Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voivatko työkaverit olla todella

Vierailija
12.07.2020 |

niin himputin pikkumaisia, että ovat kateellisia pomon huomiosta. Ja ihan tavallisia, työhön liittyviä huomionosoituksia tarkoitan.

Aina kyräillään pitkään perään ja kohdellaan todella törkeästi, mikäli itse saan positiivista palautetta osakseni töitä koskien (jonka olen myöskin mielestäni ansainnut).

Ei mulla ole juuri muutenkaan kovin suurta suosiota omalla työpaikalla muiden keskuudessa, mutta eikö ole silti väärin kohdella kanssayöntekijää ilkeästi ja huonosti vain siksi, että häntä kiitellään hyvin tehdystä työstä?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistä sen tietää, että joku kyräilee perään?

Vierailija
2/8 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voivat olla pikkumaisia ihan mistä tahansa, joten miksi ei tuostakin. Ihmiset pystyvät kateudessaan mihin tahansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mistä sen tietää, että joku kyräilee perään?

Herkempi sen saattaa aistia muutenkin, mutta kyllähän sen huomaa muutenkin.

En siis tarkoita niin kirjaimellisesti asiaa, että huomaisi selän takaa kyyläämisen.

Vierailija
4/8 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voivat olla pikkumaisia ihan mistä tahansa, joten miksi ei tuostakin. Ihmiset pystyvät kateudessaan mihin tahansa.

Olen kyllä törmännyt kateellisuuteen muualla aiemmin vaan en ikinä aiemmin töissä.

Ilmeisesti meillä sitten vaan on sen verran kirpeä työympäristö. 🤷‍♀️

Vierailija
5/8 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näitä valitettavasti on paljon. Minullekin on sanottu, että älä tee noin ahkerasti töitä, koska muuten muut työntekijät näyttävät huonoilta. Ihan normaalisti tein töitä ja ne muut pitivät runsaasti epävirallisia kahvitaukoja. Olin kyllä mukana aktiivisesti juttelemassa oikeilla tauoilla :)

Vierailija
6/8 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kissa kiitoksilla elää.

En ymmärrä sitä, että ollaan jonkun ihmisen, joka nyt sattuu olemaan joku ihmeen SUURI POMO, kiitoksista kateellisia tai kyttäämässä, kuka saa kiitosta ja kehuja ja kuinka paljon.

Kun itse tietää tehneensä työnsä hyvin ja mahdolliset asiakkaat ovat tyytyväisiä (ja kiittävät), on pääasia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kissa kiitoksilla elää.

En ymmärrä sitä, että ollaan jonkun ihmisen, joka nyt sattuu olemaan joku ihmeen SUURI POMO, kiitoksista kateellisia tai kyttäämässä, kuka saa kiitosta ja kehuja ja kuinka paljon.

Kun itse tietää tehneensä työnsä hyvin ja mahdolliset asiakkaat ovat tyytyväisiä (ja kiittävät), on pääasia.

Huonosti voivaan työyhteisöön voi tulla tällaisia piirteitä. Meillä taas työntekijöiden määrä on nykyään niin pieni suhteessa työmäärään, että aiemmin hyvään työilmapiiriin on tullut säröjä. Kun esim. yksikin henkilö sairastuu, syyttävät monet poissaolosta sairastunutta ja suhtautuvat kylmäkiskoisesti sen sijaan, että vaatisivat pomolta lisää resursseja. Tällaisessa tilanteessa ihmiset vain koittavat jotenkin selviytyä ja se ei näytä lisäävän yhteistyötä.

Vierailija
8/8 |
12.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kissa kiitoksilla elää.

En ymmärrä sitä, että ollaan jonkun ihmisen, joka nyt sattuu olemaan joku ihmeen SUURI POMO, kiitoksista kateellisia tai kyttäämässä, kuka saa kiitosta ja kehuja ja kuinka paljon.

Kun itse tietää tehneensä työnsä hyvin ja mahdolliset asiakkaat ovat tyytyväisiä (ja kiittävät), on pääasia.

Huonosti voivaan työyhteisöön voi tulla tällaisia piirteitä. Meillä taas työntekijöiden määrä on nykyään niin pieni suhteessa työmäärään, että aiemmin hyvään työilmapiiriin on tullut säröjä. Kun esim. yksikin henkilö sairastuu, syyttävät monet poissaolosta sairastunutta ja suhtautuvat kylmäkiskoisesti sen sijaan, että vaatisivat pomolta lisää resursseja. Tällaisessa tilanteessa ihmiset vain koittavat jotenkin selviytyä ja se ei näytä lisäävän yhteistyötä.

Tuo sairastumisesta syyllistäminen on niin tuttua minulle jo parin vuosikymmenen ajan.

Sanon suoraan, että onneksi on tämä koronailmiö, jolloin oikein kavahdetaan vähänkin rykäisevää ja niiskuttavaa henkilöä, joka mieluummin passitetaan kotiin kuin että puolikuolleena syyllistyksen pelossa pitäisi töitä painaa niska ja nokka limassa.