Mitä me muka ollaan tehty väärin?
Minulla on kaksi siskopuolta, ovat minua vähän vanhempia, itse olen 30v. Olen naimisissa ja meillä on kaksi lasta, rivitalon pätkä ja vanha auto. Olemme miehen kanssa ihan tavallisia ihmisiä, tulemme toimeen vähän kaikken kanssa ja meillä on mukavasti kavereita ja ystäviä. Matkustamme perheen kanssa ja kaksistaan pieniä reissuja, remontoimme tätä kotiamme ja olemme vaan... olemassa.
Ennen kun meillä ei ollut lapsia, tulin siskopuoltn kanssa toimeen. Meitä kutsuttiin kylään ja meitä moikattiin kaupungilla jos nähtiin.
Nyt asiat on toisin. Kun kuopus syntyi kaksi vuotta sitten, kaikki vähäinenkin yhteydenpito lakkasi. Kun esikoista odotin, minua ei enää kutsuttu äitipuolen jouluaterialle, mihin isäni suostui ollakseen "Ahtisaarena" tässä välissä. Sitten loppui äitienpäiväkyläilyt, sitten kaikki muu. Nyt minua ja perhettäni eivät siskopuoleni miehineen eikä äitipuolen sisko miehenineen edes tervehtineet kun näimme vappupiknillä. Minusta se oli jo törkeää.
Siitäkö tässä on kyse, että meillä on lapsia ja heillä ei? "Saako" noin tehdä, katkaista välitä ja myrkytellä äitipuolen mielipidettä minua kohtaan samasta syystä? Mitä minä voin tässä edes tehdä?
Ja ei ole provo, vaikka siltä kuulostaakin :(
Kommentit (19)
Siitä on kyse. Eivät harakat halua, että äitipuolesi kiintyy lapsiisi kun heillä ei ole vielä omia.
Joo jos eivät vaikka ite ole voineet saada lapsia niin ovat katkeroituneet..säälittävää
hmm. Eikö ihmissuhteet enää olekaan kahden kauppaa?! Pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan pitäisi kuitenkin aina miettiä olisiko itsessäkin jotakin vikaa.
Peilaa omaa käytöstäsi noihin aikoihin ja mieti rupesiko ne jutut pyörimään vähän liikaa sen oman navan ympärillä. Helposti sitä vaan itse itsestään tekee paremman ihmisen suhteessa muihin, kun on sentään niitä LAPSIA...
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:05"]
hmm. Eikö ihmissuhteet enää olekaan kahden kauppaa?! Pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan pitäisi kuitenkin aina miettiä olisiko itsessäkin jotakin vikaa.
Peilaa omaa käytöstäsi noihin aikoihin ja mieti rupesiko ne jutut pyörimään vähän liikaa sen oman navan ympärillä. Helposti sitä vaan itse itsestään tekee paremman ihmisen suhteessa muihin, kun on sentään niitä LAPSIA...
[/quote]
Tiedätkö, että olin ihan oma itseni esikoista odottaessani. Me siinä ostettiin oma asunto, kaksio ja käytiin etelässä kerran ennen vauvan syntymää. Muuten elettiin tavallista elämää, paitsi että minulta lähti työpaikka alta raskausaikana :(
Toisaalta, eikö lapsensaanti saa muuttaa ihmistä mitenkään? Minä en ole itsekäs ihminen, osaan ottaa muiden tunteet huomioon ja osaan jo ammattinikin puolesta kuunella toisia ihmisiä ja tarkkailla tilanteita ja mennä niiden mukaan. Mieheni on tavallinen hänkin, ehkä vähän ujo enemmän kuin normaali "suupaltti". Kumpikaan meistä ei ole ylpeä, tai vahingoniloinen ihminen.
Osasin odottaa että tällainen kommentti tulee, mutta silti se vähän ärsyttää. Jos on jatkanut omana itsenä olemista ja elämistä kuten on elänyt, ainoana erona raskaus, niin onko se jo sitten itsessään loukkaavaa?
ap
Oletko kysynyt heiltä ihan suoraan, että missä mättää? Tai kysy nyt edes isältäsi.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:14"]
Oletko kysynyt heiltä ihan suoraan, että missä mättää? Tai kysy nyt edes isältäsi.
[/quote]
Ei minun isäni osaa sanoa. Tai näin hän ainakin sanoo. Tämä on etäännyttänyt minua myös isästäni, kun tavallaan toivoisin hänen pitävän minun puoliani...
ap
Voiko ne sisarpuolet olla tahattomasti lapsettomia, eivätkä vain kestä sitä tilannetta muuten kuin pitämällä sun perheinesi erossa. Vissiin ette kuitenkaan hirveen läheisiä ole olleet ennenkään? Tai jospa ne kerta kaikkiaan inhoo teidän lapsia?
Omassa elämänkerrassaan jokainen kirjoittaa itsestään sen sankarin ja muista syypään kaikkiin ongelmiinsa.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:19"]
Voiko ne sisarpuolet olla tahattomasti lapsettomia, eivätkä vain kestä sitä tilannetta muuten kuin pitämällä sun perheinesi erossa. Vissiin ette kuitenkaan hirveen läheisiä ole olleet ennenkään? Tai jospa ne kerta kaikkiaan inhoo teidän lapsia?
