Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten mies voi olla näin epäkiinnostunut vaimostaan, jos kerran rakastaa?

Vierailija
24.05.2013 |

Mieheni sanoo rakastavansa minua, ja näyttää sen myös esim. halailemalla silloin tällöin ohikulkeissaan, haluamalla seksiä kanssani, ja tuo myös kukkiakin joskus.

 

Kuulostaa täydelliseltä?

 

No, lisäänpä sen verran, että tuossa olikin sitten kaikki. Oikeasti. Mies ei puhu kanssani mitään (tai no, tällä viikolla hän on sanonut minulle että puhtaat sukkansa ovat lopussa, ja että rahansa ovat miltei lopussa, ja että hän lähtee huomenna kaverinsa kanssa moottoripyöräilemään koko päiväksi, ilmoitusluontoinen asia.), välillä tuntuu että olen hänelle kuin ilmaa. Hän saattaa tulla töistä tai lähteä töihin, ilman että edes sanoo minulle moi, vaikka olen kotona ja vaikka olisin samassa huoneessa kun hän lähtiessään. Ei niin että hän olisi suuttunut eikä mitään, hän ei vaan huomaa tai koe tarpeelliseksi tai mitä lie, en tiedä? Olen kysynyt syytä tähän, sitä koskaan saamatta, ei hän osaa sanoa.

 

Kun mies tulee töistä, hän menee suoraan tietokoneelle tai television ääreen. Ja on siinä koko ajan. Jos yritän hänelle jotain puhua, hän ei vastaa yleensä mitään, edes kysymyksiin, jos jankkaan asiaa että "kuuletko sinä?!" (jankkaan vain jos tärkeää asiaa) hän saattaa hetkeksi nostaa katseensa ja vastata kysymykseen, ja sen jälkeen välittömästi keskittää huomionsa taas 100 % töllöön/tietsikkaan.

 

Nukkumaan mies menee aina omia menojaan, ennen tai jälkeen minun, ei sano mitään, menee vaan ja huomaan sitten jossain vaiheessa että aijaa, mies on jo mennyt sänkyyn.

Herää myös aamuisin täysin eri aikaan kuin minä, yleensä monta tuntia myöhemmin. Olen monesti sanonut ja suoraan pyytänytkin, että mentäiskö joskus yhdessä nukkuun tai noustaisiin yhdessä aamulla ylös, mutta ei se käy miehelle. En tiedä miksi.

 

Minun elämäni ei näytä kiinnostavan miestäni yhtään. Olen esim. juuri aloittanut uudessa työpaikassa, mies ei ole kertaakaan kysynyt yhtään mitään työpaikastani. Ei mitään "no minkälainen työpaikka se on?" tai "ketäs siellä työskentelee?" tai "mitä siellä teet?" puhumattakaan että olisi kysynyt että mitä tykkään siellä työskentelystä...! Itse kerroin työpaikasta ja työpäivästä tässä yksi päivä miehelle, tuloksena hiljaisuus ja sitten ynähdys nostamatta katsetta tietokoneesta.

 

Mitään harrastusta mies ei halua kanssani aloittaa, olen ehdottanut vaikka mitä ja pyytänyt miestä ehdottamaan jotain, eipä ole ehdottanut.

 

Monesti olen miehelleni tästä puhunut, että miten meillä voi olla tällaista, että sanoisi sitten suoraan jos en kiinnosta häntä, voin kyllä lähteä. Olen huutanut tästä, itkenyt, viime aikoina sitten jo ihan rauhallisesti ja vilpittömästi tyynenäkin sanonut asiasta. Mies aina hetkeksi parantaa tapojaan, yrittää esim. sen päivän olla minulle ystävällinen ja halailee urakalla ja juttelee, mutta seuraavana päivänä se kaikki on taas mennyttä.

 

Ja jos sanon, että voi olla että jos mikään ei muutu,  niin yksi kaunis päivä vaan ilman mitään dramatiikkaa ja riitelyä sanon että kiitos tästä, hyvää elämää ja lähden, niin mies suuttuu ja loukkaantuu verisesti.

