Suurperheet aina mankuvat huvipuistojen,tivoleiden yms hinnoista.
Ei sitten aikanaan ole tullut mieleen ettei kannata tehdä niin montaa lasta jos ei niille ole varaa mitään hupia tarjota.
Kommentit (44)
Niin kuule minäkin mangun ja olen yksinäinen naisihminen. Hinnat ovat karanneet täysin käsistä, kun sen rannekkeen päälle laskee vielä ruuat ja juomat ja herkut. Kiva viedä jotain kämäisiä, auringossa muhineita eväsleipiä mukanaan...
Kaikistä järkijättöisintä on särkänniemen toiminta, jossa kaikkien pitää nykyään ostaa ne yli 30 euron rannekkeet päästäkseen edes sille alueelle. Oikein reilua esim pikkulapsi perheille, joissa vanhemmat (tai isovanhemmat) vievät lapsia angry birds landiin tai koiramäen puistoon, eivätkä halua tai pääse laitteisiin.
Pistää vihaksi.
Meillä on yksi lapsi ja juurikin taloudellisista syistä. En halunnut enenmpää mitä tiedän että pystyn taloudellisesti hoitamaan. On tärkeää että lasta voidaan viedä eri paikkoihin, antaa harrastaa eri lajeja, pukea lapsi kauniisti ja tarjota kaikinpuolin hyvä elämä, myös tosiaan taloudellisesti.
En tarkoita että lapsen pitää saada kaikki mitä haluaa mutta ei aina myöskään tarvitse sanoa ei joka asiaan. Autoon mahtuu 3 henkinen perhe mukavasti ja ulkomaanmatkustelukin on mahdollista.
Itse olen 4 lapsisesta perheestä jossa ei koskaan ollut varaa tehdä mitään.
En tiedä onko meillä suurperhe, mutta mielestäni nuo hinnat ovat melko kovia. Meillä on kaksi lasta ja jos koko perheellä mennään niin hinnat ovat (muutama toivepaikka lapsille):
Muumimaailma 100€
Puuhamaa 92€
Särkänniemi 136€
Linnanmäki 148€
...
Ainakin nuo huvipuistojen hinnat ovat melko kovia, varsinkin kun tiedossa on jonotusta jonotuksen perään.
Meillä vain yksi lapsi ja kyllä päivä Lintsillä on mun mielestä kohtuuttoman hintainen. Me käydään etelässä pari kertaa vuodessa + 1 laskettelureissu. Eli ei ihan persaukisimmasta päästä, vaikkei rahaa todellakaan liikaa ole.
Sillä rahalla mikä palaa päivässä Lintsille meidän perheeltä on jo maksettu yhden lento välimerelle.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:44"]Ei se nyt sitä tarkoita, että lapsia ei hankita ollenkaan. Vaan että jos esimerkiksi toinen vanhemmista joutuu työttömäksi, niin kyllä kahden lapsen kanssa on helpompi pärjätä taloudellisesti kuin vaikkapa neljän. [/quote]
Ihan sama tilanne voi olla siinä vaiheessa, kun sitä ensimmäistä ruvetaan harkitsemaan, ellei jompi kumpi tai molemmat vanhemmista ole miljönäärejä. Yhden kanssa helpompaa kuin kahden, nollan kanssa helpompaa kuin yhden jne. Varmennus 888 :).
Minusta taas on ihan idioottimaista perustella kädestä suuhun elämistä ja lasten tehtailua köyhään perheeseen sillä, ettei kaikkeen voi varautua. Ei tietenkään voikaan. Mutta vastuullisia valintoja ja seurauksien kantamista pitää kyllä harjoitella. Aina ei onnistu mutta järkevällä harkinnavlla voidaan minmoida vahinkojen laajuus.
Esim. meillä on vakuutukset, työttömyyskassan jäsenyydet ja puskurirahasto. Mieheni on ollut työtön nyt 7 kk eikä ole vaikuttanut vielä elintasoomme lainkaan. Eikä vaikutakaan, kun mies sai töitä. Varasimme kesäksi matkan ja saimme sukulaisten päivittelyä. Olemme kuitenkin tehnet järkeviä ratkaisuja, vaikka ne aina eivät ole olleet niin mieluisia. Menin töihin, kun kuopus oli 2-vuotias, vaikka vielä olisin viihtynyt kotona. Nyt olen onnellinen, että toimin näin. Lapset ovat saaneet pitää harrastuksensa, kotinsa ja kaveripiirinsä eikä meitä kohdannut kriisi ole vaikuttanut heidän elämäänsä lainkaa.
