Miksi lapselliset ystäväni hinkuvat minua matkakaverikseen?
Ihan käsittämätön ilmiö. Minulla ei vielä ole lapsia. Muutamalla kaverilla on. Nyt olen viime aikoina saanut jo kolmelta äipältä ehdotuksen, että lähtisin hänen ja lastensa kanssa ulkomaanmatkalle.
Joo, kyllähän me heidän kanssaan reissattiin, kun heillä ei ollut vielä lapsia. Mutta mikä ihmeen motivaatio minulla olisi lähteä seuraamaan toisten lastenhoitoa jonnekin matkalle ja vielä maksaa siitä? Lasten kanssa liikkuminen on kuitenkin aika raskasta, koko ajan pitää olla vessakäyntejä, jotain ruokaa, tuo ruoka ei kelpaa, nyt nukuttaa, nyt ei jaksa enää tätä kohdetta pitää päästä leikkipaikkaan, jne.
Mitä te lapselliset ajattelette? Miksi lähtisin kiduttamaan itseäni esim. 1-vuotiaan vauvan ja hänen äitinsä kanssa päiväksi Talliinnaan? Ei nappaa. Miksette lähde niiden äiskäkavereittenne ja niiden lasten kanssa?
Ei hahmota, ei.
Kommentit (32)
Siis mitä väliä sillä syyllä on, miksi sinua mukaan pyytävät?
Sinun pitää vaan itse osata päättää lähdetkö vai et. Se siitä.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 20:56"]
Älä missään nimessä lähde niiden kanssa matkalle. Ihan turha väittää, että siinähän se yksivuotias menee kuin sivussa, kun tosiasiassa koko matka mennään sen ehdoilla. Vai haluatko nyhjätä hotellissa iltaisin, kun mukulan pitää mennä nukkumaan?
[/quote]
meinaat että se ystävä ihan kieltämällä kieltää ap:sta menemästä baariin, koska ei itse pääse?
Sitä paitsi, eikös tässä ensisijassa puhuttu päivämatkasta Tallinnaan...
Varmaan siksi, ettet sitten tulisi tänne valittamaan, että kun ei perheelliset kaverit pyydä mua minnekään.
Mä pyytäisi varmaan siksi, että jättäisin miehen lasten kanssa ja me mentäis sun kanssa iltaa istumaan rauhassa.
Tiedän tämänkin koska olen toteuttanut sen eli sut halutaan mukaan myös lastenvahdiksi. Paino sanalla myös ei pelkästään siis. Sitten kun lapset on jo murrosikäisiä voit mennä mukaan huolettomammin mutta siinäkin on mukana se myös hahaha!! Katsos kun silloinkin tarvitaan esiliinaa ja rauhantuomaria ja huolehtijaa.:DDD
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 11:29"]
Tiedän tämänkin koska olen toteuttanut sen eli sut halutaan mukaan myös lastenvahdiksi. Paino sanalla myös ei pelkästään siis. Sitten kun lapset on jo murrosikäisiä voit mennä mukaan huolettomammin mutta siinäkin on mukana se myös hahaha!! Katsos kun silloinkin tarvitaan esiliinaa ja rauhantuomaria ja huolehtijaa.:DDD
[/quote]
Lisätään vielä että on mulla sellaisiakin kavereita jotka paskatkin välittää reissuilla mitä mun tai jonkun muun kakarat puuhaa mutta joka kerta niitten pinna menee jossain vaiheessa ja ne alkaakin välittämään. Ihan parasta ne purkaukset!!!! :DD
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 23:13"]
Jos se äiti ajattelee, että sinä olet kiva kaveri, jonka kanssa haluaisi viettää enemmänkin aikaa? Ehkä sinä pidät perheen ulkopuolisena henkilönä kaverisi lapsia rasittavina, mutta äiti ei koe asiaa välttämättä samalla tavalla. Käyttäytyväthän lapset ihan eri tavalla perheen kesken kuin vieraiden läsnäollessa. 1-vuotiaat saattavat vierastaa jonkin verran ihmisiä, joita näkevät harvemmin. Siinähän sinulla olisi tilaisuus tutustua kaverisi lapseen yhteisen reissun muodossa. Ehkä lapsi olisi myöhemmin seurassasi vähemmän rasittava, kun ei tarvitsisi vetää jotain show'ta sinun takia saadakseen äitinsä huomion. Oletan, että olet tälle lapselle kohtalaisen vieras täti-ihminen ja vähän niinkuin lapsen kilpailija. Kilpailette molemmat äidin huomiosta.
