Sinä joka pidät työstäsi, mitä työtä teet?

Vierailija kirjoitti:

Opetan korkeakoulussa. Nykyajan nuoret aikuiset ovat tosi kivoja, fiksuja ja kohteliaita. On ilo opettaa niin mukavaa porukkaa!

Vaihdoin yliopiston lehtorista lukion lehtoriksi. Viihdyn paljon paremmin.

Taakse jäi juonitteleva ainelaitos, jossa ihmissuhteet olivat solmussa. Taakse jäi myös jatkuva julkaisujen tekeminen. Lukion lehtorina on leppoisampaa ja nuoret ovat eteenpäinpyrkiviä ja fiksuja, tosin varsin stressaantuneita.

Olen gynekologi. Pidän työstäni.

Sairaanhoitaja jo pitkään.Tykkään.

Luovan alan yksityisyrittäjä, eli tmi. Toimiala määrittelemätön eli erittäin laaja skaala duuneja. (Hei missä on kaikki yrittäjät tästä ketjusta?)😀

Plussaa:

-Aina kun joku asia kiinnostaa, voin lähteä tekemään ilman että pitää kysellä keneltäkään lupaa. Ei tarvitse välttämättä olla koulutusta tai jotain turhaa paperia, jos pystyy ja osaa tehdä jonkin asian/projektin/tuotteen laadukkaasti sekä turvallisesti niin sen kun tekee ja laskuttaa. Tietysti järkeä käyttäen ja lakia kunnioittaen, ihan mitä vaan ei tietenkään saa tehdä.

- Luovuutta saa käyttää loputtomiin

-Ei koskaan samanlaista päivää

-Ei osaamattomia esimiehiä

-Olen erityisherkkis (kaikki aistit yliherkkiä joten esim. melu kuormittaa) joten on mahtavaa että voin itse säädellä työpäiviä ja ympäristöjä enkä polta itseäni loppuun kuten oman alan päivätöissä kävi parissa kuukaudessa.

-Saa kehittää työtään ilman byrokratiaa

-Oppii todella paljon

Järkkään tapahtumia, myyn vintagea, teen taideprojekteja, koruja, bohotyylisiä käsitöitä, entisöin, mitä milloinkin tekee mieli. Joistakin projekteista saa paljon rahaa, joistakin jää rökäletappiolle. Jotakin hommaa teen kuukauden, jotain vuosia. Teen samaan aikaan osa-aikatöitä ja keikkaduunia jonkin verran jotta raha ei riippuisi vain yrittämisestä ja eläkekin kertyisi, rahastressi tappaisi ilon ja luovuuden työstä. Jos yrittäminen takkuaa, teen vain keikkaa kunnes inspis palaa. Suosittelen osa-aikaista yrittäjyyttä enemmän kuin täysipäiväistä jos ei ole ihan varma ideastaan.

Olen tehnyt elämäni aikana töitä hyvin monenlaisessa duunissa, ja tärkein tekijä viihtyvyydessä on ollut oma asenne ja työkaverit! Meillä oli tosi hauskaa jopa kännykkätehtaalla yövuorossa kun oli hyvä porukka lätkimässä kuoria. Ainoa huono puoli tässä yksityisyrittäjyydessä on tosiaan työyhteisön puute, mutta osa-aikatyössäni tapaan ihmisiä kuitenkin.

Kannustan kokeilemaan montaa eri polkua, en kadu omaa työkokemustani monelta eri alalta vaikka omaisuutta ei ole karttunutkaan. ☺️

Yrittäjä32187 kirjoitti:

Luovan alan yksityisyrittäjä, eli tmi. Toimiala määrittelemätön eli erittäin laaja skaala duuneja. (Hei missä on kaikki yrittäjät tästä ketjusta?)😀

--

Suosittelen osa-aikaista yrittäjyyttä enemmän kuin täysipäiväistä jos ei ole ihan varma ideastaan.

