Minkäikäiset lapset saavat olla ulkona vahtimatta?

Eskarilainen vanhemman lapsen kanssa. Koululainen voi olla jo yksin.

Ihan liian pienenä annoin mennä, oli jo kolmevuotiaana. Ihan kamalaa näin jälkikäteen ajateltuna:( toki koko ajan kurkin, mutta äkkiäkös tuollainen pieni ihminen katoaa:(

Jos vielä lapsia erehtyisin saamaan, niin ei varmaan noin pienenä olisi. Itse olin ollut myös, siksi jotenkin en pitänyt sitä niin kamalana asiana. Ja meidän talossa oli parikymmentä lasta, jotka kaikki leikkivät siinä pihassa, isommat mukana. Mutta selityksiä nämä vain.

Onneksi on kasvanut ihan fiksuksi teiniksi, tästäkin mokastani huolimatta.

Neuvolasta joskus sain ohjeen että 5v. voi harjoitella yksin ulkona oloa, jos on ikkunayhteys. Oma 5v. tosin ei vielä ulkoile yksin, kun ei haluakaan. Joskus hetken odottaa hiekkalaatikolla tai keinuissa kerrostalon pihalla että muutkin tulevat ulos, mutta ei juuri muuten vielä.

Viisi-kuusi -vuotiaana aloitti kavereiden kanssa yksin ulkoilun kotipihalla. Fiksu tyttö, hyvin pärjäsi. Nyt tokaluokkalaisena kulkee bussilla yksin kauempana asuvien kavereiden luokse ja harrastuksiin. Niin se reviiri laajenee..

Siihen aikaan kun minun lapseni olivat pieniä, menivät ulos kun omin jaloin pääsivät. Eli noin vuoden ikäisinä. Oli tavallinen maalaistalon piha, jossa eläimiä ja kaikkia tavanomaisia vaaranpaikkoja. Yksi auto ruttaantui kun päästivät käsijarrun, ja yksi ommeltava haava tuli sitten isompana.

Yleensä kyllä aina seurattiin, mihin olivat menossa ja mitä oli tekeillä. Näin maalaistalossa tuntuu aivan käsittämättömältä, että lapset olisi pitänyt pitää sisällä 5-vuotiaaksi asti, jos ei itse ehtinyt ja voinut olla mukana. Usein vielä tekemättä mitään tarpeellista työtä,  kun sisällä tai muualla olisi tarpeelliset työt jääneet tekemättä.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:19"]

Siihen aikaan kun minun lapseni olivat pieniä, menivät ulos kun omin jaloin pääsivät. Eli noin vuoden ikäisinä. Oli tavallinen maalaistalon piha, jossa eläimiä ja kaikkia tavanomaisia vaaranpaikkoja. Yksi auto ruttaantui kun päästivät käsijarrun, ja yksi ommeltava haava tuli sitten isompana.

Yleensä kyllä aina seurattiin, mihin olivat menossa ja mitä oli tekeillä. Näin maalaistalossa tuntuu aivan käsittämättömältä, että lapset olisi pitänyt pitää sisällä 5-vuotiaaksi asti, jos ei itse ehtinyt ja voinut olla mukana. Usein vielä tekemättä mitään tarpeellista työtä,  kun sisällä tai muualla olisi tarpeelliset työt jääneet tekemättä.

[/quote]

aivan ok päästää lapset ulos kun osaavat kävellä, jos ainoa mikä voi kärsiä siitä on oma omaisuus tai omat lapset! ei kukaan normaali ihminen jaksa seistä pihalla tyhjän toimittajana tuntikausia. jonkun pakko tehdä työt (ruoat siivoukset ym)

Kaupungissa asuessa olin tiukempi, paljon liikennettä ja ihmisiä. Vanhassa kodissa oli kireä ilmapiiri, kun pakotin lapset sisälle, kun en uskaltanut antaa olla keskenään ulkona omalla pihalla. Ruokaa piti tehdä ja siivota. Ulkoilu oli aina kelloon tuijottamista, koska pitää lähtä ruokaa laittaa. Lapset sai joskus kantaa sisälle.

Kun muutimme maalle, minusta on tullut rennompi. Lapset 5-vuotiaasta ylöspäin saavat ulkoilla keskenään. Vaaroista keskustellaan. Ovat aina jonkun kaverin pihassa, välillä myös omassa pihassa. itse ulkoilen pienimpien lasten kanssa pari kertaa päivässä ja silloin seuraan mitä isommat touhuavat. Yleensä leikkivät kotia ja hyppivät trampoliinilla tai hyppyskää. Ihan sitä samaa, mitä itsekin tein lapsena. Meillä lapset viihtyvät ulkona koko päivän.