Kuulostaa siltä, että sinäkin olet jossain määrin mustasukkainen sille lapselle huomiosta, jonka se saa äidiltään. Tärkeysjärjestyksessä sinä tulet selvästi kakkosena. Harmittaako sinua se, ettei lapsellinen kaverisi voi antaa sinulle enää täysin jakamatonta huomiota niinkuin ennen? Koetko sinä samanlaista mustasukkaisuutta muutenkin isommissa kaveriporukoissa, esim. lapsettomien kavereiden kesken, jos porukassa on joku 3. tai 4. pyörä? Tykkäätkö yleensäkin tavata kavereitasi yksitellen varmistaaksesi, että saat kaveriltasi täyden huomion?
[/quote]
Täh? Kyökkipsykologi taas vauhdissa?
Ei, mua ei haittaa se lapsen äidiltään saama huomio. Ja suurimmaksi osaksi kavereiden kanssa tapaamme 3-5 ihmisen porukoissa, itse asiassa aika harvoin vain kaksin nokitusten. Mukavaa, kun tulee enemmän keskustelua niin.
Mua haittaa se, että mun oletetaan matkalla ottavan sen lapsen tarpeet huomioon. Vähän jopa suututaan siitä, kun en nyt itse tule automaattisesti ajatelleeksi, että pennun pitää päästä silloin ja tällöin nukkumaan, sen pitää saada oikeanlaista välipalaa ja ruokaa jne.
Eli tyyliin, kaveri kysyy, minne mentäisiin syömään. Sanon, että tuolla on näköjään sushi-ravintola, mentäiskö sinne. Ja kaveri kivahtaa, ettei hänen 2-v mitään sushia voi syödä (en ymmärrä miksei, syö ne Japanissakin), miten voin ehdottaa sellaista. Sitten kaveri itse ehdottaa jotain mäkkäriä. Ja jos minä sanon, että hyvä, menkää te mäkkäriin, mä menen tuonne sushipaikkaan, nähdään 45 minsan päästä tossa torilla, niin kaveri alkaa kärttää, että enkö mäkin nyt tulis sinne mäkkäriin, kun liisu NIIIN haluaa mäkkäriin. Tämä jurppii.
Tai sitten se, että paikkakunnalla on vaikka taiteilija X:n näyttely ja olen hänen taiteensa kova fani ja haluan ehdottomasti nähdä näyttelyn. Kaveri tulee sinne kyllä liisunsa kanssa, mutta liisu juoksee pisin museota, kiljuu, lääppii patsaita, saa museotädin nuhteet ja ennen kuin ollaan ekasta huoneesta siirrytty eteenpäin, liisu alkaa rääkyä, että haluaa pois. Kaveri ilmoittaa kiukkuisena ja stressaantuneena, että he lähtee ulos NYT. Minä totean, että ok, menkää vaan, mä katson tän näyttelyn ja soittelen sitten, missä te ootte. Niin sitten kaveri murjottaa koko loppu päivän kun yleensä ehdotin sitä museota, missä liisu ei viihdy ja vielä sitten jätin heidät keskenään ja itsekkäästi kuljin museon loppuun. Kun pitäis mun nyt ymmärtää lapsen tarpeet.
Että näin. Tämä mua häiritsee. Jos se lapsi ei ole mun, ei ole mielestäni mun asiani mitään sen oikkuja ja tarpeita ymmärtää, se on sen äidin tehtävä.
ehkä siksi, että olet ystävä ja koska sinusta pidetään? Ystäväsi haluaa viettää myös sinun kanssasi aikaa ja olosuhteiden pakosta siinä ovat myös lapset mukana?
