Lue keskustelun säännöt.
Yo-todistukset ennenvanhaan eivät olleet täynnä laudatureja
03.06.2013 |
Yli 80-vuotias isoisäni, ylioppilas vuodelta 1951, kertoi, että hänen aikanaan laudatur oli harvinainen arvosana. Ei todellakaan ollut 6 ällän ylioppilaita lähestulkoonkaan edes jokaisessa koulussa ollut suunnilleen ikinä. Jos pari ällää sai, oli jo todella hirveän hyvä.
Miksi nykyään arvosanat lohkeaa helpommin? Onko kansamme äly kasvanut, opetuksen taso noussut, vai sittenkin ylioppilaskirjoitusten taso laskenut?
Kommentit (39)
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 09:44"]
Nykyään on paljon helpompaa.. Vielä vuonna 94 kun mä kirjoitin kaikki aineet piti kirjoittaa samana keväänä ja Reaalissa piti lukea jokainen aine eikä valita sieltä pari mitkä kirjoittaa !! Kysymykset saattoivat tulla mistä tahansa aineesta kirjoituksiin.
Sen takia mä en noita 11 L:n oppilaita niinkään arvosta kuin niitä luokkakavereitani jotka kirjoittivat sen 4 L:ää kerralla !
[/quote]MÄ kirjoitin 94, eikä tosiaan ollut pakko lukea kaikkia aineita reaaliin. Mäkin panostin kolmeen aineeseen. Ja tuolloin tuli suhteessa enemmän Laudaturia, kun Eximiaa ei vielä ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraava sukupolvi ON AINA edellistä fiksumpi.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 12:31"]
Seuraava sukupolvi ON AINA edellistä fiksumpi.
[/quote]
No ei todellakaan ole itsestäänselvyys... Jostakin luin, että tämä meidän sukupolvi on viimeinen, joka todennäköisesti on ed. sukupolvea fiksumpi. Meidän lapsemme saavat niin paljon huonommat eväät elämäänsä, mm. prosessoidun ravinnon ja puutteellisen vanhemmuuden vuoksi, että eivät enää (välttämättä) kasva meitä fiksummaksi.
Tietysti opetuksen taso on noussut sekä koulumenestykseen tarvittava äly kasvanut. Eikö tämä nyt ole ihan selvää?
Whaat?! Ei kaikki voi saada hyviä arvosanoja, koska ne arvosanathan menee tietyn jakauman mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ainakin yksi syistä on mahdollisuus kirjoittaa kolmella eri kerralla, entisaikoina oli tapana kirjoittaa kaikki aineet kolmannen vuoden keväällä. Jos nykyään haluaisi kuusi ällää ei tarvitsisi kirjoittaa kuin kaksi ainetta per kirjoitukset, eli lukeminen olisi aika paljon helpompaa. Sitten kun on näitä nykyajan ennätysoppilaita, tyylin 11 laudaturia, eihän sellaista määrää edes voi kirjoittaa kerralla, koska kokeet menisivät päällekkäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laudatureja on 5% arvosanoista, joten ei niitä monen ällän ylioppilaita suhteellisesti paljon ole.
Nykyään on paljon helpompaa.. Vielä vuonna 94 kun mä kirjoitin kaikki aineet piti kirjoittaa samana keväänä ja Reaalissa piti lukea jokainen aine eikä valita sieltä pari mitkä kirjoittaa !! Kysymykset saattoivat tulla mistä tahansa aineesta kirjoituksiin.
Sen takia mä en noita 11 L:n oppilaita niinkään arvosta kuin niitä luokkakavereitani jotka kirjoittivat sen 4 L:ää kerralla !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kirjoitin vuonna 92 kaksi laudaturia. Olen iloinen. Reaalista tosiaan piti valita vain yksi aine ja kaikki aineet yleensä piti kirjoittaa samana keväänä. Kuuden ällän ylioppilaita taisi koulussamme olla yksi.
V. 1994 arvosanajakaumasta puuttuivat eximiat, joten laudaturin kirjoitti tuolloin jotain 20%. Paljon vähemmän tuon vanhan ällän saaminen siis vaati kuin mitä nykyään. Sen takia en noita vanhan ällän ylioppilaita niin arvostakaan, ja nykyään korkeakouluihinkin haettaessa ne rinnastuvat vain eximioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50-luvulla ylioppilaita oli väestöstä vain muutama prosentti. Jo pelkkä kirjoitusten läpäisy oli jo hyvä suoritus ja yliopistojen ovet aukesivat. Siinä mielessä oli helpompaa silloin.
Vuonna 1951 ylioppilaaksi kirjoitti vain murto-osa ikäluokasta. Ylioppilaiden määrän lisääntyessä toki hyvien arvosanojenkin absoluuttinen määrä on kasvanut (siinä kuin huonojenkin), vaikka suhteelliset osuudet pidetään vuodesta toiseen melko samoina.
