Mitä odotat lapsesi kummeilta?

En edes muista tarkasti ketä ne on. 

En yhtään mitään, pelkkä muodollisuus, kun ne on kerran pakko olla kastettaessa. Ei kukaan odota muutakuin synttärilahjoja korkeintaan.

Up

Läsnäoloa, muistamisia, ei siis yhtään haittaa jos muistaa usein lahjoilla ja rahalla.

Lapsena tuntui pahalta kun siskon kummit muisti siskoani aina jouluna ja syntämäpäivänä hyvillä lahjoilla. Minun kummini eivät olleet missään tekemisissä kanssani.

Nyt en itse ole omien kummilapsieni elämässä, lukuunottamatta siskon tyttöä jota tietysti muistan lahjoilla. Jostain syystä vain koen todella kummallisena sen että olisin velvollinen lähettämään lahjoja lapsille ympäri Suomea joita en edes tunne.

Omille lapsilleni valitsin kummeiksi vain minun ja mieheni sisaruksia.

Kuka täysipäinen ryhtyy kummiksi?

Aikaa toivoin ja yhdessäoloa. Leikkiä, retkiä. En yhtään tavaraa.  Aika hyvin toteutui lapsuudessa.

Olen ollut mielestäni hyvä kummi. Köyhemmistä oloista olevan kummilapsen veimme m. Thaimaahan ja ns. etelään.   Nyt kun he ovat jo aikuisia ja asuvat kaukana, niin yhteys on jatkunut kautta vuosien. Minulle on ollut paljon iloa heistä. 

Omakin lapsi on, mutta muillekin on riittänyt aikaa.

Kummeiksi olen pyytänyt ystäviä, joiden kanssa olemme paljon tekemisissä. Ihanteellista olisi, jos he ovat myöhemmin lapsien elämässä sellaisia turvallisia aikuisia, joille voi ehkä jopa kertoa sellaisia murheita ja puhua sellaisista asioista, joista meille vanhemmille ei syystä tai toisesta halua puhua.

Toivon siis, että kummit ovat jotenkin läsnä lapsien elämässä, mutta mitään vaatimuksia ei ole ja nämä ihmissuhteet sitten kehittyvät omalla painollaan.

Joo, odotan päivittäin lahjoja.

Tämä kiinnostaa! Minulla on pari kummilasta, joille ostan aina joulu- ja synttärilahjat. Näemme noin 1-2 kertaa kuussa. Varsinkin toisen kummilapsen äiti kuitenkin jatkuvasti vihjailee, että enemmän pitäisi olla tekemisissä ja tuoda lahjoja. Syyllistäminen tuntuu aika ikävältä, enkä myöskään ihan täysin ymmärrä, miksi minun pitäisi olla tuomassa ja ostamassa lahjoja muuten vain, koska olen kummi. Minulla on myös paljon muuta elämää (ystäviä, harrastuksia, sukulaisia ja mökki toisella paikkakunnalla tms) enkä suoraan sanottuna halua viettää kummilapsen kanssa nykyistä enemmän aikaa, koska en koe saavani siitä yhtään mitään. Viime aikoina on alkanut harmittaa ja kaduttaa, että suostuin kummiksi.