Lue keskustelun säännöt.
Turvatarkastus lentokentällä
26.05.2013 |
Olenko ainoa, jota ahdistaa se niin ettei millään meinaa päästä läpi siitä?
Vatsaan sattuu jo lentokentän ovella, kun tietää että kohta se syynäys on tulossa. Viikolla tultiin ulkomailta, tarkastuksessa meni melkein tunti kun en saanut astutuksi siitä laitteesta läpi, annoin tietä toisille vaan. Mies lopulta raivostuneena huusi sieltä toiselta puolelta, oli ihan hiilenä. Ja kansa katsoi ympärillä.......helpotti tilannetta hirveästi......
Inhottaa että leimataan rikolliseksi ennen todisteita.
Kommentit (22)
[quote author="Vierailija" time="26.05.2013 klo 15:10"]
( yleensä mulla rintisikoiden kaarituet)
[/quote]
Mitä ihmeen rautahaarniskaa sä pidät? Nehän joutuis kopeloimaan joka toisen naisen vähintään, jos kaarituet piippais metallinpaljastimessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kengissä on yleensä rautavahvikkeita. Yleisin syy "syyttömien" piippaukseen. Siksi otan aina kengät, vyöt jne pois. Helpotta jonon kulkemista ja ei tuu mitään edes takaisin säätöä.
Ap, sulla olisi ehkä terapian paikka, jos sulla on noin suuri fobia turvatarkastukseen.
No minuakin ne inhottaa ja ahdistaa. Olen kai hieman auktoriteettikammoinen ja koen turvatarkastuksen matkustajan "alistamiseksi". Aluksi koitin ajatella että ne on vain yhteisen turvallisuuden vuoksi. Se ei auttanut. Ryhdyin mieltämään turvatarkastuksen päässäni "temppuradaksi". Ajattelen sen älyllisenä tehtävänä jossa tarkoituksena on nopeasti käydä koko päällä oleva vaatetus läpi ja miettiä onko missään metallia. Onko taskussa kolikoita, ranteessa kello, koruja, kengissä metallia jne... Sitten tavarat pitää lajitella hihnalle oikein niin että takki yhteen lootaan, käsilaukku yhteen, elektroniikka yhteen jne jne...Homma pitää suorittaa mahdollisimman nopeasti. Sitten kun tehtävä on suoritettu, menen portista läpi ja tarkistan onnistuinko täydellisesti. Jos portti piippaa, tein jonkun väärin ja sitten seuraavalla kerralla onnistun paremmin. :D Tiedän että tämä on aivan tyhmää mutta se helpottaa minua. Muuten matka menisi pilalle.
Googlaa "toimintaterapia". Ei ole mitään höpöhöpö-psykoanalyysiä vaan konkreettisiin tuloksiin tähtäävää toimintaa.
Menkääpä Israeliin, on todella jo Suomen päässä kova kontrolli, kysytään jos mitä. Varsinkin kun oot omatoimimatkaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei turvatarkastuksessa ärsytä mikään muu kuin henkilökunnan suhtautuminen lapsiperheisiin. Kun työmatkoilla matkustan yksin, saan ihan normaalia kohtelua, ladon vain tavarat hihnalle ja painelen läpi. Sitten kun matkustan lasten kanssa, meitä aina kohdellaan heti kuin idiootteja, tullaan kädestä pitäen selostamaan ohjeita jne. Parhaimmillaan keskustelua on mennyt näin:
- Onkohan teillä matkalippuja?
- Matkaliput ovat tuossa läppärin päällä.
- Onko kannettavaa tietokonetta?
- Tuossahan se on.
- Onko teillä nesteitä mukana?
- Nestepussi on tuossa. (Tarjottimella läppärin vieressä.)
Kas kun yksin matkustaessa en koskaan ole törmännyt siihen, että henkilökunnalla olisi ongelmia nähdä tarjottimella olevia matkalippuja, läppäriä tai nestepussia...
Mulla on rautaa käsivarressa leikkauksen jäljiltä, eikä sekään aina piippaa. Rintsikat ei varmasti piippaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan rehellisiä jos ollaan niin en olis tod. Odottanut puolisoani tuntia. Olisin jättänyt sinne jos on noin vaikeeta ihan normi elämä.
Ota jotain rauhottavaa ennenn lentokentälle menoa. Jos tuo on sun ainut fobia ja muuten oot normaali niin ei kannata asialla vaivata päätään sen enempää. Jotkut pelkää hämähäkkejä, sinä turvatarkastuksia ja sillä hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 21:09"]
Mulla on rautaa käsivarressa leikkauksen jäljiltä, eikä sekään aina piippaa. Rintsikat ei varmasti piippaa.
[/quote]
Mulla kanssa rautakäsi, jos laitan käden likelle niitä portteja, useinmiten piippaa. Ei joka kentällä silti. Koetan pitää käden mahdollisimman lähellä vartaloa, joskus laitan ne vahingossa selän taa ja sitten saan huomautuksen ja menee uusiksi.
Rintsikat kyllä joillakin kentillä piippaa kanssa.
