Lue keskustelun säännöt.
Oudointa mitä suvussasi on tapahtunut
13.05.2013 |
Itselläni on sellainen outo kokemus, että äitini serkun äiti ( eli äitini täti) lavasti oman kuolemansa hänen lapsensa ollessaan 9-vuotias. Hän vyörytti autonsa alas sillan reunalta järveen, ja kun ruumista ei löydetty, ajattelivat että jonnekkin veden mukana mennyt. Muistotilaisuus pidettiin ja surettiin, kun joutui niin kauhean onnettomuuden kohtaamaan ja kuolla siihen. 15-vuotta myöhemmin totuus selvisi, että tämä "kuollut" olikin ollut elossa tuon koko ajan ja lavastanut oman kuolemansa, koska ei vain yksinkertaisesti jaksanut elää sen hetkisessä elämäntilanteessa. Kauhea ajatella, miten joku voi ajatella noin kylmästi ja tuottaa muille läheisille noin kovaa surua ja tuskaa ... tapahtumasta on jo n. 45-vuotta.
Ja toinen.. isäni sisko oli joskus nuoruudessaan seurustellut pojan kanssa (n 1,5 vuotta) , jonka isä murhasi vaimonsa ja itsensä. ( ei ollut silloin enää yhdessä tämän pojan kanssa) Tämä poika meni niin sekaisin tästä tapahtuneesta, että muutaman vuoden päästä hänkin tappoi itsensä. Monet kerrat on sukuni kauhistellut tapahtumaa, kun oli niin kovin " normaalin" tuntuinen ja ihana perhe.
Kommentit (78)
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 23:41"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 23:24"]
Että isotätini ( 76-v) on Facobookissa.
[/quote]
Tää olis ollut hauska ilman tuota kirjoitusvirhettä. :)
Oho, kappas! :D
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun serkut menivät keskenään naimisiin. Nyt niille on tulossa vauva.
Se, että isääni ei ole ikinä hyväksytty sukuun koska ei ole suomalainen. Vaan ruotsalainen.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 00:05"]
Se, että isääni ei ole ikinä hyväksytty sukuun koska ei ole suomalainen. Vaan ruotsalainen.
[/quote]
Tarkennan vielä, äitini sukuun.
Mun tädillä ja enolla on yhteinen lapsi. Onneksi täti ja eno eivät ole sukulaisia keskenään, joten lapsikaan ei näin ollen ole mitenkään heikkolahjainen. Pääsee pian ylioppilaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaarini oli aikoinaan kauhea alkoholisti, joka hakkasi silloista vaimoaan, ja lähenteli vaimonsa pikkusiskoa.
Mun isä on naimisissa mun miehen äidin kanssa :). Täytyy vielä kertoa tarkemmin. Eli molempien vanhemmat ovat aikoinaan eronneet. Kun aloin olla mun miehen kanssa, isä ja anoppi tapasivat meidän perhejuhlissa jne. toisiaan. Rakkaus syttyi heidän välilleen. Nyt he ovat olleet naimisissa kaksi vuotta. Onhan tämä hieman outoa, mutta suloista jollain tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaistyttö meni 20-vuotiaana naimisiin ja erosi kahden vuoden sisään. Meni kahden vuoden sisällä taas kihloihin ja pian naimisiin. Koko nuoruus meni häitä suunnitellessa ja koulut jäi käymättä. Siskonsakin kanssa meni välit vuosiksi. Isänsä tosin alkoholisti, joka kuoli tytön ollessa nuori, eli ehkä joku isäkompleksi. Seuraavaa eroa odotellessa.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 20:44"]
Jää ikuiseksi arvoitukseksi, oliko mummoni puoliksi romani, kuten huhu väittää.
[/quote]
Asia selviää geenitestillä, voit vaikka itsestäsi sellaisen teettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni puoleinen suku on täynnä itseriittoisia ja ulkokultaisia ihmisiä. Pitävät itseään muita parempina. Siitä syystä moni asia vaietaan eikä niistä puhuta kaikkien kuullen. Mm serkullani oli kulissiliitto, jossa molemmat olivat homo/ lesbo. Ero tuli jossain vaiheessa (hui) ja nykyään elää "kämppiksen" kanssa. Toinenkin serkkuni on homo, mutta sekin vaietaan. Itsemurha joka ei ole kaikille itsemurha. Mielisairautta, mutta näihin ei pidetä yhteyttä eikä asioihin puututtu, kun olis ollut tarvetta.
Tätini mies ampui tämän kuoliaaksi. Sain tietää asian vasta muutama vuosi sitten, aina oltiin puhuttu vain että täti kuoli yöllä luonnollisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kamalia juttuja osalla! Hui.
Isäni veli käytti minua hyväkseen kun olin 10-12, isäni ja äitini eivät tästä tiedä.
Isäni on aina ollut kova juomaan, vaikka välillä selvääkin kausia on. Isäni uhkasi tappaa meidät (äitini, veljeni ja minut) kerran riidan päätteeksi.
miehin sisko oli naimisissa miehen kanssa, joka yritti tappaa tukehduttamalla. Mies karkasi maasta ja on vieläkin etsintäkuulutettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkuillani on sisarus, josta ovat tietämättömiä. Serkut on pian 40 ja tuo sisarus hiukan vanhempi eli ajalta ennen heidän vanhempiensa avioliittoa. Paljastui, kun isäni yllättäin otti sen puheeksi äidin ja mun kanssa. Äitikin oli ihan huuli pyöreänä, kun 45 vuoden avioliiton jälkeen mies paljastaa veljensä aviottoman lapsen.:) Tulee vähemmän hauska perinnönjako, kun setä alkaa olla aika sairas ja sieltä tulee vielä iso ylläri kehiin.