25-vuotiaat. Nuoremmat ovat holhottavia.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:29"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:19"]

Siihen aikaan kun minun lapseni olivat pieniä, menivät ulos kun omin jaloin pääsivät. Eli noin vuoden ikäisinä. Oli tavallinen maalaistalon piha, jossa eläimiä ja kaikkia tavanomaisia vaaranpaikkoja. Yksi auto ruttaantui kun päästivät käsijarrun, ja yksi ommeltava haava tuli sitten isompana.

Yleensä kyllä aina seurattiin, mihin olivat menossa ja mitä oli tekeillä. Näin maalaistalossa tuntuu aivan käsittämättömältä, että lapset olisi pitänyt pitää sisällä 5-vuotiaaksi asti, jos ei itse ehtinyt ja voinut olla mukana. Usein vielä tekemättä mitään tarpeellista työtä,  kun sisällä tai muualla olisi tarpeelliset työt jääneet tekemättä.

[/quote]

aivan ok päästää lapset ulos kun osaavat kävellä, jos ainoa mikä voi kärsiä siitä on oma omaisuus tai omat lapset! ei kukaan normaali ihminen jaksa seistä pihalla tyhjän toimittajana tuntikausia. jonkun pakko tehdä työt (ruoat siivoukset ym)

[/quote]

On sitten pakko tultava heittämään legendaa. Kasvaisit aikuiseksi.

Omat on jo isoja, en muista. Naapurin 2- ja 4-vuotiaat on kyllä pitkiäkin aikoja keskenään pihalla. Autotiet vieressä, vähän hirvittää. Mut ei kai siinä mitään...

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:42"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:29"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:19"]

Siihen aikaan kun minun lapseni olivat pieniä, menivät ulos kun omin jaloin pääsivät. Eli noin vuoden ikäisinä. Oli tavallinen maalaistalon piha, jossa eläimiä ja kaikkia tavanomaisia vaaranpaikkoja. Yksi auto ruttaantui kun päästivät käsijarrun, ja yksi ommeltava haava tuli sitten isompana.

Yleensä kyllä aina seurattiin, mihin olivat menossa ja mitä oli tekeillä. Näin maalaistalossa tuntuu aivan käsittämättömältä, että lapset olisi pitänyt pitää sisällä 5-vuotiaaksi asti, jos ei itse ehtinyt ja voinut olla mukana. Usein vielä tekemättä mitään tarpeellista työtä,  kun sisällä tai muualla olisi tarpeelliset työt jääneet tekemättä.

[/quote]

aivan ok päästää lapset ulos kun osaavat kävellä, jos ainoa mikä voi kärsiä siitä on oma omaisuus tai omat lapset! ei kukaan normaali ihminen jaksa seistä pihalla tyhjän toimittajana tuntikausia. jonkun pakko tehdä työt (ruoat siivoukset ym)

[/quote]

On sitten pakko tultava heittämään legendaa. Kasvaisit aikuiseksi.

[/quote]

???häh? 

Meidän omakotialueella n. 4-vuotiaasta lähtien ovat muksut olleet ulkona keskenään. Toki tässä silmällä pidetään, missä menevät, mutta ei ulkona tarvi olla seisoskelemassa ja vahtimassa koko ajan.

Riippuu lapsesta, riippuu ympäristöstä ja riippuu siitä minkälaista seuraa pihalla on tai onko seuraa ollenkaan.

Ehkä joskus 4-5-vuotiaana voi alkaa ulkoilemaan itsekseen, jos oma piha on turvallinen, jos pysyy siinä pihalla, jos kaverit ei kiusaa ja jos itse haluaa. Jokaisen täytyy harkita nämä asiat oman ympäristönsä mukaan.

Jos piha rajoittuu johonkin jyrkkään rantatörmään tai siellä on kaivoja tai lietesäiliöitä, naapurin lasten harrastus on heitellä kivillä pienempiä tai lähellä on vilkkaasti liikennöity tie tai parkkialue, niin kyttäisin tarkemmin. Ei ne kotityöt nyt niin tärkeitä ole, että lapseni hengen uhraisin niiden takia. Sitä paitsi siinä ulkona töröttäessä näkee muita vanhempia, mikä kummasti piristää omaakin päivää.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:19"]

Siihen aikaan kun minun lapseni olivat pieniä, menivät ulos kun omin jaloin pääsivät. Eli noin vuoden ikäisinä. Oli tavallinen maalaistalon piha, jossa eläimiä ja kaikkia tavanomaisia vaaranpaikkoja. Yksi auto ruttaantui kun päästivät käsijarrun, ja yksi ommeltava haava tuli sitten isompana.

Yleensä kyllä aina seurattiin, mihin olivat menossa ja mitä oli tekeillä. Näin maalaistalossa tuntuu aivan käsittämättömältä, että lapset olisi pitänyt pitää sisällä 5-vuotiaaksi asti, jos ei itse ehtinyt ja voinut olla mukana. Usein vielä tekemättä mitään tarpeellista työtä,  kun sisällä tai muualla olisi tarpeelliset työt jääneet tekemättä.