[/quote]
Emme olleet mitään sydänystäviä, mutta kun ovat aika läheistä sukua niin näimme silloin tällöin. Myös sattumalta, tämä kaupunki kun on aika pieni.
Ehkä inhoavat lapsimme. Esikoisen ovat nähneet kaksi kertaa pidemmän ajan kuin tunnin, ja kuopusta eivät ole nähneet kertaakaan. Ristiäisiin, molempien, oli heidät kutsuttu mutta eivät tulleet.
Kuulostavat ikäviltä ihmisiltä. Yritä pitää kuitenkin yhteyttä isääsi.
Täällä on ollut niin monta näitä "voinko varastaa perinnön" -ketjuja, että tuli mieleen että voivat hekin ajatella perintöjä. Eli jos eivät itse voi saada lapsia, haluavat sulkea teidät pois perhepiiristä, etteivät lapsenne tule millään lailla heidän sijastaan mitään perimään.
Toinen asia, mikä tuli mieleen on, että kun puhut siskopuolista, niin he ovat siis vain äitipuolesi lapsia, eivät isäsi? (Kun siis sinä olet heitä nuorempi.) Eli siis eivät oikeasti sukua ollenkaan sinulle?
Olin luullut, että sisarpuoli tarkoittaa sitä, että teillä olisi on joko yhteinen (biologinen) äiti tai isä?
Eli ei siis edes ole sinun sukulaisia?
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:41"]
Eli ei siis edes ole sinun sukulaisia?
[/quote]
En keksi parempaakaan nimitystä nyt tähän. Ovat siis isäni uuden vaimon lapsia hänen edellisestä avioliitostaan. Mistään perinnöstä on vaikea olla kyse, sillä juuri mitään perittävää ei ole. Tai enhän minä tiedä äitipuoleni rahavaroista, mutta ne tuskin minulle edes kuuluu missään vaiheessa.
ap
Ehkä he päivittivät omaa elämäänsä, eivätkä enää kokeneet tärkeänä "roikottaa "sinua mukana, kun sinulla on oma perhe, jonka kanssa luoda omat äitienpäivä ja jouluperinteet jne.
No minusta on aina aiheellista heittää ilmoille tuo epäilys, että puhutko liikaa lapsistasi tai pidätkö itseäsi parempana ihmisenä kuin lapsettomat, sillä valitettavasti sitä ilmiötä vaan esiintyy..! En ole siis tuo epäilyksen esittäjä, mutta minusta se oli ihan hyvä kommentti. Itse toki tiedät, millainen olet, mutta älä ärsyynny :) Luulen, että taustalla voi olla tuo, että äitipuolen pelätään alkavan "mummoksi" lapsillesi, ihan kuin se sitten olisi keneltäkään pois. Pidä sitkeästi välejä isääsi, on hänkin aika lailla puun ja kuoren välissä, eikä ymmärrä mitä tehdä, kun naiset pelaa jotain pelejään. Olkaa te toisillenne reiluja ja kilttejä, anna hänen olla lapsillesi ihana vaari :) Joillain naisilla on taipumus pelata jotain kaunaritasoisia sosiaalisia pelejä päiviensä ratoksi, mutta ratkaise itse, mihin menet mukaan ja minkä annat lopulta vaikuttaa elämääsi.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:53"]
No minusta on aina aiheellista heittää ilmoille tuo epäilys, että puhutko liikaa lapsistasi tai pidätkö itseäsi parempana ihmisenä kuin lapsettomat, sillä valitettavasti sitä ilmiötä vaan esiintyy..! En ole siis tuo epäilyksen esittäjä, mutta minusta se oli ihan hyvä kommentti. Itse toki tiedät, millainen olet, mutta älä ärsyynny :) Luulen, että taustalla voi olla tuo, että äitipuolen pelätään alkavan "mummoksi" lapsillesi, ihan kuin se sitten olisi keneltäkään pois. Pidä sitkeästi välejä isääsi, on hänkin aika lailla puun ja kuoren välissä, eikä ymmärrä mitä tehdä, kun naiset pelaa jotain pelejään. Olkaa te toisillenne reiluja ja kilttejä, anna hänen olla lapsillesi ihana vaari :) Joillain naisilla on taipumus pelata jotain kaunaritasoisia sosiaalisia pelejä päiviensä ratoksi, mutta ratkaise itse, mihin menet mukaan ja minkä annat lopulta vaikuttaa elämääsi.
[/quote]
Minä en ole mennyt mukaan mihinkään vihanpitoon, minähän tervehdin ja yritin jäädä juttusille silloin vappuna (jolloin muuten meidän lapset oli mummun kanssa jätskillä toisella paikkakunnalla) mutta ei, minua ei oltu näkevinäänkään.
On se minusta vähän kurjaa, että minun lapseni eivät tunne Ukkinsa vaimoa, eivätkä ole tervetulleita Ukin kotiin juhlapyhinä. Joskus mietin että olen ehkä liian kiltti ja mukava, ja ulkopuolisen silmin olen voinut "saada kaiken" ja ehkä se sitten ärsyttää.
Annan asian olla. Ajattelin vain kysyä, olisiko jollain samoja kokemuksia, että mitä tehdä kun kyse on kuitenkin ihmisistä joita on "pakko nähdä" silloin tällöin.
Se on sitä suomalaista kateutta ja katkeruutta.