Kirkosta eronneen käyttäytyminen kirkossa?

Käyn tietenkin vain kutsuttuna sukulaisten juhlissa, viimeksi mummoni hautajaisissa. (olis muuten ollut raskaana olevalle ikävä seistä kirkon ulkopuolella hangessa sen aikaa, kirkkoonkin meinasi jäätyä ;)) Seuraavaksi menen ystäväni häihin, kutsui kirkkoonkin vaikka tottakai tietää että olen pakana. Ja ihan mielelläni menen, heille uskonnollinen seremonia sopii koska uskovat siihen.

Nousen ja istun muiden mukana (jos näin en tekisi syytettäisiin tietenkin "numeron tekemisestä" tai huomiohakuisuudesta), en laula (en laula koskaan muutenkaan), rukoile, käy ehtoollisella tms.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 18:01"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 17:57"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 17:51"]

Minä nousen, kun pitää nousta, mutta en laula tai risti käsiä, enkä lausu uskontunnustuksia tai käy ehtoollisella. Toimin kuten toimisin jonkun toisen uskonnon jumalanpalvelusta seuratessa, kuin jos olisin vaikka jossain moskeijassa tai synagogassa.

[/quote]

Eli siis millä perusteella valitset ne jutut joita et tee ja mitä teet? Miksi seisot muttet risti käsiäsi?

[/quote]

Koen, että nousemalla seisomaan voin kunnioittaa itse tilaisuutta tavallaan uskonnosta irrallaan. Käsien ristiminen olisi kai sama, kuin kumartelisin moskeijassa.

[/quote]

Minä taas sitten yrittäisin kumarrella muiden mukana siellä moskeijassa osoittaakseni, että kunnioitan uskovia ja heidän jumalaansa vaikken itse suoraan heidän kanssaan samaa uskoa jaakaan.

Aivan kuten yritän kunnioittaa muiden kulttuuria, jos menen heidän ympyröihinsä, en kekkuloi bikineissä paikassa, missä on burkhapakko enkä edes mene toisten jääkaapille kysymättä vaikka meillä vieraat niin saisikin tehdä.

Sama kuin muillakin: nousen seisomaan muiden mukana, saatan laulaa jos on jotain kivoja biisejä joita osaan. En rukoile enkä risti käsiä, se tuntuisi jopa jotenkin alentuvalta uskovan "leikkimiseltä". En halua loukata ketään enkä vetää huomiota itseeni (esim. häissä), voisin muuten vaikka istuakin koko ajan. Kirkossa käyn hautajaisissa ja läheisten häissä.

En risti käsiä, nousen, laulan, en lausu uskontunnustusta. Jos konfirmaatiossa pyydettäisiin siihen ehtoollisjuttuun, menisin, pyytämättä en.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 17:37"]

Ristitkö kätesi rukouksien aikana, nousetko ylös kun muut nousee, laulatko ääneen virsiä tai lausutko uskontunnustuksen yms mitä on tapana ääneen lausua?

Voiko kirkosta eronnut kummi mennä mukaan kummilapsensa konfirmaatiossa siihen siunaushetkeen ja ottaa ehtoollisen kummilapsensa kanssa? Jos muut kummit eivät pääse paikalle ja kaikkien muidenkin konfirmoitavien kummi osallistuu ehtoolliseen.

[/quote]

Kun muut ristivät kätensä, laitan omat käteni syliin ja painan pään, mutta en risti käsiä enkä rukoile. En lausu uskontunnustusta, se tuntuisi valheelliselta. Laulan ja nousen seisomaan siinä, missä muutkin. En osallistu ehtoolliselle.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 18:11"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 18:03"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 17:58"]

Minkä takia kirkkoon kuulumaton menisi kirkkoon?? En ymmärrä.

[/quote]

Olisi tökeröä olla menemättä läheisten häihin, hautajaisiin tai rippijuhliin, jos on kutsun saanut.

[/quote]

Voihan sinne paikalle mennä muttei mene kirkkoon sisälle. 

[/quote]

Hohoo, ja sitten ihmiset valittaisivat tökeröstä käytöksestä, kun ei pakana suostunut osallistumaan kirkollisuuksiin! :D

[/quote]

Varsinainen tilaisuushan on aivan muualla kuin kirkossa aina. no onneksi ei ole juurikaan sellaisia tuttuja jotka haluaa pitää tapahtumansa kirkossa. 

Jumalaan uskominen, ehtoolliselle osallistuminen, siunaukset ym. eivät edellytä millään tavalla seurakunnan jäsenyyttä. Tai päin vastoin, seurakunnan jäsenyys eli kirkkoon kuuluminen ei velvoita osallistumaan niihin.