Hyvää pitsaa part2

Käytän sanaa kitkerä, se on hyvä sana kuvaamaan makeankitkerää soosia jota jollain hauskoilla pikkujutuilla kuten sitruunaruoholla saa tomaattiseokseen todella mielenkiintoisen maun jota käyttäisin kaikkiin merenelänä pitsoihin vähintään, melkein aina muihinkin, se sopii kaikkii.Joka pitsatyyppejen soosimaustos on taidetta, Mozzarella- tomaattipitsaan rucolaa aivan kokoonlämmityksen löppuvaiheessa, Lihaisaan pitsaan timjami tuo hyvän ja valkosipuli, etenkin valkosipulin vihreä varsi (jotkut väittävät erottavansa eron). (tässä en ole tarkka, ymmärrän pitan ja pizzan yhteiset juuret ja lämpimään, tasaiseen leipään voi levittää tai kääriä mitä vain). Osaksi olen havainnut poropitsan olevan erikoisen viehättävä(näistä en tietenkään kaikille puhu).Juustoksi käy mozzarella vaikka käyttäisi viipaleina niin jossain pitsoissa raastaminen sopii paremmin- mitä vahvemmat täytteen sen varmemmin tai enimmin osin raasteena, jopa tomaatti- mozzrellaan kannattaa raastaa hieman koristemozzarellaa levitetäväsi osin reunoille kohoten.Mozzarellassa lehmänmaito edition (puhvelimozzarella on liian vetistä, pehmittää allaan olevan tomaattiseoksen ja leviää yhdessä taikinalle). Parsesan vaihteluna, Gruiere jopa cheddar erityisesti jos täytteenä on naudanlihaa esim kevyesti siivuina pannussa käristettyinä, tai grillattua härkää tai vaikka grillattua munakoisoa tai rapuja. Täytteiden kanssa ka´nnattaa hyvissä pitserioissa käydessään kiinnittää huomiota millaisista täytemääristä itse innostuu. Yleisesti pitsapiireissä vallitsee konsesus yksi pitsaa, kaksi, kolme- täytettä tyylisesti. Pitsa ei ole pyttipannu tai salaatti.Juusto suoraan tomaattikastikkeen päälle ja maltillisesti juustoakin. Jääkaapissa levännyt taikina kannattaa ottaa huoneenlämpöön ja kaulita se ohuksi sen ollessa 17- asteen lämpötilassa, noin 90 minuuttia liinalla peitettynä huoneenlämmössä oltuaan, jos liinan alle laittaa pienen kurin joka on täynnä kiehuvaa vettä siten että liina on koholla ja taikin saa höyryä niin aletaan puhua hienostelusta). Kerta kailiminen ja kaulimisen jälkeen ehkä 15-25 minuuttia vielä nnousua ennen täytteitä jotka nopeasti päälle, nousu jatkuu sen maagisen pitseriahetken kuumassa uunissa, taikina ei saa kastua, tämä on huomattava juuston valinnassa ja tomaattikeitteessä, paras tulos saadaan kun tomaattikastike laitetaan pitsan päälle hieman lämpimänä, noin 42 astetta ja muut täytteet päälle. Pieni hienostelu on aivan yksittäisen jauhonjyvä kerroksen levittäminen pitsan päälle ennen tomaattikeitteen levittämistä- ehkä jopa taikauskoa, italiaisen opettajani kikka. Hän väitti olevansa napolista mutta taipumus koristaa pitsat äärimmäisen kevyesti yrtinoksalla, etenkin (ja juuri tuon parilahärkäpizzan kanssa) johdatti ajatukseni Firenzeläiseen kokkausoppiin.Olen kokkina laivalla ja noin teen kotona ja täälläkin mutta noin OPIN tekemään opiskeluaikoina Lontoossa kun olin aivan tajuttoman suositun ja laadukkaan pizzerian kokkina ja vähän muunakin.