Jos olisin ollut kotiäitinä ja tehnyt vielä pari lasta lisää haaveeni mukaiseti, niin olisimmeko onnellisempi perhe? Emme. Miehen työttömyyden takia olisimme myyneet talomme ja lapset olisivat joutuneet luopumaan harrastuksista ja kavereista.
Minä siis liputan suunnittelun ja varautumisen puolesta. Toki riskejä täytyy ottaa mutta ne on tiedostettava ja niihin pitää yrittää varautua. Elämän ei tarvitse jatkuvasti mennä niiden mielihalujen mukaan, jolloin ne alamäetkään eivät ole niin suuria.
Linnanmäen uudistus on just hyvä jos on vähän pienempiä lapsia,etenkin 100-140cm siellä oli paljon ilmaisia laitteita. Me vietettiin ilmainen päivä Lintsillä, läheisestä Alepasta eväät ja käytiin ilmaisissa laitteissa. Kyllähän 8-11v jo mankuivat kun ei niihin hauskimpiin laitteisiin päässyt, mutta pienemmille juuri hyvä. Mutta sitten kun ostetaan rannekkeet niin se onkin jo ainakin 250€ plus syömiset ja juomiset ym päälle.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 07:46"]Ei sitten aikanaan ole tullut mieleen ettei kannata tehdä niin montaa lasta jos ei niille ole varaa mitään hupia tarjota. [/quote] En minä ole mankunut huvitusten hinnasta. Vuodessa huvipuistoihin menee 200 euroa, kaikkeen muuhun menee 35 000. Aika marginaalista tuo huvipuistokulutus, puoli prosenttia kokonaiskulutuksesta.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:51"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:44"]Ei se nyt sitä tarkoita, että lapsia ei hankita ollenkaan. Vaan että jos esimerkiksi toinen vanhemmista joutuu työttömäksi, niin kyllä kahden lapsen kanssa on helpompi pärjätä taloudellisesti kuin vaikkapa neljän. [/quote]
Ihan sama tilanne voi olla siinä vaiheessa, kun sitä ensimmäistä ruvetaan harkitsemaan, ellei jompi kumpi tai molemmat vanhemmista ole miljönäärejä. Yhden kanssa helpompaa kuin kahden, nollan kanssa helpompaa kuin yhden jne. Varmennus 888 :).[/quote]
Selvä, jotenkin näistä keskusteluista on saanut käsityksen, että ihmiset ihan oikeasti miettivät kuinka moneen lapseen resurssit riittävät, niin oman jaksamisen kuin talouden kannalta. Ehkäpä kaikki eivät sitten tee niin. Suomessahan tämä onnistuu, kun sossu pitää tarvittaessa huolen.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:20"]Totta . Itse olen elänyt lapsuuteni 4 lapsisessa perheessä, jossa kaikilla pienet ikäerot. Lapsuuteni oli köyhä ja onneton. Koskaan emme päässeet huvipuistoihin, elokuviin tai vaikkapa mökkeilemään puhumattakaan ulkomaanmatkoista. Aina olimme kotona neljän seinän sisässä tai sitten kerrostalon etu- ja takapihalla, sillä suuren lapsikatraan raahaaminen jopa ilmaisiin huvitukseen (uimarannat, luontoretket) oli äidilleni työlästä ja usein täysin mahdotonta. Meillä ei ollut varaa edes autoon, joten liikkuminen oli hyvin rajoitettua. Minua jopa pilkattiin koulukavereiden ja pihapiirin lasten toimesta köyhyytemme takia. Syksyisin lomien päätyttyä kun muut kertoivat koulussa hauskoista lomaretkistään niin minä olin hiljaa ja kuuntelin kateellisena. Kuviksen tunnilla piirsin ikimuistoisimman kesämuistoni kuten aina ensimmäisillä luokilla oli tapana tehdä. Minun paperilleni piirtyi lähileikkipuiston liukumäki! Nyt olen 27-vuotias ja edelleen katkera siitä, että työtön yksinhuoltajaäiti teki niin