Miksi suomalaisten, etenkin lapsiperheiden, elämä on niin suorittamista?
Tuntuu, ettei ihmiset osaa nauttia elämästä. Möllötetään kotona ja suoritetaan sitä arkea, juostaan kello kädessä harrastuksesta toiseen eikä ikinä kylästellä. Lasten aikataulut ovat minuutin tarkat, ikinä ei voi poiketa päiväunirytmistä kahvitellakseen ystävän kanssa. Suomalaiset tekevät kuitenkin ihan tilastollisestikin Euroopan lyhintä työpäivää, joten vapaa-aikaa luulisi olevan.
Kommentit (66)
Noin se valitettavasti on. Suoritetaan arkea; siivotaan ja harrastetaan hullun lailla kaikki vapaa-aika ja ollaan suvaitsemattomia. Ikävää olla suomalainen ja Suomessa
Asun ulkomailla ja täällä meno on kyllä erilaista. Ihmiset tapaavat toisiaan, eikä yllättävät tapahtumat saa perheitä tolaltaan. Lapset kulkevat mukana kahviloissa ja ravintoloissa, eikä perheet elä lasten ehdoilla vaan ne ovat osa normaalia arkea. Ihan niinkuin Suomessakin oli vielä silloin, kun itse olin lapsi.
Jos poikkeaa kylään lasten päikkäriaikana, ei äidit raivostu. Perheet eivät myöskään loukkaannu, jos heitä haluaa tavata eikä ymmärrä kunnioittaa ydinperheen laatuaikaa. Samoin harrastukset eivät ole sellaista hikipinkoilua kuin Suomessa. Tämä maa pärjää kuitenkin esimerkiksi jalkapallossa huomattavasti Suomea paremmin, joten ei se siitäkään voi olla kiinni:) Ja äiditkin käyvät töissä, eli siihen on turha vedota.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 16:11"]
Ikävää olla suomalainen ja Suomessa
[/quote]
Miksi olet? Jos muualla on paremmin, niin sinne vaan! Turha täällä marista.
Sitten kun Suomessa järjestetään juhlat, ovat ne joko lapsettomat ryyppyjuhlat tai lastenjuhlat. Täällä Italiassa kaikki ovat tervetulleita, lapsettomatkin, ja juhlissa syödään hyvin ja juodaan viiniä ja lapset leikkivät keskenään. Suomessa lapsiperheiden juhlat ovat sellaisia mehukestejä, jossa kaikki pyörii lasten ympärillä. Lapsettomat eivät ole tervetulleita, sillä mennään "lasten ehdoilla".
Mä en oo huomannut tämmöistä ilmiötä? :O
Se on kyllä outoa. Suomalaisilla on tosi lyhyet työpäivät ja pitkät lomat. Mutta silti ei ehditä tehdä ruokaa iltaisin ja valitetaan että on koko ajan kiire. Mihin iltaisin on kiire? Jos pääsee neljältä töistä, on iltaisin aikaa kahdeksan tuntia, jos noin puoliltaöin menee nukkumaan. Ja se aika on sitä elämää. Ei elämä ole sitä että kun ensin on hoidettu lapset ja koti, sitten alkaa se oikea aika ja elämä.
Ja siihen elämään luulisi mahtuvan yllätyksiä ja vaihteluakin. Miksi ollaan niin jumituttu niihin aikatauluihin? Missä spontaanius, rentous? Suomessa ollaan kamalan kireitä ja pingottuneita, jos päivä- ja viikkorutiinit ei sujukaan just niin kuin ollaan suunniteltu. Hermoillaan kaupassa ja liikenteessä jos jono tökkii, ollaan tylyjä ja hoputetaan. Elämästä pitää nauttia nyt, ei sitten joskus myöhemmin.
Ei meidän elämä ole suorittamista, vaikka lapset harrastavat. Me rakastamme urheilua! Se on kivaa. Kyläilykin on ihan kivaa, mutta meille paljon rasittavampaa kuin urheilu. :)
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 15:56"]
Tuntuu, ettei ihmiset osaa nauttia elämästä. Möllötetään kotona ja suoritetaan sitä arkea, juostaan kello kädessä harrastuksesta toiseen eikä ikinä kylästellä. Lasten aikataulut ovat minuutin tarkat, ikinä ei voi poiketa päiväunirytmistä kahvitellakseen ystävän kanssa. Suomalaiset tekevät kuitenkin ihan tilastollisestikin Euroopan lyhintä työpäivää, joten vapaa-aikaa luulisi olevan.
[/quote]
Nyt ei oikein aunennut. Missä näet tuollaisia perheitä? Ja mitä ihmeen suorittamista. Ymmärrän, että yrität kovasti saada aikaiseksi provoivaa riitaa. Olet kai tehnyt tänään nämä isovanhemmat aloitukset ja vauvaperhe kylässä ja jankkaat tuolla, että miksi ette pane kaikkia vauvoja pullolle. Tyyli on kaikissa samanlaisen yksinkertaisen hyökkäävä.