Lisäksi 1950-luvulla oli käytössä vain neliportainen arvosteluasteikko i-a-cl-l. Magnat ja lubenterit tulivat asteikkoon vasta 70-luvulla, eximiat 90-luvun lopulla. Kaikki tämä on muuttanut arvosanojen jakaumaa, samoin kuin tietysti se, että aineet voi nykyisin kirjoittaa hajautetusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 09:44"]
Nykyään on paljon helpompaa.. Vielä vuonna 94 kun mä kirjoitin kaikki aineet piti kirjoittaa samana keväänä ja Reaalissa piti lukea jokainen aine eikä valita sieltä pari mitkä kirjoittaa !! Kysymykset saattoivat tulla mistä tahansa aineesta kirjoituksiin.
Sen takia mä en noita 11 L:n oppilaita niinkään arvosta kuin niitä luokkakavereitani jotka kirjoittivat sen 4 L:ää kerralla !
[/quote]
Mä olen kirjoittanut 1992 ylioppilaaksi ja kyllä silloin sai keskittyä mihin vastaa reaalissa. Siis sai vastata mihin vain, mutta eihän nyt kukaan lukenut kaikkea mahdollista vaan keskittyi muutamaan aineeseen. Kyllä ne kysymysten määrät/aine tiesi etukäteen, joten pystyi niistä laskemaan kuinka montaa ainetta kannatti lukea. Mä esimerkiksi luin ainoastaan historiaa ja uskontoa ja bilsasta risteytykset ja näiden perusteella vastasinkin.
1950-luvusta en tiedä, mutta kyllä näitä kuuden ällän ylioppilaita oli joka vuosi pienessä maalaislukiossa. Itse kirjoitin kolme enkä mä mikään superlahjakas tai tarmokas ole.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 09:50"]
V. 1994 arvosanajakaumasta puuttuivat eximiat, joten laudaturin kirjoitti tuolloin jotain 20%. Paljon vähemmän tuon vanhan ällän saaminen siis vaati kuin mitä nykyään. Sen takia en noita vanhan ällän ylioppilaita niin arvostakaan, ja nykyään korkeakouluihinkin haettaessa ne rinnastuvat vain eximioihin.
[/quote]
Eximia on entinen vahva M/ heikko L. Mun kaksi laudaturia vuodelta 1992 on suoritettu maksimipistein, eivätkä todellakaan vastaa mitään eximiaa. Ja ne piti suorittaa kerralla eikä mitään pehmoilua kuten nykyään.
Minäkin uskoisin, että syynä on se, että suorituksia voi hajauttaa ja vaihtoehtoja on enemmän. Nykyään voi keskittyä enemmän omiin vahvuuksiin, kun reaaleja ja kieliä voi kirjoittaa useampia. Ehkä myös tietoisuus on lisääntynyt, kun netti on kaikkien ulottuvilla ja tietoon lähes hukkuu. Kirjoituksissa kuitenkin käsitellään paljon ajankohtaisia asioita ja tietoa tulee muualtakin kuin lukion oppikirjoista. Aiheet siis ovat ehkä tutumpia, kun puhutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, uusiutuvista luonnonvaroista, toisesta maailmansodasta, terveydestä yms.
Eräs yliopiston professori moittii ylioppilaiden tiedon ja yleissivistyksen tason mataluutta, pahenee vain vuosi vuodelta.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 09:44"]
Nykyään on paljon helpompaa.. Vielä vuonna 94 kun mä kirjoitin kaikki aineet piti kirjoittaa samana keväänä ja Reaalissa piti lukea jokainen aine eikä valita sieltä pari mitkä kirjoittaa !! Kysymykset saattoivat tulla mistä tahansa aineesta kirjoituksiin.
Sen takia mä en noita 11 L:n oppilaita niinkään arvosta kuin niitä luokkakavereitani jotka kirjoittivat sen 4 L:ää kerralla !
[/quote]
Näinpä. Mieheni sisko kirjoitti v. 1995 yhtenä keväänä 7 L:ää, C- ja D-kielet samana päivänä (taisi saada tunnin lisäaikaa eikä tarvinnut puhtaaksikirjoittaa aineita). Toki silloin ei ollut vielä eximiaa.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 10:58"]
Aika hauska muuten, että pidätte kovempana juttuna jos joku kirjoittaa sen neljä ainetta kerralla ja niistä laudaturit. Mitä nämä nykyiset yo:t sitten tekevät? Jos kirjoittaa 11 ainetta kolmella kerralla, tulee siitäkin pakosti esim. 4+4+3 per kerta. Ihan sama ja rankempi hommahan tuo on! Itse kirjoitin seitsemän ainetta, syksyllä kolme ja keväällä neljä. Miten tuo on pienempi homma kuin teidän ennen muinoin kerralla kirjottaneiden?
[/quote]
Ennenvanhaan, kun minä olin nuori, oli ihan yleistä, että kirjoitettiin se maksimi, eli 6 ainetta kerralla.
[/quote]
Yltiöpäisimmät toki saattoivat kirjoittaa kaksikin koetta samalta istumalta samassa ajassa, kuin muut yhden, esim. kielissä. Sillä tavalla tuli niitä 7 laudaturin suorittajia.