monta kakaraa. Moni varmasti halveksuu kommenttiani, ja pitää kalliita erikoisaktiviteetteja turhukkeina eikä niin välttämättöminä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Aivan sama. Kyllä nämä asiat oikeasti voivat aiheuttaa suurta surua ja kateellisuutta ikätovereita kohtaan kun tuntuu siltä, että jää paitsi jostain suuresta ja hauskasta jota muut joka kesä kokevat. Suurin haaveeni lapsena oli aina päästä huvipuistoon. Viis siitä, että muualla lapsen unelmoivat puhtaasta juomavedestä. Suhteelliset ovat harmit meillä ihmisillä, joten pakko myöskin minun on kehoittaa teitä mammoja harkitsemaan oikeasti sitä lapsilukua! [/quote] Minä olen kerrostalossa elävä yh ja pystyn tarjoamaan lapsilleni huvipuistot, harrastukset, kesämökin, etelänmatkan kerran parissa vuodessa ja autokin on. Tosin en ole työtön.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 09:02"][quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:20"]Totta . Itse olen elänyt lapsuuteni 4 lapsisessa perheessä, jossa kaikilla pienet ikäerot. Lapsuuteni oli köyhä ja onneton. Koskaan emme päässeet huvipuistoihin, elokuviin tai vaikkapa mökkeilemään puhumattakaan ulkomaanmatkoista. Aina olimme kotona neljän seinän sisässä tai sitten kerrostalon etu- ja takapihalla, sillä suuren lapsikatraan raahaaminen jopa ilmaisiin huvitukseen (uimarannat, luontoretket) oli äidilleni työlästä ja usein täysin mahdotonta. Meillä ei ollut varaa edes autoon, joten liikkuminen oli hyvin rajoitettua. Minua jopa pilkattiin koulukavereiden ja pihapiirin lasten toimesta köyhyytemme takia. Syksyisin lomien päätyttyä kun muut kertoivat koulussa hauskoista lomaretkistään niin minä olin hiljaa ja kuuntelin kateellisena. Kuviksen tunnilla piirsin ikimuistoisimman kesämuistoni kuten aina ensimmäisillä luokilla oli tapana tehdä. Minun paperilleni piirtyi lähileikkipuiston liukumäki! Nyt olen 27-vuotias ja edelleen katkera siitä, että työtön yksinhuoltajaäiti teki niin monta kakaraa. Moni varmasti halveksuu kommenttiani, ja pitää kalliita erikoisaktiviteetteja turhukkeina eikä niin välttämättöminä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Aivan sama. Kyllä nämä asiat oikeasti voivat aiheuttaa suurta surua ja kateellisuutta ikätovereita kohtaan kun tuntuu siltä, että jää paitsi jostain suuresta ja hauskasta jota muut joka kesä kokevat. Suurin haaveeni lapsena oli aina päästä huvipuistoon. Viis siitä, että muualla lapsen unelmoivat puhtaasta juomavedestä. Suhteelliset ovat harmit meillä ihmisillä, joten pakko myöskin minun on kehoittaa teitä mammoja harkitsemaan oikeasti sitä lapsilukua! [/quote] Minä olen kerrostalossa elävä yh ja pystyn tarjoamaan lapsilleni huvipuistot, harrastukset, kesämökin, etelänmatkan kerran parissa vuodessa ja autokin on. Tosin en ole työtön.[/quote]
okei, kiitti kun kerroit
Meillä on neljä lasta. Joka kesä mennään lintsille, joten ei se hintoihin kaadu. Mutta kyllä mä silti mangun, onhan ne ihan hirveen hintaisia. Ja uudistus ei auttanut meitä, kun osa pienten laitteita on maksullisia, ne joissa pienin on jo ollut ja on sen lemppareita ja joihin totta kai haluaa mennä. Mutta siis vaikka varaa on, niin ihan älyttömän hintaista se on. Yhtälailla ajattelisin sen olevan törkeän kallista, vaikka lapsia olisi yksi.