 

Mä en vaan ymmärrä tätä, en ymmärrä miten ihminen, jota sanoo rakastavansa, ei kuitenkaan näytä kiinnostavan yhtään? Mies ei osaa selittää minulle tästä mitään, ei kertakaikkiaan mitään.

 

Jos meillä ei olisi lasta, en tässä suhteessa olisi. Välillä on sellainen olo, että mies ei välttämättä edes huomaisi, jos lähtisin, ja kuitenkin pitää sitten kynsin hampain kiinni jos edes puhun jotain eroamisesta. Miten näin voi olla??? mä en ymmärrä tota miestä, eikä hän osaa selittää mitenkään?! Välillä asia on ihan ok, kun keskityn kaikkeen muuhun elämässäni, mutta joskus sitä vaan kaipaisi ihan oikeaa parisuhdetta, jotakuta, jonka kanssa puhua, ilman että sitä juttukaveria pitää aina ja joka kerta lähteä etsimään kodin ulkopuolelta, omista ystävistä....

 

ps. tiedän, että mieheni lukee joskus tätäkin palstaa, joten jos nyt rakas aviomieheni tunnistit itsesi, niin tee hyvänen aika jotain asialle, ennenkuin vaimosi lähtee lätkimään, ja tämä ei ole mikään uhkavaatimus tai kiristämistä/syyllistämistä, vaan olen vaan todella niin turhautunut ja yksinäinen tässä ns. parisuhteessa kanssasi, etten tiedä kauanko vielä jaksan.

En vaadi muuta kuin sen, että jos haluat että olemme ja pysymme yhdessä, niin anna aikaa myös parisuhteelle ja minulle. Ota tavaksi tulla vaikka aina viikonloppuisin aamukahville kanssani, ilman läppäriä. Kysy mitä kuuluu, kuuntele vastaus. Kerro omia ajatuksiasi ihan vapaaehtoisesti. Pohdi joskus töistä tullessasi, että voisiko tietokoneelle/television ääreen ryntäämisen sijaan vaikka istua ensin alas, pyytää vaimo kaveriksi, ja jutella päivän tapahtumista. Järjestä joskus meille yhteistä kahdenkeskistä aikaa, tai ainakin suostu lähtemään kanssani, jos minä ehdotan jotain yhteistä tekemistä. Katso puoli tuntia vähemmän televisiota päivässä, ja vietä se aika kanssani ilman häiriötekijöitä (kännykkää, tietokonetta, televisiota).

 

Ja jos taas sinusta tuntuu, että tuo on liikaa vaadittu eikä seurani vaan kertakaikkiaan ole kiinnostavaa, niin tunnusta se itsellesi ja minulle. Minun puolestani voidaan sitten vaikka erota, ihan hyvissä väleissä, hoidetaan vanhemmuus ja lapsemme yhdessä. Sinä saat joko keskittyä paremmin/täysillä elämään tietokoneen ja television kanssa, tai sitten voit etsiä jonkun, joka kiinnostaa sinua enemmän, tai jolle riittää parisuhteessa vähäinen yhteinen aika/vähäinen keskustelu. Ja minä saan lopettaa turhan yrittämisen ja toivomisen ja pettymisen, etsiessäni sinusta juttuseuraa ja ihmistä, jonka kanssa _jakaa_ elämääni. Minä en ole onnellinen tällaisessa parisuhteessa, tunnen olevani tässä niin yksin. Ystäviä minulla kyllä on, mutta kaipaisin miestä, joka olisi kiinnostunut jakamaan elämänsä kanssani ja olisi kiinnostunut minusta ihmisenä. Ehkä sitten minäkin löytäisin joskus jonkun, jonka kanssa en tuntisi olevani yksin, tai sitten en, mutta ei ainakaan tarvitsisi hakata enempää päätä seinään, jos tässä parisuhteessa ei ole toivoa siitä että mikään muuttuu...?

