Mihin kysymyksiin olet kyllästynyt vastaamaan?
Itselläni:
1. Milloin menette naimisiin? (Ei meillä ole avioliittoaikeita.)
2. Miten jaksat niitä yläasteelaisia (Opetan yhtenäisessä peruskoulussa 6.9-luokkalaisia. Yläaste-käsite jäi Suomessa historiaan vuonna 1999. Opettamani oppilaat ovat yleisesti ottaen yhteistyöhaluisia, vaikka joukkoon mahtuukin ties millaista kulkijaa.)
3. Olisiko kotipaikkakunnallasi sinulle töitä? (Käyn töissä naapurikunnalla. En halua hylätä toimivaa työyhteisöä ja ihania työkavereitani. Lisäksi, vaikka oppilaat ovatkin yleensä kivoja, en tahdo vapaa-ajalla törmäilllä heihin ja heidän vanhempiinsa.)
Yllä mainittujen uteluiden esittäjät eivät kai halua ärsyttää, mutta sopisi miettiä, kun uuden tuttavuuden tapaa, voisiko esittää hänelle jotain persoonalisimpia kysymyksiä.
Kommentit (44)
[quote author="Vierailija" time="25.05.2013 klo 14:31"]
"Miten sä sinne ja sinne eksyit?" Kysymys koskee siis sitä, että olen asunut useammassa maassa.
"Kiitos vain kysymästä, en eksynyt vain tein tietoisen valinnan muuttaa siihen maahan työn tai ihmissuhteen vuoksi. En ole mikään heitteillä oleva kuljeksija vaan ihan älykäs ihminen"
[/quote]
Ohoh. Sattui yllättävästi että kirjoitit tuon samaan aikaan, kun minä kirjoitin omaa tekstiä (siis viesti #42). Näköjään tätä ilmeisesti kysellään siis toisin päinkin.
Miks sä kävelet aina? Autoton, aktiivinen elämäntapa taitaa olla toooosi erikoista.
Koskas te hankitte oman asunnon? Juu tiedän, että olisi kaikin puolin järkevämpää hankkia oma, mutta en ymmärrä, miksi minun täytyisi alkaa tekemään selkoa parisuhteeni raha-asioistta perheen ulkopuolisten ihmsten kanssa.
Tai sitten nämä ihmiset oikeasti ajattelevat, että heillä on antaa jotain sellaista tietoa, meille, jonka avulla kaikki voivat mennä heti ostamaan haluamansta asunnon. Yleensä reaktiot on kuitenkin luokaa "ai kauhea, yli tuhat euroa kuukaudessa, sillä lyhentäisi jo kevyesti omaa asuntoa". Niin siellä Tohmajärvellä...
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 23:58"]
En mä oikeastaan kyllästynyt vastaamaan. Mutta olin aina yhtä hämmästynyt, että niin moni ihminen kysyy samaa asiaa: "Seurusteletteko te? Ai ette? No onko tuo sitten sun veli?"
Ja kyse siis miehestä, jonka kanssa käytiin samassa harrastuksessa. Kyse on harrastuksesta, jossa liikkuu paljon ihmisiä, tyyliin koiranäyttely tai ravit, mutta ei kumpikaan näistä. Ei kuljettu sinne yhdessä eikä vietetty siellä aikaa yhdessä sen enempää kuin muidenkaan kanssa. Kyllä me joka kerran parin minuutin juttelutuokio vietettiin, koska tunnettiin toisemme. Jotain ihmiset meissä kai näki, koska vuosien ajan aina uudelleen eri ihmiset kysyivät, että seurustellaanko me tai sitten meidän piti olla vähintään sisarukset. Tuo ilmiö oli kiehtova eikä minulle ikinä selvinnyt, että mistä kysymys kumpusi.
[/quote]
En ole ärsyyntynyt varsinaisesti tästä kysymyksestä mutta kieltämättä tätä kuulee usein kun käy miespuolisten kavereiden kanssa vaikka laskettelemassa tai sulkapalloilemassa. Onhan siinä kyllä ärsytyksen aineksia, kun ilmeisesti vielä Suomessakin kuvitellaan, että mies ja nainen eivät voi olla vain kavereita.
Noin yleisesti en kyllä ärsyynny melkein mistään henk. koht. kyselyistä, kunhan ne eivät ole sellaista passiivis-aggressiivista syyttämistä jostain. Kuitenkin usein kun selviää, että olen ulkomailta tullut töihin Suomeen, niin päivitellään jotain tyyliin "Miten sä nyt mukamas tähän läpisurkeeseen pikkumaahan jouduit eksymään." En oikein ole vieläkään selvillä, kuinka paljon tuosta on aidosti huonoa suhtaumista Suomeen ja kuinka paljon sinänsä epämiellyttävää kohteliaisuuksien kalastamista, joten siihen on kauhean vaikea vastata mitään kevyen jutustelun puitteissa.