Mulla on aina koirakin mukana ja sen kanssa joutuu meneen tarkastukseen. sitten kun on käsiveska, pikkanen matkalaukku ja se koiran kuljetuslaukku, siinä saa olla melkoinen jonglööri niiden tavaroiden kanssa. Riisu kengät, takki, pura koira kassista, laita tavarat hihnalle jne. Sitten taas kaikki tavarat mukaankin, ettei paljon katoa siinä tarkastuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kanssa joskus hälytin huusi talvikenkien korkojen takia, koska niissä jotkin naulaukset on sen verran hevit. Ei mitenkään miellyttävä tilanne kuitenkaan sinänsä.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2013 klo 21:28"]
Mulla kanssa joskus hälytin huusi talvikenkien korkojen takia, koska niissä jotkin naulaukset on sen verran hevit. Ei mitenkään miellyttävä tilanne kuitenkaan sinänsä.
[/quote]
Miksi on niin epämiellyttävää, jos piippaa? Eihän se syyllistä yhtään ketään. En ymmärrä, miksi siitä pitää nolostua tai tehdä joku numero. Sitä paitsi monella kentällä kengät pitää aina ottaa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.05.2013 klo 15:15"]
Kengissä on yleensä rautavahvikkeita. Yleisin syy "syyttömien" piippaukseen. Siksi otan aina kengät, vyöt jne pois. Helpotta jonon kulkemista ja ei tuu mitään edes takaisin säätöä.
Ap, sulla olisi ehkä terapian paikka, jos sulla on noin suuri fobia turvatarkastukseen.
[/quote]
Ja sit joskus iskee ihan vaan voittoarpa kohdalle (kuulemma niissä porteissa on joku satunnaislukugeneraattori, joka arpoo tarkastettavia pistotarkastukseen). Joskus olen mennyt nimittäin portista läpi siten, että päällä ei ole ollut metallia, ja silti jouduin tarkastukseen. Kengätkin heitin hihnalle.
Minä olen turvatarkastukseen varautunut lähinnä niin, että tutkitaan kuitenkin, joko minut tai laukku. Parhaimmassa tapauksessa molemmat. Ja aina olen päässyt huomautuksitta eteenpäin. Paitsi kerran kun unohdin heittää vesipullonlopun roskikseen :-)
[quote author="Vierailija" time="26.05.2013 klo 15:54"]
Minua ei turvatarkastuksessa ärsytä mikään muu kuin henkilökunnan suhtautuminen lapsiperheisiin. Kun työmatkoilla matkustan yksin, saan ihan normaalia kohtelua, ladon vain tavarat hihnalle ja painelen läpi. Sitten kun matkustan lasten kanssa, meitä aina kohdellaan heti kuin idiootteja, tullaan kädestä pitäen selostamaan ohjeita jne. Parhaimmillaan keskustelua on mennyt näin:
- Onkohan teillä matkalippuja?
- Matkaliput ovat tuossa läppärin päällä.
- Onko kannettavaa tietokonetta?
- Tuossahan se on.
- Onko teillä nesteitä mukana?
- Nestepussi on tuossa. (Tarjottimella läppärin vieressä.)
Kas kun yksin matkustaessa en koskaan ole törmännyt siihen, että henkilökunnalla olisi ongelmia nähdä tarjottimella olevia matkalippuja, läppäriä tai nestepussia...
[/quote]
Ongelmanasi on, että et antanut lippuja tarkastajalle vaan välinpitämättömänä viskaat ne johonkin 10 laatikostasi, josta oletat virkailijan löytävän sen salamannopeasti. Lentomatkustajia on paljon, jotka luulevat tietävänsä miten homma toimii, mutta todellisuudessa faktat saattaa olla hukassa.
Paljonkohan sinua inhottaisi, jos ählämi pääsis koneeseen huonon turvatarkastuksen läpi, pommin kanssa!
Mä olen kuullut, että laite piippaa automaattisesti noin kymmenen ihmisen välein. Pysyy henkilökunta valppaana. Ei oo kyllä normaalia, jos niin paljon ahdistaa porteista meno ettei meinaa läpi päästä.
No mulla vilautettiin mekon alta pikkuhousut ensin takakautta esiin ja vielä etupuolelta! Samalla kun helma oli ilmassa tarkastaja kuljetti sormea pikkareiden resoria pitkin! Aika intiimiä puuhaa, hieman nolotti kun kaikki edessä ja takana olleet varmasti näkivät mun aluspöksyt.
Ymmärrän kyllä että turvallisuus ennen kaikkea mut miten mua ei voitu viedä vähän syrjemmälle tsekattavaksi. Ja silti Leatherman ja vesipullo on monta kertaa päässeet kassissa tarkastuksesta läpi.
Olisiko aika mennä terapiaan? TUNTI että pystyy menemään turvatarkastuksesta läpi?
Ei se kivaa ole mutta kun purkaa kaiken tarvittavan hihnalle niin mikä siitä on läpi mennessä. Jos piippaa niin sitten käyvät läpi käsin ( yleensä mulla rintisikoiden kaarituet)
Jos olisit ollut mun edessä koko jonoa tukkimassa niin olisin saanut sellaisen kilarin että pidätys olisi ollut lähellä. EN KERTA KAIKKIAAN VOI SIETÄÄ HIDASTELIJOITA.