Olen kahden lapsen yh ja reissaan paljon lasten kanssa. Olisi kiva ajatus saada jollekin reissulle hyvä ja rakas ystävä mukaan - ihan vain siksi, että lomalla ja reissussa olisi kuitenkin enemmän aikaa sille ystävälle kuin mitä normaalissa arjessa on.
Tottakai lomareissu lasten kanssa on erilainen kuin mitä aikuisten lomareissu on. Lastenkin kanssa lomaillessa on kuitenkin omaakin aikaa, itse nautin esim. suunnattomasti niistä hetkistä kun iltaisin lasten mentyä nukkumaan istuskelen huoneen parvekkeella, katselen merta ja siemailen hyvää viiniä. Sen hetken voisi myös hyvin jakaa rakkaan ystävän kanssa :) Ehkä ystäväsi on jo ohittanut sen vaiheen, että lomailtojen paras ohjelma on baarikierros aamuun asti?
Itse voisin hyvin kuvitella pyytäväni jotain ystävää mukaan reissuun ja olisin ihmeissäni jos ystäväni närkästyisi asiasta. En oleta apua lapsista huolehtimiseen enkä todellakaan odota lapsenvahtia - odottaisin hyvää seuraa :) Eihän sen ystävän tarvitse olla liimautuneena minuun ja lapsiin 24/7, ylipäänsä reissussa voi välillä mennä omien mielenkiinnon kohteiden mukaan, oli reissussa sitten kenen kanssa tahansa.
t. reissaamista rakastava kahden lapsen yh
Miksi haluat syyttää muita? Miksi ap, et vain sano, että ei kiitos en taida nyt jaksaa lasten kanssa reissaamista.
Onko sinusta se jo väärin, että sinua kysytään matkalle mukaan?? Et ole tosissasi.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 21:49"]
"Siinä ne menee sivussa"
...Joo.. tässä muutama muistiinpano itselleni, jos joku vielä kysyy lapsiperheen lomalle..
Aamulla olisi lähtö ajelemaan ja katselemaan maisemia. Herään ajoissa ja menen sovittuun aikaan odottamaan perheellisten huoneeseen (samaa huonetta ei sentään otettu). Kultamussukka on vähän väsynyt ja kiukkuinen, ja pitää vielä syöttää ja pukea. Lähtö viivästyy pari tuntia ja alkaa olla jo kuumin aika päivästä käsillä. Mene ainakin tunti sovittua aikaa myöhemmin ja ota aamukalja mukaan.
Autossa pitää pysähdellä muutaman minuutin välein, ettei lapselle vaan tule paha olo mutkaisilla teillä. Lasta pitää pysähtyä juottamaan ja syöttämään. Emme koskaan pääse niille hienoille maisemille asti. Ota oma auto (ja kuski).
Rannalla mukelo pitää vuorata johonkin kokovartalo-UV-suoja-asuun. Uintivuoroista vanhemmat tappelevat, että toinen ei vaan saa olla uimassa pitempään kuin toinen. Rannalla voi olla 5minuuttia, ettei lapsi pala varjossa ja UV-asuissaan. Hiekan ja aurinkorasvan pesemiseen heillä menee 30minuuttia, ja sitten uutta aurinkorasvakerrosta lapselle ja siihen se kokovartalokortonki päälle. Viivyttele vedessä kunnes lapsi on puettu. Rasvauksen ajaksi voi mennä rantabaariin.
Ravintolaa haetaan toista tuntia, jotta löydetään syöttötuolillinen paikka ja missä lapsellekin voi tilata jotain. Tunnelmaa nostattaa Piltti-mössöjen kanssa läträäminen ja huuto siitä, kun lapsi ei voikaan maistaa vanhempien valkosipuliperunoita, kun kaikki pitäisi jakaa hänen kanssaan. Ja kun vanhemmat kerrankin saisivat syödä rauhassa, on muiden aikuisten tehtävä pitää lapsi tyytyväisenä. Ota kaikki aperitiivit, mitä talossa on.
