Miksi luonnonsuojelijoita hakutaan mutta sitten kun tulee itselle hätä niin heitä vaaditaan apuun?

Monestikin tullut vastaan tämä. Olen mukana paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen ja yhden valtakunnallisen järjestön toiminnassa. Ihmiset haukkuvat viherpiiperöiksi, viherterro*isteiksi ja ties miksikä. Sitten kun sitä omaa mökkirantaa uhkaakin kaivos tai joku tehdas on löräyttänyt likavetensä järveen, alkaa hirveä itku siitä missä ne luonnonsuojelijat ovat, miksei Vihreät tee mitään, missä Greenpeace nyt kun niitä kerrankin tarvittaisiin jne. Eikö nämä valittajat ymmärrä, että voivat ihan itsekin vaikuttaa asioihin? Tai jos haluavat että "piiperöt" auttavat heitä, niin kannattaisiko lopettaa se haukkuminen ja jankuttaminen?