Miten käy, jos rahaa ei tule tarpeeksi tai ei saa muita osa-aikatöitä henkensä pitimiksi? Katsooko TE-toimisto sinut yrittäjäksi? Onko vaikea saada työmarkkinatukea myöhemmin?

Tässä ei kysyttä mitä teet työksesi VAAN pyydettiin työssään viihtyviä henkilöitä kertomaan ammattinsa.

Opetan aikuisille kieliä erinäisissä oppilaitoksissa. Ihanan rentoa ja vapaata työtä verrattuna siihen, kuinka paljon stressiä peruskoulussa ja lukiossa on (ainakin minulla). Tunteja toki on vähemmän ja palkka jää pienemmäksi, mutta mieluummin teen kivaa työtä huonommalla palkalla.

Tämä on ihana ja terapeuttinen ketju. Ihana kuulla, että näin monen alan ihmiset pitävät työstään. Itse olen aina tuntenut jotenkin syyllisyyttä, kun olen ollut työssä jossa nautin, ihan kuin työstä kuuluisi kärsiä. Jostain suomalaiskansallisesta perimästä kumpuaa tällainenkin pimeä ajatus.

Olen ritari. Työhöni kuuluu sotiminen ( 40 päivää/vuosi ). Ladyjen vokottelu, turnajaiset kesäisin, hovissa patsastelu yms. Loppuaika menee harjoittelussa, 2 kertaa/päivä ja kielten opiskelussa. Pyhänä täytyy käydä kirkossa.

Kymmenen vuoden poissaolon jälkeen palasin vuosi sitten keittiöhommiin. En muistanutkaan että kyökissä on näin mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihana ja terapeuttinen ketju. Ihana kuulla, että näin monen alan ihmiset pitävät työstään. Itse olen aina tuntenut jotenkin syyllisyyttä, kun olen ollut työssä jossa nautin, ihan kuin työstä kuuluisi kärsiä. Jostain suomalaiskansallisesta perimästä kumpuaa tällainenkin pimeä ajatus.

Onhan olemassa myös mahdollisuus, että tämä pimeä ajatus ei kumpua suomalaiskansallisesta perimästä vaan siitä, että suurin osa töistä, ja töihin liittyvästä kokonaisuudesta, ovat hirveitä ja ihmiset joutuvat niitä pakosta tekemään. Kaikki eivät ole siis yhtä onnellisessa asemassa kuin sinä, joka saat tehdä työtä mistä nautit.

Suurimman osan työhistoriaani olen hoitanut ja ohjannut kehitysvammaisia eri paikoissa. Mukavaa työtä. Nyt fyysisen kunnon heikennyttyä ohjaan oppilaita yleisopetuksessa. Hienoa työtä myös.

Olen jäänyt jo eläkkeelle, mutta työni oli talouspäällikön hommat keskisuuressa yrityksessä, pääosin kirjanpito, tilinpäätökset ym.  Pidin todella paljon työstäni, se sopi minulle.  Nykyisin ajattelen, että

erilainen myyntityö olisi myös sopinut minulle.

Oon karjakko ja lomittaja. Rentoa on ja maalaiselämä ihan parasta

Varmuusvälinetehtaalla kestävyydentarkastaja. Ihan normi duunii, 8-16 ma-pe. viikonloput vapaat. 

Käytännönläheistä työtä, poikamiehelle sopivaa .

Matemaattisten aineiden ope yläkoulussa

Omaehtoinen kodinhoitaja. Parasta työssä on vapaat aikataulut, työmäärät, ei ole pomoja eikä työyhteisöä, parempaa en voisi kuvitella ja palkka juoksee kuukausittain tilille.

Johtajatitteli, iso teknisen alan pörssiyhtiö. 

Helppoa ja rentoa hommaa, palavereja ja delegointia ja reissuhommaa oman halun mukaan.

Kannattaa käydä koulut.

Autonasentaja. 

"Tykkään työstäni"

Mutta,muuten olen normaali.