 

Kommentit (27)

Vierailija
1/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin on tuollaista, mutta me ollaan oikein onnellisia. Minusta se on ihan luonnollista että kun on pitkä parisuhde, ei enää niin sanoja tarvita. Puhutaan vain kun on oikeasti asiaa. Me kun ollaan molemmat vielä sellaisia introvertin luontoisia. Harvoinpa puhutaan, mutta pussataan kyllä :)

Vierailija
2/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä veikkaan, että sanoo rakastavansa ja halaavansa joskus vain siksi, että pysyt siinä, etkä ota eroa, ja jotta saa sitä seksiä säännöllisti.

Mutta eihän se rakkautta ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 16:27"]

Meilläkin on tuollaista, mutta me ollaan oikein onnellisia. Minusta se on ihan luonnollista että kun on pitkä parisuhde, ei enää niin sanoja tarvita. Puhutaan vain kun on oikeasti asiaa. Me kun ollaan molemmat vielä sellaisia introvertin luontoisia. Harvoinpa puhutaan, mutta pussataan kyllä :)

[/quote]

 

No teillä sitten kuitenkin, jos sulla on mielestäsi tärkeää asiaa, mies kuuntelee ja keskittyy kuuntelemaan sinua? Katsoo sinua, kuuntelee, vastaa oman mielipiteensä? Vai joudutko sinäkin jankkaamaan asiaa, kun mies ei kuule, menemään television eteen seisomaan, jotta saat sanomasi miehelle perille?

 

ap

Vierailija
4/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten olisi jos pyytäisit sitä vaan lukemaan tuon tekstin? 

Vierailija
5/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No minusta tuo kuulostaa siltä, että mies vakuuttaa rakkauttaan ja yrittää hetken skarpata vain siksi, että ei halua tilanteen muuttuvan. Hänellä on nyt kotipiika, joka hoitaa kotihommat, lapsen, antaa seksiä säännöllisesti. Mies voi keskittyä harrastuksiinsa, kavereihinsa ja telkkariin ihan rauhassa. Ei tarvitse yrittää mitään, ei puhua, ei mitään. Sitten kun tekee seksiä mieli, vähän halailee. Jos kotipiika lähtisi, olisi paljon vaikeampaa saada sitä seksiä, kun joutuisi puhumaan naisille ja ehkä jopa tapailemaankin ja näin ollen tekemään jotain yhdessä. Se aikahan olis pois telkkarin katselulta ja kavereilta.

Vai olenko väärässä? Tekeekö mies kotitöitä? Hoitaako lasta? Sanoit, että menee suoraan koneelle ja on siinä koko illan.

Vierailija
6/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 16:25"]

(jankkaan vain jos tärkeää asiaa) 

[/quote]

Jotenkin polveilevasta viestistäsi sai sen kuvan, että sinulla on mielestäsi tärkeää asiaa melko usein.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo edellinen oli sitten vitsi. Oikeasti vaikutat tolkun naiselta, eivätkä toiveesi ja aikeesi vaikuta yhtään kohtuuttomilta.

Vierailija
8/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän tuosta tule mitään. Meillä ruoditaan maailman uutiset ja päivänpolitiikka, psykologisoidaan tuttujemme ongelmia, mietitään tulevia lomia ym. ainahan sitä keskusteltavaa riittää. Sitten tv:n ääreen ja ruotimaan toisten tansseja, illallisia ja viidakossa selviytymisiä. Ei ole hiljaista meidän talossa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkäikäinen lapsi? Saa tosi hyvän kuvan perhe-elämästä. Puhuuko mies lapselle mitään?

Vierailija
10/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No joko ei rakasta tai sitten on joku diagnostisoimaton (?) asperger. Koska et ole onnellinen niin erohan tuosta tulee, kun ei miestä kerran kiinnosta. Muuttuminen hetkeksi, että olisit hiljaa ja pysyisit liitossa taitaa olla hänelle hirveän iso uhraus?

 

Miten on noiden aiemmin esitettyjen kysymysten kanssa? Hoitaako mies lastanne ollenkaan? Teetkö kaikki kotityöt? Jos kaikki on sinun kontollasi, mies menkään liittoon telkkarin ja tietskarin kanssa. Toki hänelle arki sitten on paljon vaivalloisempaa, mutta niin makaa kuin petaa.

