Nuori kummi?

Itse olin käynyt rippikoulua varten ensimmäisen kirkkokäynnin, kun minusta tuli kummi. Kummityttöni on minulle todella tärkeä mutta huonojakin puolia olen löytänyt. Minulla ei opiskelijana ole varaa tehdä kummitytön kanssa asioita joita haluaisin. Omat kummini veivät minua moniin kivoihin paikkoihin ja pääsin lapsena yökylään. Itse en voi tarjota samaa mahdollisuutta omalle kummitytölleni vaikka tämän ollessa pieni kävin heillä yökylässä. Tämä harmittaa mutta voisihan tilanne olla sama vaikka olisin vanhempikin. 

Toinen huono puoli on sitten se, että kummityttöä näkee lähinnä syntymäpäivillä. On jotenkin suuri kynnys mennä nuorena vierailemaan muuten vaan. Oman kaverin luo on helpompi piipahtaa muutenkin käymään kuin täysin eri elämäntilanteessa olevien 40-vuotiaiden. 

Hyviä puolia on sitten se, että muistaa vielä millaista oli olla lapsi. Itse opetin uusia leikkejä ja pystyin olemaan kaveri. Toisaalta myös, koska vanhempien kanssa ei juttua niin ollut, niin vietin vierailut leikkimällä barbeilla, piirtämällä... 

Kummilapsi on kuitenkin tärkeä minulle ja toivottavasti pysyykin tärkeänä. 

Täytyy vielä sanoa, että kummin ollessa alaikäinen, kummisuhteen luominen perustuu paljolti myös kummin vanhempien aktiivisuudelle. En olisi mitenkään pystynyt luomaan kunnon sidettä, elleivät vanhemmat olisi olleet hyviä tuttuja ja vierailleet toisillaan. Vanhempani mahdollistavat edelleen ne huvitteluretket ja yökyläilyt ottamalla kummityttönsä luokseen. Minä sitten matkustan heidän luokse täteilemään. 

Veljelläni on kaksi nuorta kummia - toinen oli veljeni syntyessä 17, toinen 16, molemmat lähisukulaisia. Tämän lisäksi on vielä pari vanhempieni ikäistä kummia. Olen huomannut, että nuori kummi voi olla pitemmän päälle oikein mukava juttu. Varsinkin varhaisteininä veljeni tykkäsi siitä, että elämässä oli sellainen aikuinen, jonka omasta teini-iästä ei ollut kulunut ikuisuutta. Toki veljen ollessa ihan pikkulapsi kummit eivät viettäneet niin hirveästi aikaa tämän kanssa, mutta kyllä kummilla on iso rooli myöhemmässäkin elämässä :) Olen itse asiassa vähän kateellinen, koska kaikki omat kummini ovat vanhempieni ikäisiä tai vanhempia. Toki he ovat aivan ihania ihmisiä, mutta olisi ollut hauskaa, jos minullakin olisi ollut tuollainen tyyppi, joka olisi iältään mukavasti omien vanhempien ja itsensä välissä.