhiä ihmisiä.

Maa on mielestäni tosi harmaa ja luonto siellä ei miellytä mun silmää. Mutta perhekeskeisyydestä ja sosiaalisuudesta siellä tykkään. En haluaisi asua Briteissä.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä vähän kehua englantilaista eksääni. Hän on mitä kohtelian ja huomaavaisin herrasmies. Lähetteli mulle koko ajan hienoja tunteellisia postkortteja, kun oltiin erossa, piti kuin kukkaa kämmenellä ja oli hauska, seurallinen, urheilullinen ja vähän vanhanakainen kivalla tavalla. Perinteinen seurustelu vaikuttaa siellä tärkeältä.

Nuorena en osannut tarpeeksi arvostaa tätä ja halusin erota ja elää vapaana. Hyvät muistot jäi, ja Facebookissa seuraan hänen reipasta elämäänsä lastensa ja jalkapallon parissa. Hieno mies ja hänen perheensä oli todella ystävällinen. Paitsi tietysti vessassa ei ollut lämmitystä ja ikkuna oli auki kesät talvet. Suihku oli samassa tilassa. 😄

Minäkin tunnen juuri tuolla tavalla kivan vanhanaikaisia brittejä, joiden hyväntahtoisuuteen voi luottaa. Suomessa kasvaneena se tuntui todella ylelliseltä ja arvostan sitä vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Maa on mielestäni tosi harmaa ja luonto siellä ei miellytä mun silmää.

Minua taas kiehtoo juuri se luonto ja erilaiset alueet. Suffolkin pinkit olkikattoiset cottaget, Cotswoldin kiviset pikkukylät, Norfolkin rannikko, Peak District, Yorkshiren nummet, Doverin valkoiset kalliot, vähän nuhjuiset viktoriaanisen ajan teollisuuskaupungit, Skotlannin ylämaa, Brecon Beacons… kaikkea laidasta laitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä vähän kehua englantilaista eksääni. Hän on mitä kohtelian ja huomaavaisin herrasmies. Lähetteli mulle koko ajan hienoja tunteellisia postkortteja, kun oltiin erossa, piti kuin kukkaa kämmenellä ja oli hauska, seurallinen, urheilullinen ja vähän vanhanakainen kivalla tavalla. Perinteinen seurustelu vaikuttaa siellä tärkeältä.

Nuorena en osannut tarpeeksi arvostaa tätä ja halusin erota ja elää vapaana. Hyvät muistot jäi, ja Facebookissa seuraan hänen reipasta elämäänsä lastensa ja jalkapallon parissa. Hieno mies ja hänen perheensä oli todella ystävällinen. Paitsi tietysti vessassa ei ollut lämmitystä ja ikkuna oli auki kesät talvet. Suihku oli samassa tilassa. 😄

Jatkan vielä, kun on kiva muistella: kun olin Englannissa poikaysyävän kotona, minua vietiin koko perheen voimin tapaamaan kaikki nanat ja grandpat. Syötiin keksiä ja juotiin teetä siellä, ja ihmiset oli hauskan puheliaita. Minut otettiin hyvin vastaan, oltiin jossain naapuruston juhlissakin ja aina löytyi joku juttuseuralainen. Olin vaan aika ujo maalaistyttö silloin.

Englannissa on paljon sosiaalisia ongelmia, ja se näkyy turvattomuutena. Maa on aiks "kova", ja syrjäytyneitä on paljon. Youtubesta löytyy hyviä Benefits Britain -sarjoja, joissa seurataan monen polven köyhiä ihmisiä.

Maa on mielestäni tosi harmaa ja luonto siellä ei miellytä mun silmää. Mutta perhekeskeisyydestä ja sosiaalisuudesta siellä tykkään. En haluaisi asua Briteissä.

Monet (köyhät) kaupungit ovat kyllä todella ankeita ja harmaita, mutta Englannin maaseutu on kyllä aivan upea. Oletko käynyt Cotswoldsin alueella? https://www.youtube.com/watch?v=v2A_b7T_jBY

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä vähän kehua englantilaista eksääni. Hän on mitä kohtelian ja huomaavaisin herrasmies. Lähetteli mulle koko ajan hienoja tunteellisia postkortteja, kun oltiin erossa, piti kuin kukkaa kämmenellä ja oli hauska, seurallinen, urheilullinen ja vähän vanhanakainen kivalla tavalla. Perinteinen seurustelu vaikuttaa siellä tärkeältä.

