Mihin kysymyksiin olet kyllästynyt vastaamaan?
Itselläni:
1. Milloin menette naimisiin? (Ei meillä ole avioliittoaikeita.)
2. Miten jaksat niitä yläasteelaisia (Opetan yhtenäisessä peruskoulussa 6.9-luokkalaisia. Yläaste-käsite jäi Suomessa historiaan vuonna 1999. Opettamani oppilaat ovat yleisesti ottaen yhteistyöhaluisia, vaikka joukkoon mahtuukin ties millaista kulkijaa.)
3. Olisiko kotipaikkakunnallasi sinulle töitä? (Käyn töissä naapurikunnalla. En halua hylätä toimivaa työyhteisöä ja ihania työkavereitani. Lisäksi, vaikka oppilaat ovatkin yleensä kivoja, en tahdo vapaa-ajalla törmäilllä heihin ja heidän vanhempiinsa.)
Yllä mainittujen uteluiden esittäjät eivät kai halua ärsyttää, mutta sopisi miettiä, kun uuden tuttavuuden tapaa, voisiko esittää hänelle jotain persoonalisimpia kysymyksiä.
Kommentit (44)
Näin olen tehnytkin, vaikka jonkun mielestä mun vauvat varmaan ovat nukkuneet huonosti, kun ovat heräilleet monta kertaa yössä 1v saakka. Kaikki on niin suhteellista. Ehkä ens kerralla pyydän tarkennusta ennen kun vastaan että mitä tarkoittavat sillä että vauva nukkuu hyvin?
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 23:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 22:59"]
Miten vauva nukkuu? En ole koskaan tajunnut kysymystä. Kai nää mun vauvat on aina nukkuneet niin normaalisti tai jotain...
[/quote]
Silloin, jos tuota kysymystä et tajua, niin vastaat vain kohteliaasti, että hyvin nukkuu. Tuon kysymyksen merkityksen tajuaa kyllä sitten, kun vauva ei nuku hyvin. Ja ne kysyjät ovat siitä hyvin ja huonosti nukkumisen erosta tietoisia, kun osaavat siitä olla huolissaan.
[/quote]
Mieheni kysymyksiin:
Missä vauvan sukkia pidetään?
Pitääkö tälle vaihtaa vaippa?
Missä juustohöylä on?
Onko mun treenikamat pesty?
Mitkä vaatteet tälle puetaan?
Mitä tää syö?
Onko meillä maitoa, leipää, kahvia, puhtaita pyyhkeitä...
Ottaisi silmän käteen ja katsoisi!
-Miksi olet noin laiha? (Joo, en ole ylipainoinen)
-Miksi poikasi on noin laiha? (Hän on 17v, ja ikäisekseen melko tavallinen normaalipainoinen)
-Miksi poikasi tyttöystävä on noin laiha? (Tavallinen hänkin on, mutta olen kyllä todella huono äiti koska sallin poikani seurustelevan alle satakiloisen tytön kanssa)
"Missä te tapasitte?" (Heti kun ihmiset kuulee, että mieheni on ulkomaalainen.)
Ja töissä sata kertaa päivässä: "Kuka teillä hoitaa markkinointia?"
Sä et varmaan edes koskaan syö mitään? TOSI ärsyttävää, kun olen täysin normaalipainoinen ja syön oikeesti vielä tosi hyvin. Yleensä nää kysyjät on itse ylipainonsa kanssa kamppailevia vanhempia naisia...
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 23:29"]
Mieheni kysymyksiin:
Missä vauvan sukkia pidetään?
Pitääkö tälle vaihtaa vaippa?
Missä juustohöylä on?
Onko mun treenikamat pesty?
Mitkä vaatteet tälle puetaan?
Mitä tää syö?
Onko meillä maitoa, leipää, kahvia, puhtaita pyyhkeitä...
Ottaisi silmän käteen ja katsoisi!
[/quote]
Kieltämättä näistä kysymyksistä alan minäkin olla saanut tarpeekseni. Ja nykyään tulee jo vähän kiivastuttuakin, että "kun sä kerran seisot siinä vauvan vaatekaapin edessä jo, niin voisitkohan mitenkään katsoa ihan itse, että onko siellä sukkia, vai pitääkö mun tulla täältä keittiöstä asti sulle kädestä pitäen näyttämään onko niitä vai ei".
En mä oikeastaan kyllästynyt vastaamaan. Mutta olin aina yhtä hämmästynyt, että niin moni ihminen kysyy samaa asiaa: "Seurusteletteko te? Ai ette? No onko tuo sitten sun veli?"
