Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sukulaiset pitävät rumana - muut kauniina/nättinä
31.05.2013 |
Kumpikohan mahdan olla, kun lapsuudestani lähtien sukulaiset ovat vinoilleet ja vihjailleet minulle erikoisesta ulkonäöstäni (erikoinen nenä, liian pitkä ja hoikka jne.), mutta ulkopuolisten mielestä olen kaunis ja näyttävän näköinen. Jotkut tosin luulevat minua ulkomaalaiseksi, mikä on ärsyttänyt itseäni ajoittain kovastikin. Sukulaisten mielestä olin "oudon" näköinen jo vauvanakin ja edelleen he huomauttelevat ulkonäöstäni ikävään tapaan aina, kun tapaan heitä. Moittiminen on vaikuttanut itsetuntooni vahvasti ja sen vuoksi minun on vaikeaa ajatella olevani oikeasti edes siedettävän viehättävä. Kumpi siis olen: ruma vai ihan ok-näköinen?
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 15:58"]
Postaa kuva.
[/quote]
Hyvä idea, mutta en uskalla. Jotkut tutut saattaisivat tunnistaa ja aloitukseni paljastaa psyyken kipupisteitä turhankin avoimesti.
Sä olet jostain syystä ottanut sukulaisten kommentoinnit liian tosissasi. Muakin vois sukulaiset pilkata niin lyhyistä jaloista, pitkästä selästä, isosta perseestä ja "suvantolaisesta" pienestä leuasta - ja kyllä kait mä kuitenkin ihan hyvännäköinen oikeasti olen (vielä, ainakin kuvittelen olevani).
Useimmitenhan tuo on sukulaisten kesken nimenomaan sellaista yhteisten "vikojen" potemista tyyliin "meillä kun tässä suvussa on kaikilla tuommonen" - en nyt sitten tiedä onko aloittajan tapauksessa kyse tästä...
Kumman puolen sukulaisista on kyse? Minulle tuli mieleen, että jos tämän on isän puolen sukusi erikoinen tapa vihjailla äidillesi, etteivät he uskosi isäsi oikeasti olevan isäsi...? ;)
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 16:22"]
Sä olet jostain syystä ottanut sukulaisten kommentoinnit liian tosissasi. Muakin vois sukulaiset pilkata niin lyhyistä jaloista, pitkästä selästä, isosta perseestä ja "suvantolaisesta" pienestä leuasta - ja kyllä kait mä kuitenkin ihan hyvännäköinen oikeasti olen (vielä, ainakin kuvittelen olevani).
Useimmitenhan tuo on sukulaisten kesken nimenomaan sellaista yhteisten "vikojen" potemista tyyliin "meillä kun tässä suvussa on kaikilla tuommonen" - en nyt sitten tiedä onko aloittajan tapauksessa kyse tästä...
[/quote]
Voi olla, että olen hieman liian tosissani ottanut ne kommentit, tosin omasta mielestäni toisten ulkonäköön puuttuminen on hieman huonoa käytöstä. Varsinkin siis tilanteissa, joissa en ollut tavannut tiettyjä sukulaisia moneen vuoteen ja nähdessään minut he alkoivat ruotia sitä, miten "erikoisen näköinen" olin heidän mielestään lapsena. Jos sen sijaan on enemmän tekemisissä sukulaisten kanssa, se kommentointi voi olla myös sellaista yhteisöllisyyttä lisäävää (esim. jostain sukupiirteestä mainitseminen hyvässä hengessä).
On myös mahdollista, että he eivät edes tiedä, miten arka paikka ne heidän kommenttinsa ovat olleet minulle esim. teini-ikäisenä, jolloin pidin itseäni ihan toivottoman rumana juuri sukulaisten kommenttien vuoksi. Kaiken huippu taannoin oli se, kun eräs sukulaiseni kysyi, että olenko käynyt plastiikkakirurgilla, kun en enää näytä niin erikoiselta kuin nuorempana. Olin hieman järkyttynyt/kettuuntunut, mutta en näyttänyt sitä suoraan ja yritin pistää huumoriksi. Tosin se avasi vanhat haavani uudelleen, sillä olen aivan viime aikoina vasta oppinut hyväksymään itseni edes jotenkuten - siitäkin huolimatta että tosiaan ulkopuolisilta ihmisiltä olen käytännössä aina saanut myönteisiä kommentteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli sukulaisista mieleen, että mulla on eno, joka on aina ensimmäiseksi kommentoimassa painoa! Siis tyyliin ootko laihtunu pari kiloa, tai sinä oot tainnu lihoa... kiva kiva. Omalla lapsellaan ollut anoreksiakin, eikä vieläkään tajua...