Mutta jos siis palataan oikeaan elämään, eikä tylsistyneen mamman provosointiyrityksiin, niin ihmiset elää aika yksinkertaista elämää. Töihin töistä kotiin, kotielämää, nukkumaan, töihin jne.. Missä ihmeessä näet siinä suorittamista.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 16:24"]
Mä en oo huomannut tämmöistä ilmiötä? :O
[/quote]
En minäkään. Jotenkin tuntuu, että näistäkin nämä puhuvat yksittäisistä perheistä.
9, en ole aloitellut niitä muita:) Mulla on muutakin tekemistä kuin provoilla täällä. Tuli vain tuossa mieleen, kun tapasimme tuttavaperheitä kahvilassa, että miksi suomalaisilla ei ole tapana nauttia elämästä? Lapsiperheet ovat hirveän väsyneitä ja puhutaan "ruuhkavuosista". Miksei muualla ole samaa ongelmaa?
Meidän perhe ei ole tuollainen! Tiedän kyllä tuollaisiakin perheitä, eivät koskaan tule/lähde mihinkään ja syömiset ja nukkumaan menot tapahtuu tasan samaan aikaan joka päivä oli nälkä/väsymys tai ei. Mutta suurin osa meidän tutuista viettää rentoa aktiivista sosiaalista elämää, joka ei ole pilkun tarkkaan kelloon sidottu.Ja varsinkin kesäaikaan voisivat ihmiset löysätä pipoa.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 15:56"]
Tuntuu, ettei ihmiset osaa nauttia elämästä. Möllötetään kotona ja suoritetaan sitä arkea, juostaan kello kädessä harrastuksesta toiseen eikä ikinä kylästellä. Lasten aikataulut ovat minuutin tarkat, ikinä ei voi poiketa päiväunirytmistä kahvitellakseen ystävän kanssa. Suomalaiset tekevät kuitenkin ihan tilastollisestikin Euroopan lyhintä työpäivää, joten vapaa-aikaa luulisi olevan.
[/quote]
Nyt ei oikein aunennut. Missä näet tuollaisia perheitä? Ja mitä ihmeen suorittamista. Ymmärrän, että yrität kovasti saada aikaiseksi provoivaa riitaa. Olet kai tehnyt tänään nämä isovanhemmat aloitukset ja vauvaperhe kylässä ja jankkaat tuolla, että miksi ette pane kaikkia vauvoja pullolle. Tyyli on kaikissa samanlaisen yksinkertaisen hyökkäävä.
Mutta jos siis palataan oikeaan elämään, eikä tylsistyneen mamman provosointiyrityksiin, niin ihmiset elää aika yksinkertaista elämää. Töihin töistä kotiin, kotielämää, nukkumaan, töihin jne.. Missä ihmeessä näet siinä suorittamista.
[/quote]
Pitäisiköhän sun viettää täällä vähän vähemmän aikaa? Olisit vaikka lapsesi kanssa.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 16:29"]
9, en ole aloitellut niitä muita:) Mulla on muutakin tekemistä kuin provoilla täällä. Tuli vain tuossa mieleen, kun tapasimme tuttavaperheitä kahvilassa, että miksi suomalaisilla ei ole tapana nauttia elämästä? Lapsiperheet ovat hirveän väsyneitä ja puhutaan "ruuhkavuosista". Miksei muualla ole samaa ongelmaa?
[/quote]
Suomalaisilla jos sun joku ystäväperhe on kiireinen...hohhoijaa
Millaisessa maailmassa aaveemammat elää kun yksi perhe on suomalaiset (minkä maalainen itse muuten olet) ja kaikilla on sitä ja koko ajan ei ole kuin valittamista joka asiasta.
Minä kun en näe tällaista itse missään. Ihmiset elää ihan tavallista elämää. Missään en näe niitä kauheita suomalaisia, jotka ei ikinä ja jotka aina ja jotka on aina huonompia kuin te muut kuin suomalaiset.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 16:32"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 16:27"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 15:56"]
Tuntuu, ettei ihmiset osaa nauttia elämästä. Möllötetään kotona ja suoritetaan sitä arkea, juostaan kello kädessä harrastuksesta toiseen eikä ikinä kylästellä. Lasten aikataulut ovat minuutin tarkat, ikinä ei voi poiketa päiväunirytmistä kahvitellakseen ystävän kanssa. Suomalaiset tekevät kuitenkin ihan tilastollisestikin Euroopan lyhintä työpäivää, joten vapaa-aikaa luulisi olevan.
[/quote]
Nyt ei oikein aunennut. Missä näet tuollaisia perheitä? Ja mitä ihmeen suorittamista. Ymmärrän, että yrität kovasti saada aikaiseksi provoivaa riitaa. Olet kai tehnyt tänään nämä isovanhemmat aloitukset ja vauvaperhe kylässä ja jankkaat tuolla, että miksi ette pane kaikkia vauvoja pullolle. Tyyli on kaikissa samanlaisen yksinkertaisen hyökkäävä.
Mutta jos siis palataan oikeaan elämään, eikä tylsistyneen mamman provosointiyrityksiin, niin ihmiset elää aika yksinkertaista elämää. Töihin töistä kotiin, kotielämää, nukkumaan, töihin jne.. Missä ihmeessä näet siinä suorittamista.
