Lue keskustelun säännöt.
Opiskelupaikan hylkääminen- kannattaako?
pulassa
11.07.2020 |
Sain opiskelupaikan Helsingin yliopistosta oikeustieteellisestä tiedekunnasta, mutta en enää ole varma miksi edes hain sinne, sillä kiinnostuksen kohteeni on aina ollut luonnontieteissä.
Tuntuu, että olin Maaliskuussa ihan hukassa itseni kanssa, ja uskoin, ettei minulla olisi koskaan mahdollisuuksia päästä lääketieteelliseen josta olen haveillut jo lukiosta saakka, joten keksin tilalle tämän oikeustieteellisen, sillä uskoin sen olevan työllisyyden kannala järkevää ja jotta edes pääsisin jonnekkin.
Vanhempani ovat riemuissaan koulupaikastani ja haluaisivat että menen opiskelemaan alaa, sillä se on "arvostettu yliopisto ja arvostettu koulutus"
Tällä hetkellä ajatus kouluun menosta ahdistaa, sillä se veisi minulta ensikertalaisuuskiintiön ja mahdollisuuden lukea lääkiksen pääsykokeisiin täydellä teholla.
Olisiko kellään antaa vinkkejä tai näkemystä asiaan? Tuntuu että aivoni ovat ihan solmussa enkä tiedä mitä tehdä.
Kommentit (11)
Mieti vähän: lääkäriksi hakee joka vuosi n. 10 000 ihmistä ja hakijamäärät kasvaa aina vaan. Kilpailu on ihan mahdoton. Itse olen hakenut jo 4 kertaa ja joka vuosi jäänyt parin pisteen päähän. Ota paikka oikiksesta, niin pääset irti ”limbosta”. Hakea voi aina lääkikseen, vaikka kiintiö kutistuu. Jos on oikeasti lahjakas fy/ke/bi-aineissa, pääset opiskelemaan, vaikka et olisi ensikertalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa, kun en tunne ollenkaan taustojasi sen paremmin, mutta oikeustieteelliseen pääseminen kuulostaa varsin kadehdittavalta! Kannattaiskohan ehkä yrittää miettiä, olisiko oikeustieteessä mitään alalajia joka voisi sinua kiinnostaa eniten ja jossa yhdistyisi kiinnostuksenkohteita. Olisiko mahdollista keskittyä vaikka oikeustieteen ja lääketieteen yhdistelmään, potilasturvaan tai vaikka terveysdirektiiveihin tms.? Sopisiko jokin luonnontiede sivuaineeksi? Minkä yhteiskunnan osa-alueen toiminta sinua voisi kiinnostaa? Voitko jutella ajatuksistasi jonkun oikiksen opintovastaavan kanssa? Lääkärin ammatti on hieno mutta varsin kuluttavaa henkisesti ja fyysisesti. Lakimieskin pääsee analysoimaan ja diagnosoimaan vastuullisissa tilanteissa ja usein pystyy vaikuttamaan lääkäriä enemmän asiakkaansa tilanteeseen. Tässä vain muutama ajatus, loppukädessä oma intuitio ratkaisee. : )
Oikeustieteellinen on hyvin kilpailuhenkinen ala, ja kärsivällisyyttä ja istumalihaksia tarvitaan. Jos lääkis on aina ollut unelma, hakisin sinne - ainakin joskus. Pyrkisin juttelemaan sekä lääkisopiskelijoiden että oikisopiskelijoiden kanssa opinnoista ja työllistymisestä. Mikä lääkärin ammatissa kiinnostaa eniten? Minulla oli nuorempana turhan ruusuinen kuva molemmista aloista. Itse valmistun nyt oikeustieteellisestä ja kaveri lääkiksestä. Viiden vuoden opintojen jälkeen pitää sanoa, että kumpikaan ei tiennyt, mihin oli ryhtymässä, mutta molemmat ollaan nyt tyytyväisiä.