Oletanpas, että tähän on niin monta vastausta kun vastaajaakin.
Meillä on taas tilanne seuraava: lapsia on 5, joista vanhin jo 15 ja nuorin vasta 2v. Ja olen yksinhuoltaja, saan Kelan maksamaa pienintä elatusmaksua ja olen kotihoitovapaalla. En nosta toimeentulotukea.
Meillä jokaiselle lapselle on aina ollut harrastus ja vielä vaihtaneetkin sitä usein, olen antanut vaihtaa sillä onhan se kiva päästä kokeilemaan nuorena kaikkea jotta isona tietää mistä tykkää.
Kaikilla on polkupyörät, jotka ostettu uutena, pienimmällä tosin se potkuversio. Pihaleikkeihin löytyy paljon muutakin kivaa, samoin talviurheiluihin välineet ja leikkeihin.
Vanhin tytöistä ollut jo Linnanmäellä, vanhin poika haluaa saman summan rahana. Nuorin poika menee Särkänniemeen tällä viikolla ja menee loppukesästä uudelleen kun ilmoitin heidät sellaiselle pienelle leirille ja leiri käy huvipuistossa, hinta sisälsi rannekkeen. Vanhin tyttö menee tuolle Särkkäleirille myös vielä.
Vanhin poika saa valita jotain kivaa puuhaa itse itselleen kavereidensa kesken.
2nuorinta tyttöä vien sitten heinäkuussa Särkänniemeen myös, kunhan murtumani ensin paranee.
Syksyllä olisi tarkoitus mennä Espanjaan pariksi viikoksi, sillä olemme asuneet siellä ja kaipaamme ystäviämme.
Sitä ennen teen vanhimman pojan kanssa reissun Tarttoon (siksi juuri hänen kanssaan sillä
on kiva puuhata jotain vain kahdestaan kun se vielä on mahdollista tai oletan, että siihen tulee tauko kun intti, tyttöystävä tmv.tulee viemään aikaa kun sellaiset astuvat kuvioon).
Espanjassakin poikkeamme Benidormin huvipuistossa ja vesipuistossa.
Mummot on kuolleet, samoin papat. Oma Mummuni elää, mutta ei jaksa enään paljoa, joten kukaan muu ei näitä huvituksia järjestä tai maksa kun minä.
Minusta se on vaan siitä kiinni minne ne vähät rahansa priorisoi. Piste.
Joskus laitan hauskuuden ja yhdessäolon etusijalle esim.laskun rinnalla ja maksan jonkun myöhässä, sillä jos tekisin toisinpäin niin saattaisi tarjoukset ja tilaisuudet mennä pian ohi.
Hyvää kesää kaikille!!!
PowerPark on paras, siistein ja aluelipunkin saa jos ei halua laitteisiin.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 07:53"]Ei tarvi olla edes suurperhe. Riittää että on kolme lasta niin jää jo ulos useimmista "perhe"tarjouksista.[/quote]
Ja kun on vain yksi lapsi, ei periaatteessa saa hyödyntää perhetarjouksia. Ne kun ovat aina 2+2. Joskus on sitten tuosta jossain sanottu, jolloin ollaan saatu perhelippu vaikka lapsia ei olekaan kahta. Hauskaa on se, että joihinkin paikkoihin pääisisimme halvemmalla, jos ottaisimme lapselle kaverin mukaan kuin jos lähtisimme omalla perheellä (2+1).
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:45"]Meillä on yksi lapsi ja juurikin taloudellisista syistä. En halunnut enenmpää mitä tiedän että pystyn taloudellisesti hoitamaan. On tärkeää että lasta voidaan viedä eri paikkoihin, antaa harrastaa eri lajeja, pukea lapsi kauniisti ja tarjota kaikinpuolin hyvä elämä, myös tosiaan taloudellisesti. En tarkoita että lapsen pitää saada kaikki mitä haluaa mutta ei aina myöskään tarvitse sanoa ei joka asiaan. Autoon mahtuu 3 henkinen perhe mukavasti ja ulkomaanmatkustelukin on mahdollista. Itse olen 4 lapsisesta perheestä jossa ei koskaan ollut varaa tehdä mitään.[/quote] Miten ihmeessä täällä luullaan että monilapsiset perheet elävät kurjuudessa? Minulla on viisi lasta joista kolme on jo muuttanut pois. On ollut etelänmatkoja, vuokramökkejä saaristossa, vene, autoja, kielimatkoja, lukiokirjoja, huvipuistoja, harrastuksia, soittimia, mopoja, paljon kirjoja, jopa hemmetin kalliita muotivaatteita. Olen yh tällä hetkellä ja edelleen pystyn tarjoamaan lapsilleni harrastuksia, oman kesämökin, uusia vaatteita, etelänmatkoja. Mitä pirua tässä vielä tarvitsee?
