Mistä tietää että alueella ei takuulla ole kyitä?

Kyyhän vaeltelee kesän mittaan  1.5 kilometrin päähän  pisimmillääm talvipesästään,joka paikassa  kallioisilla  seuduilla  jopa  Pallastunturilla on kyitä,Siili  ei saa kyytä  kiinni etes,harvoin pääsevät myös kohtaamaan  siili on nääs yöeläin ja kyy päiväeläin.

Maastosta! Käärmeet tykkää kivisestä ja soraisesta paikasta. Ei vesistöstä, savisesta maasta.

Olen kuullut että jos onpaljon muurahaisia ei ole kyitä.

Minäkin muistelen, että muurahaiset ja käärmeet eivät ole samalla paikalla. Muurahaisia meillä on paljon, käärmettä en on nähnyt lähiseudulla koskaan.

Käärmeet elävät kivikoissa, ja niillä on vakituiset talvehtimiskivikot. Keväällä sellaisella paikalla saattaa lähes kirjaimellisesti kuhista käärmeitä ja kerran olen sellaisenkin paikan nähnyt.

Aloittajan kysymykseen vastaus: Ei mistään, ellei alue ole asvaltilla peitetty.

Muurahaiset ja käärmeet eivät viihdy samalla tontilla. Meidän mettässä oli aina ennen ollut muutama tosi komea muurahaiskeko lähellä pihapiiriä eikä kuulemma vuosikymmeniin ollut näkynyt käärmeitä. Leveä muurahaispolku oli kulkenut myös pihan poikki.

Siilit ovat myös hyvä juttu. Ovat ilmeisesti luontaisia vihollisia. Niitäkin meidän pihapiirissä oli vilistänyt.

Kumpiakaan ei ole enää näkynyt useisiin vuosiin. Ikävästi on sitten kyy käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja luikerrellut näille nurkille. Päässyt puremaankin.

meidän mökin ympärillä on varmaan kymmenkunta muurahaispesää, ja kyykäärmeitä silti.. että ei pidä paikkaansa.

Ei tosiaankaan muurahaiset kerro kyistä mitään. Kyy ei suomujensa läpi huomaa muurahaisia.

Jos käärmeen nahkoja löytyy, silloin tietää, että niitä on lähistöllä aika paljon. Toinen mistä voi arvella niitä olevan on, kun niiden perusravintoa on runsaasti, eli sammakoita, hiiriä, päästäisiä tai vastaavia. 

Pitkään alueella asuneilta voi selvitä, onko käärmeitä näkynyt. 

Tässä samalla tontilla, kun ollaan nökötetty viimeiset 15 vuotta, niin tuo muurahaiset ja kyyt ei pidä paikkansa. Meillä on runsaasti murkkupesiä lähistöllä. Pienellä alueellakin viisitoista. Kallioista aluetta, että kyyt tulee ajoissa keväällä paistattelemaan päiviään. Ei niitä enää juhannuksen jälkeen näe, että ovat sitten siirtyneet syvemmälle metsään.

Mutta murkkuja ja kyitä on harmiksi saakka. Ja vasta oli Vantaan Sanomissakin, ettei Vantaalla kyitä ole. Enpä ole tiennyt, että havainnot olisi hyvä ilmoittaa. Eilen ilmoitin viimeisen kymmenen vuoden kyyhavainnot.

Vantaa.

Olen kyllä vilpittömästi hämmästänyt tästä numerojen 6, 7 ja 8 havainnoista, etteivät muurahaiset ja kyykäärmeet enää sulje toisiansa pois. Se on kuitenkin mitä ns. vanha kansa aina tapasi sanoa ja on hyvin pitänyt paikkansa tälläkin mäellä melkein sadan vuoden ajan. Naapuritkin ovat olleet erittäin ihmeissään kertoessani, että minua on tällä paikalla purrut jo kaksi kertaa kyykäärme.

En tiedä sitten enää. Kerroin vain mitä tiesin tältä paikalta. Ovatko kyyt sitten leviämään päin? Niitä kannattaa varoa etenkin kevätauringon paistaessa toukokuulla. Nyt on ollut helteitä jo niin pitkään, että ovat varmastikin jo luikkineet enemmän suojaan.

Kesällä kyykäärmeistä on tehty runsaasti havaintoja. Käärmeasiantuntija kumoaa kuvitelman, että kyiden määrä olisi kasvanut. Kyse on siitä, että helle on houkutellut käärmeet ravinnonhankintaan ja vilvoittelemaan poikkeuksellisiin paikkoihin. Maallikoiden silmissä on ollut kova kyykesä, mutta se ei pidä paikkaansa. Kyse on siitä, että kyiden pääravintoa ovat sammakot. Nyt, kun ojien pohjat ovat kuivia, sammakot ovat hakeutuneet muihin kosteisiin paikkoihin ja kyyt tulevat niiden perässä. Kyse on ravinnonetsinnästä.

Esimerkiksi koti- tai mökkipihan kasteltu kasvimaa tai puutarha ovat siis sammakon ja kyyn silmissä varsin houkuttelevia paikkoja kesähelteillä.Kuumuus selittää siis usein myös sen, että käärme on ilmestynyt mökin alle tai maakellariin.

- Mutta se on tilapäinen vierailu. Kun sää viilenee, kyy hakeutuu sieltä pois.

Vanhojen uskomusten mukaan käärme lähtee karkuun, kun tarpeeksi tömistelee. Legendan mukaan myös siilit ja muurahaiset karkottavat luikertelijat.

Käärmeasiantuntijan mukaan tällaisissa konsteissa ei ole perää.

- Tömistely on pelkkää teoriaa. Esimerkiksi kantava kyynaaras vain hautoo munasoluja eikä syö mitään. Vaikka silloin hyppäisi letkajenkkaa, kyy ei mene maan alle.

Urpo Koposen mukaan kuvitelma, että siili pihapiirissä pitää kyyn loitolla, on peräisin 1950-luvun kansakoulun luontokirjan virheellisestä kuvasta.

- Siinä kuvaaja oli tehnyt katalan tempun kyylle, nostanut siilin sen kanssa samaan kuvaan ja uskotellut, että siili on kyyn päävihollinen. Siili ei kuitenkaan auta tässä asiassa mitenkään, sillä se tuskin alkaa tapella elävän kyyn kanssa. Sen sijaan ketterät kotikissat voivat kyllä kyyn tappaa.