Lapsi ehti altistua 5min auringolle uimarannan varjon alla, joten lapsen pitää viettää loppuilta hotellihuoneessa after sun -voiteella kuorrutettuna. Vanhempien saatua tapeltua..siis sovittua vuorottelusta lapsenvahtina olosta, uima-altaalle lähtöä pitää pohjustaa pari tuntia, ettei lapselle tule eroahdistusta äidistä. Äiti ui 5minuuttia kaverinsa kanssa ja huolestuu lapsen ikävöinnistä jo kovin. Allasbaariin ei ainakaan voi mennä yhdelle, kun ei saa olla yhtään promilleja veressä. Jää uimaan yksin ja mene loppuillaksi allasbaariin.
Päivä päättyykin siinä alkuillasta, kun lapsella saattaa olla auringonpistos ja kaiken koetun jälkeen pitää rauhoittua ja toipua järkytyksestä.
Ja niin... tavallisesti lomillani en juuri juo ja ei juomisen menettäminen ollut tässä se pääasia... mutta jotenkin kummasti alkoi viinahammasta kolottaa :D
[/quote]
siis kirjoituksesi perusteella alkoholi on sinulle tärkeässä roolissa lomareissulla - miksi ihmeessä silloin lähdet lapsiperheen kanssa reissuun, tyhmempikin varmasti tajuaa, ettei lasten kanssa aamua aloiteta kaljalla...
[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 21:49"]
Ja niin... tavallisesti lomillani en juuri juo ja ei juomisen menettäminen ollut tässä se pääasia... mutta jotenkin kummasti alkoi viinahammasta kolottaa :D
[/quote]
siis kirjoituksesi perusteella alkoholi on sinulle tärkeässä roolissa lomareissulla - miksi ihmeessä silloin lähdet lapsiperheen kanssa reissuun, tyhmempikin varmasti tajuaa, ettei lasten kanssa aamua aloiteta kaljalla...
[/quote]
No en aloita aamua kaljalla lomalla muutenkaan. Pääasiassa olisi ollut maisemien katsominen eikä toisten aamukiukuttelujen seuraaminen. Yksin olisin siis lähtenyt matkaan klo 9, mutta lähdön viipyessä puoleen päivään alkoi tulla kaljakin mieleen..
Rannallakin voin käydä ilman sitä baaria, mutta jos muut olettavat minun odottelevan heidän aikataulussa rasvauksiaan ja pukemisiaan itse täysissä pukeissa, alkaa tehdä mieli viilennystä.
Ruoan kanssakaan ei ole pakko saada juomia, mutta kun ruokailun aikana täytyy pitää lapsi hyvällä tuulella ja seurata sitä sottaamista ja kiljumista, oli lomafiilis kaukana.
Olisin voinut lapsen äidin kanssa ottaa ihan limonadin allasbaarissa. Mutta kun oli kiire takaisin lapsen luo.
Sinun kommenttiisi viitaten: lapsi taitaa olla aika tärkeässä roolissa lomareissulla - miksi ihmeessä lähdet lapsettoman kanssa reissuun, tyhmempikin varmasti tajuaa, ettei aamua aloiteta kiukuttelulla ja viivyttelyllä/rannalla odotuteta toisia/ruokaillessa lasta tuupata sosenaamaisena syliin/että hetken voisi istua rauhassa iltaa.
Kyllä minäkin kallistuisin sille kannalle että taka-ajatuksena on se vahtimisjuttu. Eikä sitä tietty mitenkään suoraan sanota, vaan se tulee sellaisena ylläripyllärinä, että "Hei! SÄHÄN voisit..." aivan kuten tilanne ei olisi mitenkään ennalta suunniteltu, vaan äippä ihan sattumalta juuri siinä hetkessä hoksaa, että juuri SINÄ voisitkin nyt auttaa. Opettele huudahtamaan kovaan ääneen : "EN vois!".