 

Rakastatko itse miestäsi? Vaikka rakastaisitkin, se ei välttämättä riitä... Tee se kuuluisa plus- ja miinuslista ajatuksen kanssa. Älä uhraa elämääsi kuuromykkään tunnekylmään teini-ikäiseen, kyse ei ole omasta lapsestasi sentään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko hän ollut aina tuollainen?

Vierailija
12/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies hoitaa kyllä lasta, mutta siitäkin joutuu välillä vääntämään. Lapsen kanssa kuitenkin keksii tekemistä ja haluaa viettää tämän kanssa aikaa, ainakin silloin tällöin. Ihan ok isä on, ei nyt mikään superiskä ehkä kuitenkaan mutta "tavallinen".

 

Kotitöistä väännetään usein. Niitä tekee ajoittain, välillä useana päivänä viikossa, välillä on viikkoja kun ei tee mitään. Minun kontollani kotityöt kuitenkin 90%.

 

Rakastan miestäni, kyllä. Mutta niin, eihän se välttämättä riitä, siltä välillä tuntuu. Kliseistä, mutta lapsen vuoksi en haluaisi erota, mutta en halua/aio myöskään loppuelämääni tällaisessa liitossa elää. Joko liitto muuttuu, ja asiat paranee, tai sitten kitkuttelen niin kauan, kunnes lapsi isompi, tai sitten en kestä kauaa ja eroamme piankin. Siinäpä ne vaihtoehdot taitaa olla.

 

ap

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 16:31"]

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 16:27"]

Meilläkin on tuollaista, mutta me ollaan oikein onnellisia. Minusta se on ihan luonnollista että kun on pitkä parisuhde, ei enää niin sanoja tarvita. Puhutaan vain kun on oikeasti asiaa. Me kun ollaan molemmat vielä sellaisia introvertin luontoisia. Harvoinpa puhutaan, mutta pussataan kyllä :)

[/quote]

 

No teillä sitten kuitenkin, jos sulla on mielestäsi tärkeää asiaa, mies kuuntelee ja keskittyy kuuntelemaan sinua? Katsoo sinua, kuuntelee, vastaa oman mielipiteensä? Vai joudutko sinäkin jankkaamaan asiaa, kun mies ei kuule, menemään television eteen seisomaan, jotta saat sanomasi miehelle perille?

 

ap

[/quote]

En alkaisi jankata. Jos toista ei puheenaihe kiinnosta, en puhu siitä. 13 vuotta naimisissa oltuamme tiedän jo valmiiksi mistä aiheista hänelle on turha puhua, ja hänkin tietää ettei minulle kannata esimerkiksi pitää innostuneita puheita elektroniikan ja tietotekniikan uusimmista kehityksistä, koska ne ei minua yksityiskohtaisella tasolla kiinnosta. Kumpaakaan meistä ei kiinnosta esim puhua työpäivistämme kotona, jos ei siellä ole jotain tosi erityistä tyyliin ilmoitettu että yt: t alkamassa. Kai se juttu on se, että mr olrmme miehen kanssa samanlaisia vähäpuheisia, mutta ap ja hänen miehensä taas on ihan eri planeetalta keskusteluhalun ja tarpeen suhteen.

 

 

Vierailija
14/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ollaan välillä hiljaa, ei ole siis pakko puhua ja on mukava olla samassa huoneessa kumpikin omissa toimissaan ja ajatuksissaan. Mutta toki juttelemmme melkein mistä vaan ja odotan kyllä, että toinen lähtee mukaan keskusteluun, jos jotain sanon! Tietenkin välillä on tilanteita, että sitä on vain omissa oloissaan, mutta en itse pitkässäkään parisuhteessa halua, ettei enää puhuttaisi. Miten niin ei olisi enää asiaa?? Koko ajanhan tapahtuu vaikka mitä mistä voi puhua, maailmassa ja omassa elämässä!