[/quote]
Pitäisiköhän sun viettää täällä vähän vähemmän aikaa? Olisit vaikka lapsesi kanssa.
[/quote]
Lapset on kotona isänsä kanssa. Niitä ei saa tuoda tänne työpaikalle, joten hankala on olla niiden kanssa. Helluntain kunniaksi on rauhallista, joten kulutan aikaa täällä ja ihmettelen tätä, kuinka vaikeaa ihmisten elämä tuntuu olevan. Oikeassa elämässä kun en tällaista koskaan tapaa.
Onko lapsettomien pariskuntien elämä sitten erilaista? Miten?
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 16:22"] Suomessa lapsiperheiden juhlat ovat sellaisia mehukestejä, jossa kaikki pyörii lasten ympärillä.
[/quote]
Et ole tainnut kauaa lukea AV:ta? Täällähän on vaikka kuinka paljon kommentoija, joiden kotona ja etenkin juhlissa juodaan ruuan kanssa viiniä. Lasten synttäreilläkin pitää aikuisvieraille olla alkoholipitoinen drinkki.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 15:56"]
Tuntuu, ettei ihmiset osaa nauttia elämästä. Möllötetään kotona ja suoritetaan sitä arkea, juostaan kello kädessä harrastuksesta toiseen eikä ikinä kylästellä. Lasten aikataulut ovat minuutin tarkat, ikinä ei voi poiketa päiväunirytmistä kahvitellakseen ystävän kanssa. Suomalaiset tekevät kuitenkin ihan tilastollisestikin Euroopan lyhintä työpäivää, joten vapaa-aikaa luulisi olevan.
[/quote]
Tjaah. Taasko täällä valittamassa omaa tylsää ja yksinäistä elämää, kun kaikilla muilla on lapset ja se puoliso? Perheen kanssa on vain kiva olla. Se on ainakin meille parasta aikaa. Lapset ovat vielä pieniä eikä heillä ole harrastuksia, mutta teemme paljon yhdessä kotona ja muualla.
Se lapseton ystävä kun ei ymmärrä lapsiperheen sotkua, eikä sitä, että lapset pitää saada tiettyyn aikaan iltapalalle ja nukkumaan, jottei seuraava päivä/viikko ole yhtä helvettiä. Eikä se lapseton ystävä tajua pienentää ääntäkään, vaan nauraa kälättää täysillä herättäen juuri nukkumaan saadun kuopuksen.
Kahvittelu lapsiperheessä? Mene kahvilaan. Minä juon kahvini hiekkiksen laidalla tai terassilla samalla kun katson lasten touhuja. Pöytään kattaminen vie turhaan aikaa, tekee lisää tiskiä eikä lapset jaksa istua/olla nätisti sillä aikaa kun se lapseton ystävä kiskoo hitaasti sitä kuudetta latteaan.
Kylään saa tulla, mutta joudun katsomaan lasteni perään, sillä 1v ja 2v ikäisiä ei voi jättää vahtimatta edes sisällä. Sitäkään sinä et ymmärrä, vaan olen mielestäsi vain aivoni menettänyt ja lapsiini hurahtanut mamma. :-D Joten sori, en jaksa kuunnella tyhjänpäiväisiä jaarituksiasi, vaan keskustelen mieluummin sellaisten ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät sekä nykyisen elämäntilanteeni että elämänarvoni, saaden samalla myös vinkkejä sen käytännön arjen helpottamiseen. Katsos kun se sun täydellisessä design-pallolasimaljassa pulputtava yksinäinen ja stressaantunut kultakalasi on vähän eri hoidettava kuin vilkkaat lapseni, joten neuvosi eivät ole minkään arvoisia ilman kokemuksen tuomaa syvää rintaääntä.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2013 klo 16:18"]
Asun ulkomailla ja täällä meno on kyllä erilaista. Ihmiset tapaavat toisiaan, eikä yllättävät tapahtumat saa perheitä tolaltaan. Lapset kulkevat mukana kahviloissa ja ravintoloissa, eikä perheet elä lasten ehdoilla vaan ne ovat osa normaalia arkea. Ihan niinkuin Suomessakin oli vielä silloin, kun itse olin lapsi.
[/quote]
Kuinka vanha olet? Ei Suomessa kovin kauaa ole ollut tapana viedä lapsia ravintoloihin ja kahviloihin ihan vaan oleskelun vuoksi. Itse olen 70-luvun lapsi ja söin ravintoloissa lähinnä silloin, kun matkailimme kotimaassa.
Muutenkaan ei kenenkään tavalliseen arkeen ole pakko kuulua ulkona syöminen ja juominen.
En tiedä onko suorittamista, mutta on tosi ikävää ettei lapsettomia kutsuta mihinkään mukaan.
Ihmiset eivät osaa joustaa arjessaan. Jos vaikka ulkomailla asuva ystävä soittaa olevansa kaupungissa ja ehdottaa tapaamista, ei se onnistu kun olisi pitänyt soittaa monta kuukautta aiemmin ja varata aika, ettei perheen aikataulut mene sekaisin.