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:45"]Niin kuule minäkin mangun ja olen yksinäinen naisihminen. Hinnat ovat karanneet täysin käsistä, kun sen rannekkeen päälle laskee vielä ruuat ja juomat ja herkut. Kiva viedä jotain kämäisiä, auringossa muhineita eväsleipiä mukanaan... Kaikistä järkijättöisintä on särkänniemen toiminta, jossa kaikkien pitää nykyään ostaa ne yli 30 euron rannekkeet päästäkseen edes sille alueelle. Oikein reilua esim pikkulapsi perheille, joissa vanhemmat (tai isovanhemmat) vievät lapsia angry birds landiin tai koiramäen puistoon, eivätkä halua tai pääse laitteisiin. Pistää vihaksi.[/quote] Jaa mitä helvettiä: "Aluelippu (3 vuotta täyttäneille)...................... 10 €
Sisältää pääsyn Särkänniemen Elämyspuiston alueelle (myös Angry Birds Landin alueelle), Näsinneulan näkötorniin ja Sara Hildénin taidemuseoon. Avaimen haltija ei tarvitse erillistä Aluelippua".
Älä levitä väärää tietoa, minä luuhaan aina taidemuseossa kun penskat ovat laitteissa.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 07:53"]Ei tarvi olla edes suurperhe. Riittää että on kolme lasta niin jää jo ulos useimmista "perhe"tarjouksista.[/quote]
Mun mittapuulla kolme lasta on jo suurperhe.
Typeriä yleistyksiä taas. Itse olen 12-lapsisesta perheestä, ja lähes joka kesä päästiin huvipuistoon koko porukalla. About 15 kertaa oon käyny särkänniemessä, muutaman kerran Lintsillä ja Puuhamaassa, näiden lisäksi ainakin Legoland, Grönalund, Kesämää, Jukujukumaa ja Tykkimaa on tullut lapsena koluttua.
Turha sitä kurjuutta ja köyhyyttä on aina yleistää jotenkin suurperheiden ongelmaksi. Köyhyyttä ja rikkautta löytyy varmasti sekä suur-, että pienperheellisistä (ja perheettömistä). Me ainakin reissattiin ja muutenkin nautittiin elämästä paljon enemmän, kun naapurin 2-lapsinen perhe.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:39"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:37"][quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:22"] [quote author="Vierailija" time="04.06.2013 klo 08:15"]Tulotaso voi elämän kuluessa muuttua joskus huonompaankin suuntaan.[/quote] Kyllä, ja myös se pitää ottaa huomioon lasten lukumäärästä päätettäessä. [/quote]
Eli parempi olisi olla tekemättä yhtään lasta, koska voihan käydä vaikka niin, että joskun sairastun, jään työttömäksi, talo palaa, trombi pyyhkäisee kotimme matalaksi... :D Hehehe!!! Onneksi meillä osataa elää enemmän hetkessä eikä miettiä kaikkia mahdollisia skenaarioita 25 vuotta eteenpäin.[/quote]
Totta, ei elämäänsä saa elää peläten pahinta kaiken aikaa... Lapsia ei taitaisi syntyä juuri ollenkaan, jos näin pitäisi varautua. No, järjen riemuvoittoja, niitä täällä riittää :) [/quote]
Ei se nyt sitä tarkoita, että lapsia ei hankita ollenkaan. Vaan että jos esimerkiksi toinen vanhemmista joutuu työttömäksi, niin kyllä kahden lapsen kanssa on helpompi pärjätä taloudellisesti kuin vaikkapa neljän.