Lue keskustelun säännöt.
Onko pakko elää jos ei halua?
21.05.2013 |
En ikinä saa sellaista elämää josta haaveilin en läheskään. Enkä haaveillut mistään hienosta vaan työstä ja siitä että tulisin itse toimeen. Nyt elämäni on ihan toisenlaista.
Kommentit (10)
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:20"]
Elämä on kuitenkin kaikki mitä sinulla on. Älä luovu siitä liian helpolla. Muuta mitä voit, tyydy siihen mitä et voi muuttaa.
[/quote]
En vaan pysty tyytymään tähän mitä minulla on en ole onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:28"]
En vaan pysty tyytymään tähän mitä minulla on en ole onnellinen.
[/quote]
Etkä muuta keinoa keksi tilanteen muuttamiseksi kuin luovuttamisen?
Ei kai pakko ole, silti toivottavaa. Antaudun joskus ajattelemaan samoin, siis en ikimaailmassa vaihtoehtoa elämälle, mutta että eihän tämä nyt mennyt niinkuin "piti", kuten halusin ja kuten niin monella muulla on mennyt, vieläpä helposti. Monenlaista vastoinkäymistä on koettu, menetyksiä ja sairauksia, lapsettomuutta. Mistään erikoisen hienosta tai rikkauksista en itsekään ole haaveillut. Silti en voi olla ajattelematta, että tämä on se mun polkuni, ainutlaatuinen ja omalla tavallaan upea, vaikka ei sitä, mitä suunnittelin, toivoin, haaveilin. Silti se, joka on tehnyt minusta sen, mitä olen. Ja mitään ihan loputtoman huonoa en kuitenkaan ole! Etkä varmasti ap sinäkään, et vaikka välillä siltä voi tuntua ja vaikka elämä ei tehnyt itseään sinulle helpoksi.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:29"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:28"]
En vaan pysty tyytymään tähän mitä minulla on en ole onnellinen.
[/quote]
Etkä muuta keinoa keksi tilanteen muuttamiseksi kuin luovuttamisen?
[/quote]
No mä olen niin monenlaista vuosien saatossa yrittänyt mutta ei tämä paremmaksi muutu.
Miksi et muuta Suomesta pois, se onni ja työ ehkä aukeaa muualla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas en osaa enää ajatella, etteikö tilanne voisi kohentua.
Teini-iässä en tiennyt olleeni masentunut, mutta elämä tuntui niin inhottavalta, etten halunnut aina vain herätä uuteen aamuun. Jostain syystä en kuitenkaan tehnyt itsemurhaa.
Siitä meni viisi vuotta kunnes olin taas onnellinen. Ne oli elämäni pisimmät vuodet, mutta kyllähän se kannatti.
Nyt on lapsia ja aviomies - mutta myös valtavasti rahahuolia. Uskon kuitenkin, että taloudellinen tilanteemmekin kohenee ja saamme oman talon sellaiselta paikalta kuin haluamme, menipä siihen sitten viisi tai kymmenen vuotta. nyt nautin tästä mitä minulla on. Heitän rahahuolet olan taa ja elämmme säästeliäästi.
Meille annetaan valitettavasti vain yksi elämä. Jos uuden saisin, tekisin monta asiaa toisin. Voi miten monesti toivonkaan, että pääsisin takaisin 15 vuoden taakse ja tekisin uudet valinnat. Mutta sitten osaa kyllä olla onnellinen pienistäkin asioista, kun on käynyt pohjalla.
Yritä miettiä ratkaisuja tilanteeseesi, puhu jonkun kanssa, ystävän, neuvolan terkan, lääkärin, psykiatrin, työvoimatoimiston virkailijan... ihan riippuen siitä, mikä sua eniten huolettaa. Kun asiat jollekin purkaa, niihin usein löytää myös ratkaisun.
Kulje sitä kohti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pakko, mutta tyhmää heittää hanskat tiskiin ennen kuin on katsonut läpi koko elämän.
mietin mä pois muuttamistakin vaikka minne. Jättäisin mieheni ja lapseni tänne en pidä tästä perhe-elämästä yhtään tämä on pakkopullaa. Kenties jostain edes löytäisin jotain hanttihommia.
Elämä on kuitenkin kaikki mitä sinulla on. Älä luovu siitä liian helpolla. Muuta mitä voit, tyydy siihen mitä et voi muuttaa.