Onnea ap opiskelupaikasta! Ohessa Pykälän ainejärjestölehti, josta pääsee kurkistamaan oikkarin maailmaan:
Vierailija kirjoitti:
Mieti vähän: lääkäriksi hakee joka vuosi n. 10 000 ihmistä ja hakijamäärät kasvaa aina vaan. Kilpailu on ihan mahdoton. Itse olen hakenut jo 4 kertaa ja joka vuosi jäänyt parin pisteen päähän. Ota paikka oikiksesta, niin pääset irti ”limbosta”. Hakea voi aina lääkikseen, vaikka kiintiö kutistuu. Jos on oikeasti lahjakas fy/ke/bi-aineissa, pääset opiskelemaan, vaikka et olisi ensikertalainen.
On hurjaa tämä nykypäivä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, älä tee hätiköityjä päätöksiä! Vedä syvään henkeä, ja mieti, oletko valmis ehkä vuosikausien pääsykoerumbaan, joka ei välttämättä ole tulevaisuudessa yhtään sen valoisempi kuin tänä vuonna. Haastattele oikkareita ja lääkisopiskelijoita, mieti tulevaisuuttasi. Missä töissä viihtyisit parhaiten?
Ei älä haastattele lääkis ja oikis opiskelijoita vaan valmistuneita! Rakastin opiskelua ja lääketiede on kiinnostavaa, mutta työ. Vihaan työtäni ja myönnän etten oikeasti ollut ajatellut sitä millaista työn todellisuus on. Hakiessa mietin vain miten kiinnostavia erilaiset ilmiöt ja sairaudet ovat, mutta sillä ei ole mitään tekemistä arjen kanssa. Opiskelu menee ohi hujauksessa joten sen mielekkyydellä ei pitäisi olla juuri mitään merkitystä työn mielekkyyteen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkärin urasta on tehty todella siloiteltu ja ihannoitu julkisuuskuva. Sen vuoksi moni hakee sinne vaikkei ymmärrä mitä työ todellisuudessa on. Vastaanotolle tulee kerta toisensa jälkeen alkoholisteja, saat tehdä rektaalituseerauksia, tyhjentää paiseita mitä kummallisemmista paikoista. Tietokoneen ja käyttöjärjestelmien käyttöä on paljon, epikriisit, sanelut, reseptit, lähetteet, konsultaatiot, todistukset.
Puhumattakaan vastuusta. Keskustelut omaisten kanssa hoitolinjauksista, kuoleman toteaminen, elvytystilanteet ym.
Lääkärin työ vaatii todella hyviä vuorovaikutustaitoja ja ihmisläheisyyttä. Pitää tottua olemaan eritteiden kanssa tekemisissä. Kestämään hajua ja toisen ihmisen kipua.
Itse valitsisin ehdottomasti oikiksen. Vaikka olen terveydenhuollossa töissä. Palkan takia ei lääkäriksi ainakaan kannata alkaa.
Jos opiskelijoilta mielipiteitä kyselet, opiskelijat tulevat kertomaan sinulle, kuinka opiskelu on niiiin rankkaa. Jos työssäkäyviltä kysyt, lääkärit tulevat kertomaan, kuinka haluaisivat olla juristeja ja juristit, kuinka haluaisivat olla lääkäreitä, sillä ruoho on aina aidan toisella puolen vihreämpää. Mieti, kumpaa tutkintoa jaksaisit vuosia opiskella ja ennen kaikkea, millaista työtä haluat loppuelämäsi tehdä. Kannattaa huomioida, että juristeilla ei ole työehtosopimusta, ja moni tekee palkatonta ylityötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisit jonkun varasijalla olevan tosi iloiseksi jos et ota vastaan. Muista tämä jos jätät kesken ja tunnet syyllisyyttä että hylkäsit hyvän paikan tms.
Haluatko olla alfa-oikis vai kaupankassa?