Mieheni on alkanut inhoamaan kaikkea "ylimääräitstä", kuten kukkiani ja kynttilälyhtyjä.
Joten nyt itkusilmässä heitän ne pois. Miksi, rakkaudesta..
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös miehellä minimalismivillitys. Eikä rajoitu vain koriste-esineisiin, vaan kuulemma sohvastakin pitäisi luopua. Ja mustaa ja valkoista vaan kaikki.
Mustavalkoinen blogilook on erittäin kliininen ja masentavan näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös miehellä minimalismivillitys. Eikä rajoitu vain koriste-esineisiin, vaan kuulemma sohvastakin pitäisi luopua. Ja mustaa ja valkoista vaan kaikki.
Mustavalkoinen blogilook on erittäin kliininen ja masentavan näköinen.
Niin on minustakin. Eikä meillä ole ollenkaan sen näköistä. Mutta mies on saanut päähänsä että on tyylikästä ja mieltäkin selkeyttävää kun esineitä ja huonekaluja on tosi vähän, eikä värejäkään. En ole vielä tähän villiin suostunut kyllä.
Juu, minäkin inhoan kaikke räpellystä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös miehellä minimalismivillitys. Eikä rajoitu vain koriste-esineisiin, vaan kuulemma sohvastakin pitäisi luopua. Ja mustaa ja valkoista vaan kaikki.
Sun kannattaa ostaa uusia vaatteita. Ja kampaaja ensi tilassa. On suuri riski, että et ole tarpeeksi musta-valkoinen hänen esteettiseen silmäänsä.
Jokaisella esineellä pitää olla tehtävä. Tyhjät tasot on helppo pitää puhtaana ja kaapeissa on jokaiselle tavaralle oma paikka.
Toivottavasti karsitte myös miehen harrastusvälineitä samalla.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti karsitte myös miehen harrastusvälineitä samalla.
Kummasti ne miehen taulutelkkari, pelitietokone ja vinyylisoitin toimivatkin minimalistisisustuksessa, kun ovat tasaisia mustia mötiköitä. :D ”Sopivat tähän 3000€ nahkasohvaankin, katso nyt!”
Paljonko sitä paskaa on nurkissa? Naisten mielestä kaikki on aina niin ihanan tarpeellista, posliinikissoista alkaen
Tuota... ap, älä ala tehdä liikaa myönnytyksiä. Tuo on myös vallankäyttöä usein. Jos teillä on eri sisustusmaku, anna hänen vaikkapa sisustaa olohuone ja sisusta sinä makkari ja keittiö. Tai päinvastoin.
Itse pidän selkeästi sisustetusta asunnosta. Ei siis pikkusälää joka paikka täynnä, mutta harkittuja kohdepisteitä, vaikkapa iso taulu, komeita viherkasveja, komea itämainen matto tai erikoiset verhot ja tyynyjä.
Mutta ei sen lisäksi kaikkea muuta pikku rompetta joka paikka täynnä. Silmä ei tiedä, mihin kiinnittyä, se on vain liikaa ihan samalla lailla kuin vaatetuksessa ylenpalttinen määrä yksityiskohtia.
Mutta kuten sanottua, ei ole reilua alkaa raivata toisen tavaroita huoletta piiloon. Sisustusratkaisut pitäisi tehdä yhdessä, kompromisseja tehden. Kyse on kumminkin viihtymisestä ja tilan hallinnasta.
Ja miehen työkalut joita on käytetty 10 vuotta sitten remontissa pitää säilyttää, koska voi joskus tarvia. Useampi neliö menee erilaisiin työkaluihin säilytystilaa.
Ex-läskiperse haali koko kämpän ja pihan täyteen kaikkia kyseistä tavaraa ja nyt olen kusessa miten jaksan kaikki viedä pois. Tuo on tosi ärsyttävä piirre naisissa, samoin kuin joku fetissi tuleen/liekkeihin..vi tun sairasta. Koko piha täynnä kamaa
mies52v
Onhan nuo irtotavarat, koristetyynyt ja muu roska aikamoista turhuutta, mutta pakko sietää jonkin verran kun tämä on myös hänen kotinsa.
Pikaisella vilkaisulla kyllä 90% ryönästä on yhden ja saman perheenjäsenen haalimaa "koristusta". Muulla perheellä on esteettinen silmä hieman paremmin kehittynyt.
Ala sinäkin inhota kaikkea ylimääräistä. Ja vaadi miestä poistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Ex-läskiperse haali koko kämpän ja pihan täyteen kaikkia kyseistä tavaraa ja nyt olen kusessa miten jaksan kaikki viedä pois. Tuo on tosi ärsyttävä piirre naisissa, samoin kuin joku fetissi tuleen/liekkeihin..vi tun sairasta. Koko piha täynnä kamaa
mies52v
L&T tarjoaa palvelua millä ne hakee muutamalla satasella vaikka koko irtaimistosi pois.
Inhottaviahan nuo ap:n listaamat asiat ovat, mutta jonkin verran pitää toistensa hölmöyttä yhteisessä kodissa sietää.