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 16:47"]
Tuli sukulaisista mieleen, että mulla on eno, joka on aina ensimmäiseksi kommentoimassa painoa! Siis tyyliin ootko laihtunu pari kiloa, tai sinä oot tainnu lihoa... kiva kiva. Omalla lapsellaan ollut anoreksiakin, eikä vieläkään tajua...
[/quote]
Olen ihmetellyt samaa omien sukulaisteni kohdalla. Vaikka painosta he eivät ole minulle sanoneet, niin esimerkiksi parille teini-ikäiselle ja parikymppiselle serkulleni he puolestaan jauhavat heidän painostaan. Mielestäni moinen toisen ulkonäön kommentointi on todella epäreilua ja huonoa käytöstä. Myös minulla on lähisuvussani muutama syömishäiriöinen (anorektikko ja bulimikko sekä ortoreksiasta kärsivä) - ilmeisesti osittain juuri niiden kommenttien vuoksi. Jostain syystä myös ne hieman iäkkäämmät sukulaiset (erityisesti mummot ja tädit) kunnostautuvat noissa ulkonäkökommenteissa kaikkein eniten, kun taas nuoremmat sukulaiset ovat fiksumpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 15:31"]
Kaunis, sukulaiset ei kestä kun et ole perinyt heidän perunanenäänsä ja pyöreää olemustaan.
[/quote]
Sukulaiset voivat olla joskus hirveän ilkeitä. Hyvä esimerkki tuo, että ovat huomautelleet toistuvasti. Olet varmasti ihan miellyttävän näköinen!
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 16:22"]
Sä olet jostain syystä ottanut sukulaisten kommentoinnit liian tosissasi. Muakin vois sukulaiset pilkata niin lyhyistä jaloista, pitkästä selästä, isosta perseestä ja "suvantolaisesta" pienestä leuasta - ja kyllä kait mä kuitenkin ihan hyvännäköinen oikeasti olen (vielä, ainakin kuvittelen olevani).
Useimmitenhan tuo on sukulaisten kesken nimenomaan sellaista yhteisten "vikojen" potemista tyyliin "meillä kun tässä suvussa on kaikilla tuommonen" - en nyt sitten tiedä onko aloittajan tapauksessa kyse tästä...
[/quote]
Voi olla, että olen hieman liian tosissani ottanut ne kommentit, tosin omasta mielestäni toisten ulkonäköön puuttuminen on hieman huonoa käytöstä. Varsinkin siis tilanteissa, joissa en ollut tavannut tiettyjä sukulaisia moneen vuoteen ja nähdessään minut he alkoivat ruotia sitä, miten "erikoisen näköinen" olin heidän mielestään lapsena. Jos sen sijaan on enemmän tekemisissä sukulaisten kanssa, se kommentointi voi olla myös sellaista yhteisöllisyyttä lisäävää (esim. jostain sukupiirteestä mainitseminen hyvässä hengessä).
On myös mahdollista, että he eivät edes tiedä, miten arka paikka ne heidän kommenttinsa ovat olleet minulle esim. teini-ikäisenä, jolloin pidin itseäni ihan toivottoman rumana juuri sukulaisten kommenttien vuoksi. Kaiken huippu taannoin oli se, kun eräs sukulaiseni kysyi, että olenko käynyt plastiikkakirurgilla, kun en enää näytä niin erikoiselta kuin nuorempana. Olin hieman järkyttynyt/kettuuntunut, mutta en näyttänyt sitä suoraan ja yritin pistää huumoriksi. Tosin se avasi vanhat haavani uudelleen, sillä olen aivan viime aikoina vasta oppinut hyväksymään itseni edes jotenkuten - siitäkin huolimatta että tosiaan ulkopuolisilta ihmisiltä olen käytännössä aina saanut myönteisiä kommentteja.
[/quote]
Huh! Suvussasi on todellisia moukkia! Usko siis ihmeessä ei-sukulaisten kommentteja!
Alue: Aihe vapaa
Kaunis, sukulaiset ei kestä kun et ole perinyt heidän perunanenäänsä ja pyöreää olemustaan.