Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Sossua sulle ja mulle"
19.05.2013 |
Eräänä iltapäivänä ihmettelen, eikö posti ole tullut. Sitten huomaan, että paksu kirje on jumittunut postiluukkuun kiinni. Kappas, se on viikkoja odottamani sosiaalitoimiston vastaus toimeentulotukihakemukseen.
Päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä, lupaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Kirje alkaa pitkällä listalla hakemuksessani olleista puutteista. Vaatimuksena käsittelyn jatkumiseen on muun muassa avopuolisoksi nimeämäni kämppiksen tiliotteiden toimittaminen. Olen ymmälläni. Onko oletuksena, että hän maksaisi minunkin elämiseni pienistä opiskelijan kolikoistaan?
Osasin toki ennustaa, ettei hakemus menisi läpi. Onhan minulla satunnaisia pikkutuloja, kuten kirjoittamistani kolumneista. Kuukausituloja on sen verran, että joudun elämään osin vanhempieni avustuksella. Nämä avustukset lasketaan tuloiksi, joita virkailija syynää tiliotteestani. Ja tässä vaiheessa ei kiinnosta, vaikka ne olisivat vanhempieni viimeiset pennit.
Mietin muita vaihtoehtoja. Olen käynyt lukion, mutta minulla ei ole ammattia enkä saa ansiosidonnaista päivärahaa. Minulla ei ole opiskelupaikkaa, ei opintorahaa tai opintolainaa. Asumistukihakemus tyssää siihen, että toinen kämppis on armeijassa ja saa valtion päivärahaa.
Työttömyysturvaa saisin, jos olisin työvoimatoimiston työtön työnhakija. Tämä velvoittaisi ottamaan minkä tahansa työpaikan kahden viikon varoitusajalla. Miten kävisi pääsykokeisiin lukemisen?
Hakukohteeni vaatii tuntien lukuaikaa päivittäin. Lukemisen jäädessä työnteon alle en takuulla pääsisi sisään. Tuleva vuosi olisi samaa satunnaisten työkeikkojen varassa riippumista.
Tämä homma ei toimi. En ole ainoa väliinputoaja. Nyt ymmärrän hyvin, miksi jotkut jäävät kotiin makaamaan. Miksi olisin hyödyksi yhteiskunnalle, joka ei tue minua?
- Piia Holappa, Kaleva 19.5.2013
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 19:43"]
Tässä nyt ollaan just sen ison ongelman edessä joka on eriarvoistuminen. Tässä tilanteessa kannattaa kysyä: Onko meillä pienenä kansakuntana varaa siihen, että pääsykokeisiin lukevat vain varakkaiden perheiden lapset?
[/quote]
No minusta koko pääsykoesysteemi on aika idioottimainen. "Hauki on kala" tankkaamista johon hyvässä lykyssä saa käyttää useamman vuoden. Ja tuo eriarvoisuus on todella suuri ongelma, kaikilla ei ole varaa (tai ei ole varakkaita vanhempia) istua vuotta persuksillaan lukemassa pääsykokeisiin, ja maksaa siihen vielä valmennuskurssit päälle.
Jossain muualla päin maailmaa yliopistoluvut voi aloittaa kuka vaan, joka täyttää ne perusvaatimukset. Suositummilla aloilla karsitaan sitten myöhemmin ja vain osa pääsee jatkamaan. Ei nyt kaikinpuolin unelma tämäkään, mutta minusta reilumpi kuin Suomen systeemi.
[/quote]
No oisko fiksua, jos vaikkapa Suomen yliopistoissa porukka alkaisi opiskelmaan vuoden-kahden pätkiä, minkä jälkeen selviäisi ettei enempää saakaan opiskella? Se se vasta olisi resurssien hukkaa, täällähän ois kohta satojatuhansia lääkisopiskelijoita, jotka ovat opiskelleet pari vuotta ja jämähtäneet siihen kun ei arvosanat riitä.
Ihan reilua se on, että kun kerran pääsee sisään niin saa myös tutkinnon opiskella.
Sitten taas ap:lle sanoisin että sormi pois perseestä. Nyt pikkusen ryhtiä touhuun ja vähemmälle valitus.
[/quote]
On toki siinäkin omat haittansa, että myöhemmin vasta karsitaan. Mutta etuna pääsykoesysteemiin verrattuna se, että kaikki jo opintooikeuden ( ja -tuen ja -lainan) saaneena olisivat samalla lähtöviivalla kilpailemassa jatkopaikasta, riippumatta vanhempien varallisuudesta. Joillain aloilla on myös mahdollista rakentaa joku toinen tutkinto niiden alkuopintojen päälle, vaikka ei haluamaansa jatko-opintopaikkaa saisikaan. Esimerkkinä läntinen naapurimaa, jossa psykologian perusopinnot saa aloittaa lähes kaikki haluavat, mutta ensimmäisen vuoden arvosanojen perusteella vain ne parhaat (alle 5%) pääsevät opiskelemaan psykologiksi. Muut voivat jatkaa vaikka työ- ja organisaatiopsykan bacheloria tai masteria, tai liittää psykan sivuaineena johonkin muuhun tutkintoon.
[/quote]
Joo, ymmärsin kyllä pointtisi. Silti kannatan pääsykoesysteemiä - itsestäni ainakin olisi hirveän stressaavaa odottaa että pääseekö jatkamaan opintoja. Mieluummin luen kerran kunnolla siihen pääsykokeeseen ja sen jälkeen panostan viisi vuotta opintoihin.
Tuota en kyllä ymmärrä, että rikkaiden lapset pääsisivät kouluihin. Mitee niin muka? Kyllä pääsykokeisiin voi lukea vaikka olisi köyhä! Aina sitä keinot keksii, että pari kuukautta elää.
Nimin. erittäin vaikeaan paikkaan sisään ensimmäisellä kerralla, ilman valmennuskursseja, vanhempien rahoitusta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 19:14"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 23:39"]
Joopajoo. Ei ollut viiskyvuotta sitten masentuneita, itsetuhoisia nuoria jotka on sitä mieltä ettei heillä ole velvollisuuksia.
Milloin sosiaalipummiudesta tuli ihmisoikeus?
[/quote]
Ennen pääsi sentään vaikkapa mielisairaalaan, jos oli masentunut. Siellä oli hyvä ylläpito. Sinne ei enää pääse, kun laitospaikkoja on vähennetty.
[/quote]
Joo, on päästy viimeinkin siihen, mitä radikaali vasemmisto 1960-luvulla kiivaasti vaati: laitoshoito pois. Sen ajan vasureille mielisairaala oli paikka, johon julmat porvarit lähettivät kapitalismin uhrit pois tieltä rumentamasta katukuvaa. Ja nyt sitten tämän päivän vasurit vinkuvat, että julmassa oikeistoyhteiskunnassa ei saa edes laitoshoitoa.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 23:39"]
Joopajoo. Ei ollut viiskyvuotta sitten masentuneita, itsetuhoisia nuoria jotka on sitä mieltä ettei heillä ole velvollisuuksia.
Milloin sosiaalipummiudesta tuli ihmisoikeus?
[/quote]
50v sitten asioista ei puhutta samaan mallin kun nyt. Mielenterveydestä puhutaan nyt, se ei tosin tarkoita etteikö ongelmia ollut jo aiemmin.