Lue keskustelun säännöt.
Kysymys villien poikalapsien äideille:
12.05.2013 |
Miten teidän pää kestää? Meillä kaksi aivan kamalan villiä poikaa, joihin ei tehoa yhtään mikään. Jos touhuavat keskenään, se on jatkuvaa riehumista, hakkaamista, juoksemista, painimista, mätkimistä, kaatuilua, miekkailua jne. Jatkuvasti joku paikka veressä ja toinen huutaa.
Saahan ne olemaan rauhassa kun antaa pleikan tmv. mutta ei sekään pitkälle johda.
Kaikkea on kokeiltu, keppiä ja porkkanaa, on KASVATETTU nuo pojat, eivät ole saaneet "vapaata kasvatusta" ja silti tämä on täysi katastrofi. Jos ovat kavereittensa kanssa, ovat normaaleja, mutta keskenään aivan helvetti valloillaan.
Mun pää ei kestä tätä enää. Nytkin kuuluu vain jumalaton mätkiminen kun toinen hakkaa toista.
Mitkään rangaistukset ei auta, ei tehoa, ei mikään. Kaikki on kokeiltu.
Onko kenelläkään muulla tällaista? Vai onko nämä vain ihan katastrofeja koko kakarat?
Kommentit (31)
[quote author="Vierailija" time="12.05.2013 klo 19:00"]
16; asun alueella jolla on paljon lestadiolaisia. Ja ne pojat on ihan samanlaisia villikoita kuin muidenkin lapset. Ei siinä ole messut kummoneet yhtään mihinkään sitä biologista tosiasiaa, että pojilla on paljon energiaa, ja heillä on luontainen tarve kokeilla voimiaan.
[/quote]
En tarkoita seuroja, vaan ev.lut kirkon sunnuntaimessuja. Niitä, joissa käy muutama mummo joka pyhä. Siellä ei ole lapsille vertaisriekkujia. Mummot näyttävät hyvän käytöksen esimerkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvaatkaas millaista on kun mun kahdella pojalla on ikäeroa 1vuosi?!
6-ja 7-vuotiaat eikä MIKÄÄN pysäytä tota menoa.Väillä on henkisesti loppu...
Täällä myös 6 ja 4-vuotiaat veljekset, ja aamusta iltaan sata lasissa...Hiljenevät vaihtoehtoisesti: - nukkuessa, ollessaan kipeitä tai telkkarin ääressä - ei milloinkaan muuten..
Meillä on 5v ja 7v pojat ja meno on samanlaista kuin teillä muillakin tuntuu olevan. Käymme sunnuntaisin kirkossakin, eikä se menoa rauhoita sittenkään!
Kiva kuulla, että muillakin on vauhtia....välillä tuntuu, että olen ainoa, joidenka lapset eivät tottele ensi käskystä.
Ja sitä kuria on muuten meilläkin. Tänäänkin vanhempi oli kaksi kertaa jäähyllä.
Meillä pojat 3 ja 5 v. Todella tutun kuuloista menoa! Ihan nauratti lukea noita juttuja, vaikka välillä tosiaan melkein pää hajoaa itellä siihen riehumiseen. ja meidänkin pojat on niin söpöjä ja rauhallisia muualla kuin kotona. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teiltä puuttuu johdonmukaisuus. Jos ette pysty pitämään johdonmukaisesti kuria ja pää meinaa hajota niin erotatte vaan pojat. Eri aikaa tv.tä katsomaan, eri aikaa syömään, saunaan, ulos, sisäleikkeihin...
Meillä 7 ja 3v ikäiset, ja luulisi, että niin iso ikäero rauhoittaisi, mutta ihan hirveä apinaralli meilläkin. Koko ajan toinen provosoi ja testaa toista, sillä hetkellä rauhallisempaa. Ja sitten alkaa fyysinen paini/tappelu, jota joutuu erotuomaroimaan. Onneksi on keksitty dvd:t. Eikä tarvitse saarnata ulkoilusta ja vitamiineista: mökillä ollaan koko ajan ulkona ja meno ihan samanlaista. Ja d:tä, kalaöljyä ja multivitaa saavat joka päivä, normaalin kotiruuan ohella. Erikseen ovat mukavia, kahdestaan ihan hirviöitä. Ei niitä kukaan samaan aikaan haluakaan ottaa hoitoon tai yökylään.
Milloin tämä rääkki helpottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi, mikä ihana ketju! Niin tutun kuuloista menoa ja meininkiä, kuin täällä kolmen pojan perheessä. Joitakin juttuja lukiessa nousi hymy huulille :) vaikka joskus sitä on omien poikien menoon tosi väsynyt, eikä hymyilytä yhtään.
Te joilla on jo isompia poikia, lohduttakaa meitä, joiden pojat on vielä pieniä - kertokaa, missä iässä on edes jotain rauhoittumisen merkkejä tulossa? Tai siis rauhoittuvatko nämä pojat jossain iässä??
Olisiko pojille joku liikunnallinen harrastus?
Jalkapallo?
Saisivat purkaa energiaa, potkia (palloa), ja oppisivat joukkueena toimimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kolme poikaa, ja kieltämättä se kuvaus "vähäpäisistä simpansseista" tuntui aika osuvalta....nuorimmalla ja vanhimmalla ikäeroa 6 vuotta, mutta sillä ei tosiaan tunnu olevan mitään vaikutusta.
Mutta silti tulee ihan tippa silmään kun näkee miten kamalasti ne toisistaan tykkää.
Ihan sama täällä.meidän pojat on 11 ja 9, koulusta tulee tosi hyvää palautetta, varsinkin nuorempi on tosi mallioppilas, isompikin tosi ok. Ja ihan tuo sama juttu että kaksistaan ovat ihan kauheita, kavereiden kanssa tosi ok. Kyllähän se rasittaa kun kotona on jatkuvasti hirvee meno päällä, mutta en tosiaankaan ala patologisoimaan energisten veljesten käyttäytymistä. Niin ja kasvatettu on niin maan perusteellisesti, liikuntaa harrastetaan päivittäin, ajoissa mennään nukkumaan jne jne... ei tätä voi tajuty muut kuin kahden tai useamman pojan äiti.