Mitä tehdä kun ottaa päähän?
Vtuttaa siis helvetisti ilman syytä (tai no oikeastaan monia syitä mutten jaksa miettiä niitä sen syvemmin) tekisi mieli vaan huutaa ja itkeä ja maata sängyn pohjalla mutta en haluaisi kuluttaa perjantaita siihen. Mitä siis tekisin olon parantamiseksi?
Kommentit (16)
Perinteinen perjantaipullo pelastaa.
Ei auta kun prosessoida kyseinen asia.Siis yksittäinen aihe.Nyt tai myöhemmin.
Perinteisesti työnnetään peukalo persiiseen ja sitten imetään sitä peukaloa. Helpottaa kummasti oloa.
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kun prosessoida kyseinen asia.Siis yksittäinen aihe.Nyt tai myöhemmin.
Miten prosessoin? Siinä menee liikaa aikaa. Onneksi sain sentään pakotettua itseni suihkuun.
Listaa paperille harmittavat asiat. Auttaako yhtään, kun ne on siellä tallessa, mutta sinun ei tarvitse miettiä kaikkia kerralla?
Päähän ottamisen sijaan, vaikka antaisit päätä?
Perinteinen tapa on vetää kännit. Tuohon vaivaan kun ei lääkäreiltä saa mitään apua.
Ala tehdä jotain mukavaa tai hyödyllistä, vaikka joutuisit aloittamaan huonolla fiiliksellä. Tämä siitä syystä, ettet harmittelisi illalla vielä sitäkin, että perjantai meni sängynpohjalla murehtien.
Sitä pahaa mieltä voi prosessoida siinä samalla kun tekee jotain. Tekeminen ei estä ajattelua.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Katso eläinpornoa. Ihan tosi. Vaikka et todellakaan haluaisi katsoa, vaikkei tippaakaan kiinnostaisi. Ne nyt vain on niin kummallisia videoita että niitä katsoessa unohtaa kaiken muun. Tosi typeriä videoita - tosi hyviä stressinlievittäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kun prosessoida kyseinen asia.Siis yksittäinen aihe.Nyt tai myöhemmin.
Miten prosessoin? Siinä menee liikaa aikaa. Onneksi sain sentään pakotettua itseni suihkuun.
Tai ehkä kannattaa tehdä niin kun halusit,kun aina ei jaksa.
Eikä kai tarvitsekkaan.Jotkut vaan tarvii omaa aikaa ja pysähtymistä.
Missä menee väärin.
Juokse juoksulenkki kovemmalla vauhdilla kuin mihin kuntosi riittää.
Minulla ainakin toimii kun vedän itseni fyysisesti piippuun.
Täällä kans, ahistaa, masentaa, vituttaa olla olemassa. Vaikka tietää, et monilla on vielä paskempaa, niin ei lohduta yhtään. Tuntuu, että kaikki on turhaa.
Mullekin olis kaikki turhaa jos ei olisi hengellistä ulottuvuutta ja tarkoitusta.
Auttakaa:(