Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Enpähän muista milloin olisin viimeks itkenyt mutta nyt itken
05.06.2013 |
Tilanne on se että me eletään täysin mun kohtalaisen pienen palkan varoin, koska miehen yritys on hyvin tappiollinen tällä hetkellä. Hän yrittää myydä kalustoa pois, vielä ei ole ollut ostajia. Me eletään täysin kädestä suuhun. Joka päivä lasken euroja ja senttejä mistä saan rahan ruokaan. Itse en syö enää iltaisin jotta lapsille jää jotain.
Nyt meillä on yhden lapsista synttärijuhlat tulossa ja oon miettinyt pääni puhki miten niistä selvitään. Mun ei ole vara edes leipoa kakkua ja pyysin äitini leipomaan sen. Itse leivon jotain pikkuleipiä ja ehkä piiraakkaa. Oon valvonut öitä miettien mitä vaihtoehtoja meillä on selvitä kaikesta tästä.
Ja mitä sain äsken kuulla lapsen kummisedän sanoneen mun miehelle. "Katsotaan sitten viikonloppuna, kun tarjolla on vain karnevaalikeksejä eikä mitään muuta." Kummisetä tietää että mies yrittää myydä kalustoa ja on siitä vetänyt johtopäätöksensä. Sanoin miehelle että sen ukon naaman eteen tulee sitten lautasellinen karnevaalikeksejä. Mies hyssytteli että kuulemma parempi ettei sano mitään. (No tätä neuvoa en kuuntele.)
Mua ihan itkettää ja se on harvinaista. Jotenkin ei vaan jaksa mitään tollasia kommentteja kun nämä rahahuolet meinaa jo katkaista munkin selän.
Kommentit (9)
Vaikuttaa siltä, että ahdistuksesi aiheuttaa ajatuksesi siitä, että on pakko pitää yllä samaa elintasoa mitä ennenkin. Luovu siitä ajatuksesta. Mene rohkeasti leipäjonoon ja luovu kaikista sellaista raharei'istä jotka eivät ole aivan välttämättömiä. Olette nyt (tilapäisesti) köyhiä eikä siinä ole mitään hävettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikä hiton ystävä ja kummisetä kommentoi tuolla tavalla toisten ahdinkoa??!! kummisedän oikeudet pois vaan ja 'ystävä' entiseksi.
Raha on vaan rahaa, koita muistaa se, älä anna sen hajottaa sua. Keskity siihen mikä on hyvin. Kyllä kaikki lutviutuu ja apua kannattaa hakea ja läheisiltä, oikeilta ystäviltä pyytää.
Mä oon oikeasti ihmisenä sellainen joka ei vaadi paljon ollakseen onnellinen. Me ollaan eletty suht vaatimattomasti aina mut nyt varsinkin. Ei mulla ole sellasia juttuja ollenkaan mitä yleensä naisilla on; mulla on tasan 1 käsilaukku, kahdet parit kenkiä, leikkaan itse hiukseni jne.
En ole mitenkään rahakeskeinen ihminen mutta tilanteessa kun sitä rahaa ei ole edes välttämättömyyksiin, niin murehtiihan sitä.
ap
Mä oon AINA ajatellut että "raha on vain rahaa". Jotenkin se on vaan helpompi sanoa niin silloin kun on ruokaa omassa ja lasten masussa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt ainakaan hikeä ota yksien syntymäpäivien takia. Niitä nyt tulee ja menee.
ei lasten synttärijuhlien takia kannata itkeä! eihän niitä ole edes pakko järjestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli samanlainen tilanne, josta nyt olemme onneksi pääsemässä ylös- ja eteenpäin.
Yhdessä vaiheessa olin aivan rikki, pienetkin vastoinkäymiset saivat minut kyyneliin, ja sulkeuduin välillä vessaan parkumaan etteivät lapset näe.
Minä sain apua mm. työterveyshuollosta, olisinpa vain aikaisemmin tajunnut kääntyä sen puoleen. Sain lievän mielialalääkityksen, joka antoi voimia ryhtyä ponnekkaammin selvittelemään asioita ja muuttamaan omia toimintatapoja.
Tuo kummisetä kuulostaa tyypilliseltä jurrikalta, joka ei osaa sanojansa valita tai asettua toisen asemaan. Tarjoa sille niitä karnevaalikeksejä, jos kerran niitä hinkuaa.
Voimia ap, toivottavasti saatte asianne kuntoon!
Alue: Aihe vapaa
saisittekohan apua sossusta tai kirkosta tai jostain, on sulla raskas taakka, missäpäin asut