Nuorena en osannut tarpeeksi arvostaa tätä ja halusin erota ja elää vapaana. Hyvät muistot jäi, ja Facebookissa seuraan hänen reipasta elämäänsä lastensa ja jalkapallon parissa. Hieno mies ja hänen perheensä oli todella ystävällinen. Paitsi tietysti vessassa ei ollut lämmitystä ja ikkuna oli auki kesät talvet. Suihku oli samassa tilassa. 😄

Ihanaa! Mistä tuollaisen miehen voi saada ja vielä aito herrasmies? Minäkin haluan. <3 Miten tapasitte ja oliko varakas?

Valkoiset korkkarit minkä tahansa asusteen kanssa.

Mikä tuo nana on? Äitikö vaiko isoäiti?

Kaikki viralliset asiat tehdään pilkuntarkasti, missään ei jousteta ja virastoissa voi viettää aikaa useita päiviä jonoja vaihdellen erilaisia hyväksyntäpapereita yrmeiltä toimistotädeiltä hakiessa.

Oikeusjutut voittaa ne joilla on eniten rahaa ja prosessi on älyttömän kallis.

Kantaväestö on rutsaantunutta

Piilov..tuilu ja nokittelu on arkipäivää sen jälkeen kun ovat onkineet tarpeeksi tietoa.

Vain Jumala voi auttaa jollet suostu mihinkään luokkayhteiskunnan lokerointiin siellä.

Vierailija kirjoitti:

Roskaruoka, homeiset asunnot. Yksinkertaiset vetävät ikkunat.

Miten homeinen asunto tai talojen rakenne liittyy elintapoihin? Ei oikein voi lähteä kotia ja kaikkea muuttaa vaikka elintapojaan muuttaisi...

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuo nana on? Äitikö vaiko isoäiti?

Isoäiti. Äiti voisi olla esimerkiksi mum, mummy tai ma.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viralliset asiat tehdään pilkuntarkasti, missään ei jousteta ja virastoissa voi viettää aikaa useita päiviä jonoja vaihdellen erilaisia hyväksyntäpapereita yrmeiltä toimistotädeiltä hakiessa.

Oikeusjutut voittaa ne joilla on eniten rahaa ja prosessi on älyttömän kallis.

Kantaväestö on rutsaantunutta

Piilov..tuilu ja nokittelu on arkipäivää sen jälkeen kun ovat onkineet tarpeeksi tietoa.

Vain Jumala voi auttaa jollet suostu mihinkään luokkayhteiskunnan lokerointiin siellä.

Minulla on juuri päinvastainen kokemus. Asuin Englannissa reilun vuoden 90-luvulla ennen kuin Suomi liittyi EU:hun, ja silloin olisi pitänyt pykälien mukaan tehdä joku maassa-asumisilmoitus. Kävin poliisilaitokselta kysymässä asiaa, mutta virkailija sanoi, että ei tarvitse nähdä vaivaa, näytän asialliselta ja työpaikkakin oli. Myöhemmin 2000-luvulla minulla oli jonakin vuonna verotuksen kanssa jotain epäselvyyttä (laskutusta monesta maasta) ja kävin verotoimistossa kysymässä ohjeita. Virkailija totesi, että älä huoli, tulosi ovat niin vähäiset (suomalainen keskipalkka), että maksa mitä jaksat, kukaan ei tule kyselemään jälkeenpäin. Oikeassa oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä vähän kehua englantilaista eksääni. Hän on mitä kohtelian ja huomaavaisin herrasmies. Lähetteli mulle koko ajan hienoja tunteellisia postkortteja, kun oltiin erossa, piti kuin kukkaa kämmenellä ja oli hauska, seurallinen, urheilullinen ja vähän vanhanakainen kivalla tavalla. Perinteinen seurustelu vaikuttaa siellä tärkeältä.

Nuorena en osannut tarpeeksi arvostaa tätä ja halusin erota ja elää vapaana. Hyvät muistot jäi, ja Facebookissa seuraan hänen reipasta elämäänsä lastensa ja jalkapallon parissa. Hieno mies ja hänen perheensä oli todella ystävällinen. Paitsi tietysti vessassa ei ollut lämmitystä ja ikkuna oli auki kesät talvet. Suihku oli samassa tilassa. 😄

Jatkan vielä, kun on kiva muistella: kun olin Englannissa poikaysyävän kotona, minua vietiin koko perheen voimin tapaamaan kaikki nanat ja grandpat. Syötiin keksiä ja juotiin teetä siellä, ja ihmiset oli hauskan puheliaita. Minut otettiin hyvin vastaan, oltiin jossain naapuruston juhlissakin ja aina löytyi joku juttuseuralainen. Olin vaan aika ujo maalaistyttö silloin.

