Miksi mua kohdellaan huonosti kun itse yritän kohdella hyvin muita?

Pakko purkaa tätä pahaa oloa jonnekin... Meillä on 2 lasta (1v ja 4v) ja olen kotona hoitovapaalla. Yritän olla hyvä äiti lapsille ja mielestäni olen siinä kohtuu hyvin onnistunutkin. Lisäksi yritän olla hyvä puoliso miehelleni mutta mieheni kohtelee minua kuin mitäkin paskakasaa.

Kaikki asiat, siis aivan kaikki on nykyään minun syytäni. Jos kaupassa menee liikaa rahaa se on minun syyni, jos auto hajoaa se on minun syyni jos ulkona sataa vettä se on minun syyni.

Lisäksi mies on alkanut saada aivan järkyttäviä raivokohtauksia pienistä asioista. Esim, tänään kun tultii kaupasta niin kuopukselta tippui joku ostos kädestä joka hajos. Tästäkös helvetti taas repesi. Mies HUUSI ja KIROILI kuin hullu. Yritin monta kertaa sanoa rauhassa, että lopettaa kiroilun vaikka harmittaakin sillä lapset olivat kuulemassa.

Nyt olen illalla yrittänyt rauhallisesti alkaa keskustella kahteen otteeseen tuosta tapahtumasta mutta mies vaan pelaa tietokonepeliä ja tiuskii siihen väliin, että kun se oli minun syyni kun se ostos hajosi (olin jättänyt kuopuksen vahtimatta).

On vaan niin paha olla ja itkettää kun mielestäni yritän ihan oikeasti tehdä kaikkeni, jotta elämä olisi meillä hyvää ja mukavaa ja yritän olla monissa asioissa epäitsekäs. Mies taas on nykyisin itsekäs sekä hyvin lyhytpinnainen.

Minua itkettää. Olen monesti miettinyt, että mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tälläistä kohtelua??!! Lapsuuden perheeni oli rauhallinen. En ikinä esim. kuullut vanhempieni kiroilevan. Haluaisin antaa lapsilleni samanlaisen lapsuuden mutta ei se varmaan onnistu jos mies on muuttunut äkkipikaiseksi hulluksi.