Ihan oikeesti heität pois!?! Nehän ovat sinun tavaroitasi! Kohta varmaan sinäkin olet miehen mielestä se "ylimääräinen tavara" ja joudut pois heitettäväksi.
Kannattaa kuunnella ja keskustella. Molemmat hyvin, niin ei tule itkuja.
Kuinkahan moni mies ei pidä naisensa sisustusmausta ja minimalistivillityksestä...
Luin viime vuonna jutun "minimalistiperheestä" eli todellisuudessa nainen on minimalisti, ja miehen olemassaolo ei saa juuri näkyä muuten kuin maksajana ja perheensä elättäjänä. Nainen valitsee sisustuksen, tietenkin kalleinta desingia mitä löytyy. Miehen tavaroista pitää päästä eroon, koska "ne eivät sovi sisustukseen". Mies olisi jutun mukaan halunnut säilyttää kirjansa ja pitää edes yhden pienen kirjahyllyn, mutta nainen kielsi sen, ja mies joutui luopumaan kirjoistaan. Lasten astiat ja lelut on tietynlaisia ja tietyn värisiä. Kenelläkään ei saa olla räikeitä vaatteita, vain valkoista, mustaa, beigeä ja harmaata.
Ei ihme, että tuo pariskunta erosi... :) Ja nyt nainen itkee kun mies ei enää maksakaan hänen designejaan ja vei puolet huonekaluista, astioista, ruokailuvälineistä ja designeista ja vielä telkkarinkin :)
Naiselle olisi kai pitänyt jättää kaikki :')
Ja kuinkahan monta noita perheitä/pariskuntia on... Monta kertaa olen miettinyt että jos muuttaisin jonkun kanssa taas yhteen, niin mitä huonekaluja säästäisin ja millaisia haluaisin uuteen yhteiseen kotiin ja mitä en missään nimessä haluaisi. Ja mitä kaikkea miehen pitäisi saada tuoda mukanaan vaikka ne eivät minun silmään niin miellyttäisi? Mielestäni yhdellä ei ole oikeutta tyrannisoida ja päättää kaikesta yhteisessä kodissa.
Mitään turhanpäiväisiä halpis-kynttiläkippoja en itsekään kotiini halua, mutta kivituikkuja ja kastehelmituikkuja on kiva olla sopiva määrä, ei liikaa. Sen verran että passaa yhteen ja mahtuu säilyttämään. Ja mariskooleja saa olla muutama tarjoiluastioina, mutta ei montaa kymmentä. Tai sitten niille pitää olla kunnon koko seinän hylly missä ovat sievästi esillä ja pois tieltä (ei 30 skoolia viemässä tilaa keittiön astiakaapissa) niin ettei ole vaaraa että ne romahtavat lattialle. Tai mikä tahansa kerälykohde: Mies keräilkööt vaikka pienoismalleja, kunhan ne on jossain siististi järjestyksessä (vaikka siis koko seinän kokosessa hyllykössä jos sellaiselle on tilaa) eikä sikin sokin keskellä lattiaa ja ympäri taloa.
Huonovointisia viherkasveja en halua itsekään säilyttää, joten jos en saa niitä elvytettyä niin kompostiin vaan ja uudet tilalle niin että niille on paikat.
Pidän elämäntyylistä "Paikka kaikelle ja kaikki paikallaan" mutta en ole minimalisti. Mutta hamstraajan kanssakaan en suostuisi elämään.
Vierailija kirjoitti:
Tuota... ap, älä ala tehdä liikaa myönnytyksiä. Tuo on myös vallankäyttöä usein. Jos teillä on eri sisustusmaku, anna hänen vaikkapa sisustaa olohuone ja sisusta sinä makkari ja keittiö. Tai päinvastoin.
Itse pidän selkeästi sisustetusta asunnosta. Ei siis pikkusälää joka paikka täynnä, mutta harkittuja kohdepisteitä, vaikkapa iso taulu, komeita viherkasveja, komea itämainen matto tai erikoiset verhot ja tyynyjä.
Mutta ei sen lisäksi kaikkea muuta pikku rompetta joka paikka täynnä. Silmä ei tiedä, mihin kiinnittyä, se on vain liikaa ihan samalla lailla kuin vaatetuksessa ylenpalttinen määrä yksityiskohtia.
Mutta kuten sanottua, ei ole reilua alkaa raivata toisen tavaroita huoletta piiloon. Sisustusratkaisut pitäisi tehdä yhdessä, kompromisseja tehden. Kyse on kumminkin viihtymisestä ja tilan hallinnasta.
Eli miehetkin saa säilyttää polupyörää olohuoneessa, muuten nainen käyttää valtaa.
Te naiset olette ensimmäisenä tuhoamassa miesten omaisuutta, "Kun ei tää nyt sovi sisustukseen"
Meillä on myös miehellä minimalismivillitys. Eikä rajoitu vain koriste-esineisiin, vaan kuulemma sohvastakin pitäisi luopua. Ja mustaa ja valkoista vaan kaikki.