Eräs äitini serkku on avioton lapsi ja lapsen isä onkin... tadaa lähisuvusta avioliiton kautta. Eli tuon naisen siskon miehen veli. Veli on ollut 17 tai 18, kun lapsi syntyi ja todellinen puuma on ollut itse 41. Se on ollut 50-luvulla tosi iso juttu, kun "vanha ämmä viettili pikkupojan..."
Ehkä oudointa oli että äitini hyväksyi veljeni huumeiden käytön ja maksoi sakot ja oikeudenkäynnin.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 17:32"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:05"]
Se, kun minut jätettiin ulkopuolelle.
Suku on normaalia, ihan hyvin toimeentulevaa. Ei kummempia luurankoja missään, ihmiset tulevat toimeen keskenään. Mutta minut hylättiin ihan suorin sanoin "kun en ole biologista sukua". Ei kutsuja edes hautajaisiin, eikä muihinkaan juhliin. Koska olen adoptoitu, ja ihan Suomesta, jos sillä on väliä jollekin.
[/quote]
Mulla on ihan sama tilanne! Olen adoptoitu 1 vuoden ikäisenä aikoinaan venäjältä, mutta en koe olevani mitenkään venäläissyntyinen. Juureni ovat todella juurtuneet suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Kun muutti omilleen, meni naimisiin ja sai lapsia, suku muuttui täysin. Puhuttelevat ryssänä ja äpäränä, tietämättään mistä olosuhteista edes venäjältä tulen. Tämä raivostuttaa todella. "varmaan jonku äpärän lapsi, joku katutyttö saanut sut jonku rekkamiehen kanssa, ryssään sinä kuulut!" Tämä on hyvin loukkaavaa.
[/quote]
Olen helpottunut, etten ole ainoa, vaikkakin todella pahoillani puolestasi! Minua ärsyttää kun usein puhutaan miten adoptio pelastaa lapset ja miten kaikkia sitten kohdellaan niin hyvin. Joopa joo. Minulle jo lapsena kuiskittiin että "sinulla on se oma mummu jossain, en minä ole sinun mummusi" ja "sinulla on se oma sukusi, ja me ollaan omaa sukuamme". Vaikka he eivät korostaisi perhesuhteita ja sukulaisuutta muuten, heille oli hirveän tärkeää erottaa minut heistä. "Kasvattityttö" oli kutsumanimeni vanhempien sukulaisten keskuudessa.
Ja olen muuten syntynyt 80-luvun alussa, että en ole edes menneen ajan adoptiolapsia, joilla tosin oli omat kohtalonsa heilläkin :(
En ymmärrä sinunkaan sukuasi. Suomalainenhan sinä olet, tai venäläinen mutta vain jos itse niin haluat kokea! Onko sinullakin olo, ettet kuulu mihinkään? Et biosukuun etkä adoptiosukuun?
t:5
[/quote]
8 täällä taas :) Lapsuuden ja nuoruuden koin hyvin hyväksi ajaksi, kun asui vielä kotona. Sen jälkeen kun omilleni muutin, menin naimisiin ja sain kaksi ihanaa tytärtä, sen jälkeen kaikki alkoi. Ensimmäinen kommentti ristiäisissä, kun hyväsydämisyyttäni kaikki sukulaiseni olin kutsunut oli, että " no eihän näitä sun lapsia voi verrata kenenkään näköön, kun et edes sukua ole." Oli niin pöyristyttävää kuunnella tuollaisia kommentteja, en ollut ennen edes tiennyt sukuni olevan minua vastaan. Mieheni suku on pelastus. He ovat aina tukemassa minua, olivat heti sen jälkeen kun naimisiin mentiin kun sukulaiseni luulivat minun haluavan häissäni tansittavan ripaskaa ( KYLLÄ! ) Tuntuu, että kuinka lapsellisia ihmiset voivatkaan olla! Ja vanhempani ovat niin kilttejä, eivätkä halua puuttua riitaan "koska se on meidän välinen" . Olen päättänyt jättää "adoptiosukuni" rauhaan, ja olen pitänyt ainoastaan mieheni sukulaisia omana sukulaisinani.
Kuten jo aikaisemmin mainitsin, tunnen kumminkin olevani täysin suomalainen, minulla ei ole ns. venäläisiä kasvonpiirteitä, pidän suomalaisista ruoista ja olen 100 % henkisesti suomalainen. Eikä minulla ole mitään tarvetta selvittää mistä minä oikeasti tulen, ja millaisia ovat oikeat biologiset vanhempani, olen elänyt koko elämäni suomessa ja täällä minä pysyn.
[/quote]
Jumankekka! Sun vanhempien tehtävä olis kyllä ollutpistää suku ruotuun. Suututtaa ihan todella sun puolesta!
Isäni kuoli 42v. aivoverivuotoon, seuraavana päivänä löytyi 90v isoäiti (äidin puolen) kuolleena kotoaan, ja kahden päivän siitä päästä äitini 41v kuoli nukkuessaan sydänkohtaukseen. Menetin 3 läheistäni alle viikossa. Olin 14.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 23:24"]
Että isotätini ( 76-v) on Facobookissa.
[/quote]
Tää olis ollut hauska ilman tuota kirjoitusvirhettä. :)