Jos on velaton koti voi jäädä kotiäidiksi.
Kommentit (5)
Ei tarvitse kodin olla velaton. Riittää jos itsellä on hyvät pääomatulot tai miehellä riittävän iso palkka. Oma mieheni on hyvätuloinen n. 120 000 euroa vuodessa tienaava ja mulle on viime vuosina tullut pääomatuloja keskimäärin n. 80 000 euroa vuodessa. Ei tarvitse mennä töihin, kun lapset ovat pieniä, vaikka tässä välissä olen jo töissä kyllä ollut, mutta nyt taas kotiäitinä ja varmastikin useamman vuoden.
Ai jaa, mä en edes haluaisi jäädä kotiäidiksi. Toivottavasti löydän työpaikan ja pääsen töihin. Kohenee tuo rahatilanne ja suoraan sanottuna kotona olo on ahdistavaa ja tylsää. Vauvani on maailman ihanin mutta uskon etttä hänellekin olisi virkistävää päästä välillä vähän muualle. En jaksa viedä häntä edes ulos. En suoraan sanottuna tykkää kotiäidin puuhista tai puistoissa käymisista. On raskasta olla lapsen kanssa 24h. Parempi meille kummallekin että menen töihin ja hän päiväkotiin jossa voi ulkoillakin monta tuntia päivässä.
Mutta miksi jäädä kotiäidiksi? Kuinka monta ja minkä ikäisiä lapsia? Miksei työ ja oma, kodin ulkopuolinen elämä kiinnosta? Mistä aikuiskontaktit, kodin ulkopuoliset henkiset haasteet?
Miten lapset (ja se elättäjä-mies) hyötyy kotona surkastuvasta naisesta, joka tekemisen puutteessa roikkuu netissä jossain "mun söpö elämä"-blogeissa ja tekee tiskikoneen täyttämisestä ja tyhjentämisestä tai pyykin viikkaamisesta rasitteen?
Velattomia kotejakin on erilaisia, on upealla paikalla kaupungin keskustan lähellä olevia uusia luksustaloja ja on kirkonkylästä monen kymmenen kilometrin päässä olevia huonokuntoisia rintamamiestaloja. Talon arvo ja myyntimahdollisuudet ratkaisevat.
Niin ja se, voiko aikuisten lasten mielestä vanhemmat myydä omakotitaloaan ja muuttaa pienempään. Minua naurattaa vieläkin se parin vuoden takainen keskustelu, jossa aloittaja haukuttiin kylmäksi äidiksi sen vuoksi, että suunnitteli lasten lähdettyä vaihtavansa pienempään ja halvempaan asuntoon. Kaiken huippu oli se pariskunta, jossa mies ei suostunut menemään vanhempiensa luokse joulunviettoon, kun sitä lapsuuden omaa huonetta ei enää ollut :D.
Ei kaikista ole kotiäideiksi, vaikka olisi varaakin. Meillä lapsia hoiti isä.