Mitä järkeä tosi kovalla treenamisella alakouluiässä?
Oikeasti. Jos lapsella on niin paljon treenejä, ettei tokalla, kolmannella ehdi läksyjä tehdä, mikä ihmeen järki siinä on? Seuraan tässä paria pojan luokkakaveria, joilla saattaa olla 20 sivua läksyjä rästissä, vaikka ikää hepuilla on 9-10. Tämä johtuu siitä, että heillä on niin paljon treenejä.
Eikö tuo ole aikamoista yhden kortin varaan jättäytymistä? Mitäs sitten, jos se polvilumpio sanoo isosti PAM. Kiva sitten teininä on ruveta kertaamaan alakoulun oppimäärää.
Joo, ei todellakaan ole minun ongelmani (poikani treenaa vain 2-3 kertaa viikossa ja senkin koulun ehdolla), mutta saa kai sitä silti ihmetellä.
Kommentit (6)
Pieni lapsi tarvitsee PALJON liikuntaa. Sen ajan mitä lapsi ei harrastuksessaan vietä, voi vanhempi ohjata lasta tekemään läksyt. Kyllä minun mielestä lapsi tarvitsee kyllä ohjausta, jos läksyjä ei tee, voi vanhempi katsahtaa myös peiliin.
Ei niitä läksyjä niin paljon ole etteikö niitä ehtisi tekmään vaikka olisikin joku harrastus, joka vie paljon aikaa.
Aika monesti käy niin että kun tulee pitkäjännitteisyyttä vaativa harrastus, niin koulukin alkaa sujua paremmin, näin meillä ainakin on käynyt.
Treenaaminen ei estä läksyjen tekoja. Toiset treenaa paljon ja on lahjakkaita koulussa. Toisella luokalla on poikani ja tekee läksyt muutamassa minuutissa. Ei ainakaan poikani luokalla kukaan jätä läksyjä tekemättä. Inhoan yleistämistä.
Ei tuo ole mikään ongelma Suomessa. Suomeksi kun on hyvin helppoa oppia kirjoittamaan ja lukemaan, niin kuka tahansa voi opiskella mitä tahansa millon haluaa. Monessa muussa maassa tosta voikin tulla iso onglema juuri sen takia ettei vekara opi ikinä lukemaan kunnolla.
Lapsi tarvitsee ennenkaikkea monipuolista liikuntaa. Etenkään alle 10-vuotiaiden ei ole välttämättä hyvä keskittyä kovin tavoiteohjattuun lajiliikuntaan vaan liikkua eri tavoin eri lajien kanssa. Yleensä eri liikuntamuodot tukevat toisiaan.
Harmi vaan, että seurapiireissä ei tätä asiaa usein näin nähdä. Vanhempienkin motivaatio tukea lasta useaan eri lajiin menee viimeistään kun täytyy maksaa todella kalliita maksuja jo yhteenkin lajiin.
Suuri osa monipuolisesti liikuntaa harrastavista lapsista harrastavat monipuolisesti liikuntaa aikuisenakin. Yhteen lajiin keskittyneistä lapsista valtaosa lopettaa murrosiän päättymiseen mennessä kilpailun ollessa kova, kaikista ei kuitenkaan huippuja voi tulla. Pettymys ison panostuksen jälkeen on monelle kova paikka.
No ei toi ole treenien vaan saamattomuuden vika. Tosi monet kovaa treenavat lapset ovat hyviä koulussa, itsekin olin.
Oma tyttäreni harjoittelee lajiaan 5 kertaa viikossa 3 h kerrallaan mutta on luokkansa parhaimmistoa. Läksyille ja kokeisiin luvulle on oma aikansa ja kun aika on kortilla, ne tulee myös silloin tehtyä. Enemmän olen huolissani sosiaalisista suhteista kun kaikki kaverit löytyvät harrastuksen parista. Jos tuleekin loukkaantuminen jonka vuoksi harrastus loppuu niin jää aika tyhjän päälle. Ja on toki koulussakin kavereita, ehkä he sitten ottavat isomman roolin elämässä.