Ja kyse siis miehestä, jonka kanssa käytiin samassa harrastuksessa. Kyse on harrastuksesta, jossa liikkuu paljon ihmisiä, tyyliin koiranäyttely tai ravit, mutta ei kumpikaan näistä. Ei kuljettu sinne yhdessä eikä vietetty siellä aikaa yhdessä sen enempää kuin muidenkaan kanssa. Kyllä me joka kerran parin minuutin juttelutuokio vietettiin, koska tunnettiin toisemme. Jotain ihmiset meissä kai näki, koska vuosien ajan aina uudelleen eri ihmiset kysyivät, että seurustellaanko me tai sitten meidän piti olla vähintään sisarukset. Tuo ilmiö oli kiehtova eikä minulle ikinä selvinnyt, että mistä kysymys kumpusi.
Mitä te teette sängyssä?
Kumpi teistä on niinku mies ja kumpi nainen?
Naisparin kohtaaminen on joillekin ilmeisesti niin uusi kokemus, että tällaisia epäasiallisuuksia sitten tulee töksäyteltyä. Eteenkin ensimmäisen kysymyksen esittäviä miehiä oikeastaan vain säälin. Jos ei tuon vertaa ole tietoa naisen tyydyttämisestä, niin ei voi kovin hyvin mennä...
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 23:44"]
Sä et varmaan edes koskaan syö mitään? TOSI ärsyttävää, kun olen täysin normaalipainoinen ja syön oikeesti vielä tosi hyvin. Yleensä nää kysyjät on itse ylipainonsa kanssa kamppailevia vanhempia naisia...
[/quote]
Saman joskus kuullut, mutta ihan samanikäisiltä ihmisiltä. Vähän kurjaa kuulla, että jollain ystävällä on noin huono kosketus normaaliin terveelliseen syömiseen. Siis siihen, ettei hoikkana olo tarkoita syömättömyyttä, vaan että syö ihan tavallisesti, terveellisesti, välillä herkutellenkin.
Raskausaikana ärsytti suunnattomasti, kysymykset joko tiedät kumpi se on. No en tosiaan tiennyt, ei haluttu tietää. Sillä ei ollut mitään väliä, mä halusin lapsen. Olkoon vaikka sukupuoleeton, mutta se on mun.
Eikö nyt harmita, että sulla on vaan poikia. No ei harmita, ja ei, en aio tehdä enempää lapsia, en oikeastaan edes halua tyttöä.
Vautsi, sul on kaksoset. Onko rankkaa? Nukkuuko miten? Miten syö? Onko ne kuinka eriluonteisia? Onko identtiset? Ja kun näitä kysyjiä on joka kadun kulmassa!
Joo toi on kans ärsyttävä: harmittaako kun on pelkkiä poikia? Jopa silloin kun odotin toista lasta ja se paljastu pojaksi, ihmiset kyselivät säälivään sävyyn olenko pettynyt? Joo itken joka ilta kun sain toisen ihanan terveen pojan...
[quote author="Vierailija" time="25.05.2013 klo 09:02"]
Raskausaikana ärsytti suunnattomasti, kysymykset joko tiedät kumpi se on. No en tosiaan tiennyt, ei haluttu tietää. Sillä ei ollut mitään väliä, mä halusin lapsen. Olkoon vaikka sukupuoleeton, mutta se on mun.
Eikö nyt harmita, että sulla on vaan poikia. No ei harmita, ja ei, en aio tehdä enempää lapsia, en oikeastaan edes halua tyttöä.
Vautsi, sul on kaksoset. Onko rankkaa? Nukkuuko miten? Miten syö? Onko ne kuinka eriluonteisia? Onko identtiset? Ja kun näitä kysyjiä on joka kadun kulmassa!
[/quote]
Miksi erositte Mikon kanssa?
- Koska tulimme siihen tulokseen että haluamme liian erilaisia asioita. Tuntuu että ihmiset eivät "tyydy" tähän vastaukseen vaan haluavat kuulla jotain draamaa ja likaisia yksityiskohtia. Niitä ei ole.
Oletko laihtunut / miten oot noin laiha?
- Olen aika selvästikin, 20 kiloa tänä vuonna. Ja tein ihan hulluna töitä sen eteen.
Ootsä värjänny hiukset?
- En toki, menin nukkumaan vaaleilla ja heräsin tummilla. Magic.
Miksi olet kasvissyöjä?
- Alun perin eettisistä syistä, nykyään on ihan tapa. Jotkut tykkää jatkaa tätä kuulustelua kysymällä esim. "No entäs kala / kananmuna / maitotuotteet / nahkalaukut ja -kengät yms?"
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 23:08"]
Onko sun silmät oikeasti ton väriset?
Mulla on heterokromia ja tämän saman kysymyksen saan kuulla joka kerta, kun joku uusi tuttavuus kiinnittää ekaa kertaa kunnolla huomiota silmieni väriin.