Minusta on huolestuttavaa, ettei miestäsi yhtään kiinnosta sinun elämä. Aloitat uudessa työpaikassa eikä hän kysy mitään! Saatko mieheltä mitään tukea tai voiko tälle kertoa, jos joku painaa mieltä?


Tässä tapauksessa suosittelen kyllä eroamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ikäinen liehesi on? Kuulostaa todella nuorelta! Kuin murrosikäisen käytöstä äidilleen! Onkohan tämä ihan totta tämä kirjoitus? :O

Vierailija
16/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

^siis miehesi

Vierailija
17/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun mies kerta on koko ajan koneella, laita tama keskustelu linkkina sille sahkopostiin, eikohan sen joskus tule niita availtua vaikkakaan ei normaalipuhetta kuuntelisi.(Huikkaat sielta jostain taustalta etta sille on tullu sahkopostia :) ).

Yleensa tuon tapaisilla miehilla ei ole aavistustakaan millaisena muut hanet nakevat ja kokevat, korkea aika sillekin etta oppii uuden perspektiivin olemassa oloonsa. Miehille samoin joskus tulee taytena yllatyksena, kun "muija" yhtakkia pakkaa kamat ja lahtee, kirjallista palautetta kun on antanut, ei mies voi sanoa ettei ole varoitettu. Tuosta avauksesta saa muutenkin sellaisen kasityksen etta oo miehelle vain jonkinlainen aitihahmo. Paremmin siis parjaisit ilman miesta.

Vierailija
18/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuvauksesi ap kuulostaa ahdistavalta, ehkä osin siksi, että suhteenne muistuttaa minun ex-poikaystäväni suhtautumista aikoinaan minuun. Ei tuo ole mikään oikea parisuhde. Onkohan miehelläsi jotenkin selkiytymätön minäkuva ja käsitys siitä mitä haluaa elämältä ja parisuhteelta? Onko hänellä mielenterveysongelmia? Oletko ajatellut, mahtaisiko hänellä olla sivusuhde? Joka tapauksessa sinä ansaitset parempaa ja kannattaisi varmaan irrottautua tuosta suhteesta, kun nyt olet herännyt näkemään ettei mies ole kiinnostunut sinusta ihmisenä. Voi olla että hänellä ei ole selkärankaa irrottautua suhteesta; voisiko sinulta löytyä?

Vierailija
19/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 19:16"]

Kun mies kerta on koko ajan koneella, laita tama keskustelu linkkina sille sahkopostiin, eikohan sen joskus tule niita availtua vaikkakaan ei normaalipuhetta kuuntelisi.(Huikkaat sielta jostain taustalta etta sille on tullu sahkopostia :) ).

Yleensa tuon tapaisilla miehilla ei ole aavistustakaan millaisena muut hanet nakevat ja kokevat, korkea aika sillekin etta oppii uuden perspektiivin olemassa oloonsa. Miehille samoin joskus tulee taytena yllatyksena, kun "muija" yhtakkia pakkaa kamat ja lahtee, kirjallista palautetta kun on antanut, ei mies voi sanoa ettei ole varoitettu. Tuosta avauksesta saa muutenkin sellaisen kasityksen etta oo miehelle vain jonkinlainen aitihahmo. Paremmin siis parjaisit ilman miesta.

[/quote]Laita se linkki niin miehellakin on tilaisuus vaikuttaa teidan tilanteeseen ja samoin pystyy nakemaan etta olet tosissasi, puhuttu sana ei kaikilla aina mene perille niin hyvin kuin pitaisi. 

 

Vierailija
20/27 |
24.05.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Seuraavan kerran, kun puhut hänelle jotain asiaa ja huomaat ettei mies muutamasta toistamisesta huolimatta reagoi niin sano aivan samalla äänenpainolla kesken lauseen "mulla on toinen mies ja olen laittanut eropaperit vetämään" ja jatkat siihen vielä jotain edellisestä aiheesta, jota olet yrittänyt saada miehelle kuuloon. Katso miten reagoi.

 

:D

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän yksi