Englannissa on paljon sosiaalisia ongelmia, ja se näkyy turvattomuutena. Maa on aiks "kova", ja syrjäytyneitä on paljon. Youtubesta löytyy hyviä Benefits Britain -sarjoja, joissa seurataan monen polven köyhiä ihmisiä.

Maa on mielestäni tosi harmaa ja luonto siellä ei miellytä mun silmää. Mutta perhekeskeisyydestä ja sosiaalisuudesta siellä tykkään. En haluaisi asua Briteissä.

Eksentriyden arvostamiseen kuuluu myös se, että pummeilua ei katsota samalla tavalla kieroon kuin Suomessa. Eikä ne pummit itsekään välttämättä pidä itseään mitenkään epäonnistuneina, vaan heidän elämäntapansa on yksi valinta monista. Itsekin tiedän elämäntapatyöttömiä, jotka eivät ole mitenkään masentuneita tai koe itseään huonoiksi ihmisiksi. Suomessa ei oikein ole tuollaista vaihtoehtoa, kun perinteisesti meillä työ on ihmisen tärkein identiteetti ja jos sitä ei ole, pitää ainakin muodon vuoksi esittää kokevansa olevansa epäonnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuo nana on? Äitikö vaiko isoäiti?

Isoäiti. Äiti voisi olla esimerkiksi mum, mummy tai ma.

Thank u.

Vierailija kirjoitti:

Homeinen asunto. Max 17 astetta sisälämpötila.

Banter eli naljailu tuttujen kesken huumorimielessä. Tämän varjolla voi sanoa lähes mitä ilman, että vastapuoli saa loukkaantua.

Beans on toast.

Tuo banter -kulttuuri on kyllä todella jännä juttu! Olen myös huomannut, että britit pidättelevät itseään sen suhteen, kun läsnä on ulkomaalaisia. Kerran kuulin brittiläisten tuttavieni banteria viereisestä huoneesta ja voin sanoa, että Suomessa sellaista häpeämätöntä toisille nauramista pidettäisiin kyllä loukkaavana. Pidin suomalaisia suht rentoina ja tärkeilemättöminä tämän asian suhteen, ennen kuin tutustuin britteihin. :D

Banterista suuttuminen tosiaan on aika suuren luokan sosiaalinen moka, ihan riippumatta siitä, mitä sen varjolla sanotaan. Kyllä erilaisia ovat Euroopan ja maailman kulttuurit!

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viralliset asiat tehdään pilkuntarkasti, missään ei jousteta ja virastoissa voi viettää aikaa useita päiviä jonoja vaihdellen erilaisia hyväksyntäpapereita yrmeiltä toimistotädeiltä hakiessa.

Oikeusjutut voittaa ne joilla on eniten rahaa ja prosessi on älyttömän kallis.

Kantaväestö on rutsaantunutta

Piilov..tuilu ja nokittelu on arkipäivää sen jälkeen kun ovat onkineet tarpeeksi tietoa.

Vain Jumala voi auttaa jollet suostu mihinkään luokkayhteiskunnan lokerointiin siellä.

Ei kyllä kuulosta tutulta.

Homeinen ulkomuseoa muistuttava asunto, ylipaino, kaljan ja sipsien kulutus, huonot hampaat, yksikielisyys (ellet kuulu koulutettuun eliittiin). Mutta toisaalta joviaali luonne, maanläheisyys (jos et ole suurin piirtein kuninkaallinen), vanhojen asioiden oikea arvostaminen ja viehättävä eksentrisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki viralliset asiat tehdään pilkuntarkasti, missään ei jousteta ja virastoissa voi viettää aikaa useita päiviä jonoja vaihdellen erilaisia hyväksyntäpapereita yrmeiltä toimistotädeiltä hakiessa.

Oikeusjutut voittaa ne joilla on eniten rahaa ja prosessi on älyttömän kallis.

Kantaväestö on rutsaantunutta

Piilov..tuilu ja nokittelu on arkipäivää sen jälkeen kun ovat onkineet tarpeeksi tietoa.

Vain Jumala voi auttaa jollet suostu mihinkään luokkayhteiskunnan lokerointiin siellä.

Ei kyllä kuulosta tutulta.

Eihän Britanniassa ole edes sellaista perustoimintoa kuin väestörekisteri. Siellä ei todellakaan haeta passia pelkällä verkkohakemuksella, vaan mennään erilaisten selvitysten kanssa jonottamaan paikan päälle, eikä yksi käynti välttämättä edes riitä.

Lopetat eurojen käytön ja ajattelet hinnat punnissa.

Haet Iso-Britannian kansalaisuutta ja jätät Suomen passin käytön.

Eikös ne muijat siellä imetä rööki suussa paitsi silloin kun ottavat huikkaa.