Tai ei se kauheasti kyllästytä, tuntuu että kaikki reagoi niihin aina samalla tavalla ja samoilla sanoilla...
[/quote]
Jos sulla on selkeästi eriväriset silmät niin silloin reaktiot on varmasti samat kaikilla. Itselläni on huono tapa jäädä tuijottamaan sitä vaaleampaa silmää, vaikka ihminen olisi tuttu. Mutta jos ne on samanlaiset kuin esim. Mila Kunisilla, niin voi mennä aikaa ennenkuin erivärisyyden edes tajuaa. =)
Mutta aiheeseen: Itseäni on alkanut ärsyttämään seuraavat kysymykset.
- Nukkuuko se vieressä? (Kyllä, kuopus on 4kk ja nukkuu vieressä. Olen laiska nousemaan ylös yöllä ja näin saan paremmat unet. Välillä sängyssämme on koko perhe. En kylläkään käsitä miten vieressä nukkuminen vaikuttaa muihin ihmisiin. Etenkin miehen sukulaisia se tuntuu ärsyttävän)
- No meinasittekos vielä kolmannen? (Ei, koska jos olette yhtään minua kuunnelleet, minä en halua olla enää ikinä raskaana. Synnyttämään voin mennä vaikka kerran kuussa, mutta raskaana en halua olla. Tätä kysyvät siis omat sukulaiset.)
- Eikö se vieläkään puhu? (Esikoisella on dysfasia ja alamme olla tuon puhumisen kanssa pikkuhiljaa voiton puolella. Ihmiset eivät vain ymmärrä tätä, vaikka olemme avoimesti dysfasiasta kertoneetkin. Tietyllä tapaa tuo kysymys satuttaa.)
- Meinasitteko muuttaa isompaan? (Asumme okt:ssa jossa on kolme makkaria, meidän vanhempien lisäksi meillä on kaksi lasta, ja koska kuopus nukkuu vielä pitkään meidän huoneessamme, emme tarvitse lisää tilaa. Ihmisten on vain vaikeaa tätä käsittää)
-Milloin se syntyy? (no mistäs mäkään mitään tarkkaa aikaa voin tietää milloin vauva haluaa tähän maailmaan tulla? lasketun ajan oon kuitenki sanonut jo melkein kaikille ja silti tätä kysytään ja etenkin näin loppusuoralla ärsyttää ihan sairaasti... -.-')
-Kumpi se on? (En ottanut selvää ja kerroin tänkin asian kaikille tarvittaville että en aio myöskään ottaa selvää, asia selviää siis tasan silloin kun syntyy..)
"Mitä kuuluu?"
Tiedän että se tarkoitetaan kepeäksi eikä paljon mitään merkitseväksi sosiaalisuuden osoitukseksi, mutta se on vaikea kysymys kun vihaan työtäni tosi paljon, avioliittoni on huonossa jamassa ja olen ylipäänsä masentunut. En jotenkin saa itseäni valehtelemään että "ihan hyvää", se tuntuu niin räikeältä valheelta ettei mene minulla smalltalkin piikkiin. Yritän sitten mutista jotain epämääräistä. Mutta mitä useammin sama ihminen kysyy, sitä vähemmän se epämääräinen vastaus tuntuu kelpaavan.
Mä kävin yläasteen vuosina 2004-2007, ja todellakin käytimme kaikki sanaa yläaste. Oikeastiko se poistui käytöstä jo -99?
Mä kävin yläasteen vuosina 2004-2007, ja todellakin käytimme kaikki sanaa yläaste. Oikeastiko se poistui käytöstä jo -99?
[quote author="Vierailija" time="25.05.2013 klo 00:19"]
Mitä te teette sängyssä?
Kumpi teistä on niinku mies ja kumpi nainen?
Naisparin kohtaaminen on joillekin ilmeisesti niin uusi kokemus, että tällaisia epäasiallisuuksia sitten tulee töksäyteltyä. Eteenkin ensimmäisen kysymyksen esittäviä miehiä oikeastaan vain säälin. Jos ei tuon vertaa ole tietoa naisen tyydyttämisestä, niin ei voi kovin hyvin mennä...
[/quote]
Ai kauheeta, mitä törppöjä on olemassa. Toivon, että tämä "small talk" käydään edes tuhannen tuiskeessa kapakassa eikä missään sukujuhlissa :) Koettakaa kestää..
"Miten sä sinne ja sinne eksyit?" Kysymys koskee siis sitä, että olen asunut useammassa maassa.
"Kiitos vain kysymästä, en eksynyt vain tein tietoisen valinnan muuttaa siihen maahan työn tai ihmissuhteen vuoksi. En ole mikään heitteillä oleva kuljeksija vaan ihan älykäs ihminen"
Koska te aiotte hankkia lapsia?
Miksi te ette aio hankkia lapsia?