[/quote]

Toisille ne lapset nyt vaan on vähän tärkeämpiä vissiin kuin toisille.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 08:33"]

Jos siis ei ole vesistöä, isoa tietä tms lähistöllä.

Minkäikäiset teillä on ollut ilman valvontaa ulkona?

[/quote]

Meillä 5 v veljien kanssa ( ovat 7 ja 10 v), eskarilainen/kouluikäinen yksin tai kaverin kanssa.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 10:24"]

Riippuu lapsesta, riippuu ympäristöstä ja riippuu siitä minkälaista seuraa pihalla on tai onko seuraa ollenkaan. Ehkä joskus 4-5-vuotiaana voi alkaa ulkoilemaan itsekseen, jos oma piha on turvallinen, jos pysyy siinä pihalla, jos kaverit ei kiusaa ja jos itse haluaa. Jokaisen täytyy harkita nämä asiat oman ympäristönsä mukaan.

[/quote]

Meillä helsinkiläisessä kerrostalossa juuri näin. Ja vanhemmat ovat kotona (eivätkä esim. kauppareissulla sinä aikana) ja kuulevat kyllä äänet pihalta ja puuttuvat tarvittaessa kinoihin tms. Lapset itse pääsevät kotiin, jos on jotain sydämellään (kaveri ei ota leikkiin, on pissahätä tai mitä milloinkin).

Talon isommat lapset kun ovat mukana, ottavat mukaan pihaleikkeihin (opettavat perinteiset pelit). Ja välillä siis toki kaikki tai osa vanhemmistakin pihalla, eivät siis aina siellä keskenään leiki!

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:29"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 09:19"]

Siihen aikaan kun minun lapseni olivat pieniä, menivät ulos kun omin jaloin pääsivät. Eli noin vuoden ikäisinä. Oli tavallinen maalaistalon piha, jossa eläimiä ja kaikkia tavanomaisia vaaranpaikkoja. Yksi auto ruttaantui kun päästivät käsijarrun, ja yksi ommeltava haava tuli sitten isompana.

Yleensä kyllä aina seurattiin, mihin olivat menossa ja mitä oli tekeillä. Näin maalaistalossa tuntuu aivan käsittämättömältä, että lapset olisi pitänyt pitää sisällä 5-vuotiaaksi asti, jos ei itse ehtinyt ja voinut olla mukana. Usein vielä tekemättä mitään tarpeellista työtä,  kun sisällä tai muualla olisi tarpeelliset työt jääneet tekemättä.

[/quote]

aivan ok päästää lapset ulos kun osaavat kävellä, jos ainoa mikä voi kärsiä siitä on oma omaisuus tai omat lapset! ei kukaan normaali ihminen jaksa seistä pihalla tyhjän toimittajana tuntikausia. jonkun pakko tehdä työt (ruoat siivoukset ym)

[/quote]

Minä kirjoitin tuon alkuperäisen ja vakuutan, että olen ERITTÄIN aikuinen, kuten jo lähes kaikki lapseni. Elämä ei ole elämisen arvoista, jos se on pelkkää varomista ja varjelmista, ja huolehtimista ja pelkäämistä. Ja todellakin lapset olivat keskenään pihalla heti kun jalat sen verran kantoivat ja saivat omin neuvoin oven auki.

Maalla omakotitalossa tuntuisi jotenkin täysin järjettömältä seisoa pihalla tumput suorana vahtimassa, kun lapset leikkivät. Omia töitä on toki ollut pihallakin, eli niitä on tehty siinä samalla.

Vanhin oli 4v 9kk (muistan tarkkaan, että oli toukokuu ja on syntynyt elokuussa), nuoremmat siskot menivät mukaan 4v täytettyään (syntyneet helmi-maaliskuussa).

Meillä on talon vieressä lampi, mutta lapset päästetään yleisesti ulos yksin 4-5-vuotiaana. Eikä talossa asu mitään sosiaalitapauksia vaan valtaosa talon aikuisista on korkeakoulututkinnon suorittaneita ja lähes kaikki käyvät töissä.

Lammen vaaroista toki varoitetaan lapsia kielletään menemästä sinne. Ainoa läheltä piti tilanne on sattunut pari vuotta sitten, kun (tuolloin 11v) kuopus meni heikoille jäille ja jää petti alta. Pääsi pari vuotta vanhemman isosiskon avustuksella ylös.

Meidän pihallamme saavat lapset olla kolmivuotiaasta eteenpäin keskenään. Saavat myös mennä metsään talon taakse. Siellä on majatyömaat kesäisin, syksyllä marjoja ja talvella hiihtolatu.

Sitä pienemmät saavat olla keskenään aidatulla terassilla.

Lähellä ei ole autotietä eikä vesistöjä.

Meidän 4-vuotias ulkoilee jo yksin, mutta katson kyllä ikkunasta aika ajoin.  Meillä on rauhallinen ympäristö, joten uskallan antaa lapsen olla yksin ulkona.