Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös 2.11D virheellinen ja sekava. Mitä tarkoitetaan motorisella liikehäiriöllä? Ei mikään virallinen ja vakiintunut termi.
Edelleen vain vastauksena kysymykseen. Tsemppiä oikaisuvaatimuksiin! Ja ihan kaikille hyvää kesän jatkoa😊
Motorinen liikehäiriö on kyllä varsin kuvaava termi ja neuropsykologiassa tunnettu. Esim. motorisen korteksin vauriot voivat aiheuttaa motorisen liikehäiriön.
Mallivastauksien mukaan tämä olisi oikein:
D) ...toistuvat suoritusvirheet liikesarjan spatiaalisessa tarkkuudessa tai suoritusrytmissä viittaavat ideomotoriseen häiriöön, mutta ylimääräinen hapuilu on aina merkki motorisesta liikehäiriöstä.Mielestäni alkuosa onkin oikein, mutta ei voida millään sanoa, että AINA ylimääräinen hapuilu olisi merkki motorisesta liikehäiriöstä. Melkoisella perusteella tehtäisiin kyllä diagnooseja. Artikkelissa kuvattiin, että ylimääräinen hapuilu voi olla apraktinen piirre (erit. ideationaalinen apraksia) ja painotettiin sitä että apraksiat on erotettava muista liikehäiriöistä. Hapuilu voi olla myös muiden neurologisten liikehäiriöiden merkki, joten d ei voi olla millään oikein. Luulempa, että täysin terve ihminen tai jopa Tokion olympialaisten urheilija voi vahingossa tehdä ylimääräistä hapuilua sairastamatta motorista liikehäiriötä. Täysin käsittämätön väite. T. Psykalle sisäänpäässyt, mutta tässäkin tehtävässä pisteitä menettänyt
Artikkelissa sanotaan selkeästi, että liikkeissä ja tehtävissä voi esiintyä myös ylimääräistä hapuilua, mikä tulkitaan apraktiseksi piirteeksi eli ylimääräinen hapuilu on artikkelin tiedon perusteella luokiteltavissa motoriseksi liikehäiriöksi eli apraksiaksi. Myös sanotaan, että väsymys ja vireystilan muutokset voivat vaikuttaa arviointiin, joita ei tule tulkita apraksiaksi. Tämä kuittaa nämä sinun mainitsemasi olympia-kilpailijat, jotka kovan suorituksen jälkeen saattavat olla varsin veteliä. Toiseksi, maitsemasi anekdoottiset esimerkit ovat huono perustelu ylipäätään.
Sanoit, että hapuilu voi olla myös muiden neurologisten liikehäiriöiden merkki. Tämähän on varsin loogista, koska tottakai muissa neurologisissa sairauksissa, kuten parkinson, voi esiintyä tämänkaltaisia apraksisia piirteitä. Taidat sekoittaa häiriöt ja sairaudet keskenään.
Tiedän, että olympiavertaus ei varmastikaan kelpaa perusteluksi, mutta pääperusteeni olikin siinä että vastausvaihtoehdossa sanotaan hapuilun olevan AINA merkki motorisesta liikehäiriöstä. Ylimääräinen hapuilu VOI olla merkki apraksiasta, mutta artikkelin perusteella ei voida sanoa sen olevan aina eli jokaisessa tapauksessa. Sen takia en valinnut sitä. Hapuilu kuuluu myös muiden neurologisten liikehäiriön piirteisiin artikkelin mukaan, joten senkään takia ei voida pitää sitä oikeana. Artikkelissa ei myöskään mainita apraksian olevan sama asia kuin motorinen liikehäiriö ja myönnän, että tämä hämmensi minua. En vieläkään osaa artikkelin perusteella sanoa, mitä hakevat motorisella liikehäiriöllä. Kuulisin mielelläni jonkun viisaamman määritelmän siitä, mitä tämä käsite pitää sisällään.
Mitä enemmän näitä kokeen epäselvyyksiä käydään läpi, sitä enemmän alan kallistua siihen että koe on ollut tulkinnanvaraisuudessaan todella paska erottelemaan hakijoita osaamisen perusteella. Nyt hakijat on eroteltu monessa kohtaa muun kuin osaamisen perusteella. Toivottavasti ensi kokeessa nostavat tasoa. Harmi niille jotka ovat tehneet kokeen, käy sääliksi vaikka kärsin niistä virheistä itsekin.
Missä lähteessä käytetään termiä ”motorinen liikehäiriö”?
Lisäksi väite oli tosiaan liian voimakas suhteessa artikkelin ”tulkitaan” muotoon. Hapuilu tulkitaan neuropsykologisessa tutkimuksessa apraksisksi, mutta se voi toki johtua muustakin
Selkeiden virheiden lisäksi hankalaa on kokeen epäjohdonmukaisuus. Välillä asiasisällöltään oikea väite on väärä, jos sitä ei ole artikkelissa juuri samoilla sanoilla mainittu. Välillä taas väite on väärin tai hyvin epätarkasti ilmaistu/sanamuodoltaan sekava, mutta se on silti mallivastausten mukaan oikein. Veikkaan, että kaikilla on mennyt noita tulkinnanvaraisia tehtäviä väärin, jopa sisäänpäässeillä ja täydet 120 pistettä saaneilla. Nuo väitteet tekevät kokeesta sattumanvaraisen ja ovat kriittisiä sisäänpääsyrajan lähettyvillä oleville hakijoille.
Toivotaan ensi vuonna yhdenmukaisempaa linjaa väittämissä! Itse olen ensi vuonna kyllä pulassa, jos alan miettimään valintakokeessa tämän vuoden tulkinnanvaraisuuksia. Tsemppiä kaikille!
Vierailija kirjoitti:
onkohan mitään mahiksia päästä enää ouluun 5. varasijalta? pääsin yllättäen eilen joensuuhun, mutta vähän pelottaa lähteä niin kauas vieraaseen kaupunkiin. mielessä on kieltämättä käynyt paikan hylkääminenkin, mutta se olisi tietysti typerää kolmannella hakukerralla.
Miten sun kävi?
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän näitä kokeen epäselvyyksiä käydään läpi, sitä enemmän alan kallistua siihen että koe on ollut tulkinnanvaraisuudessaan todella paska erottelemaan hakijoita osaamisen perusteella. Nyt hakijat on eroteltu monessa kohtaa muun kuin osaamisen perusteella. Toivottavasti ensi kokeessa nostavat tasoa. Harmi niille jotka ovat tehneet kokeen, käy sääliksi vaikka kärsin niistä virheistä itsekin.
Aika ikävä kommentti niitä kohtaan, joiden osaaminen riitti sisällepääsyyn. Ihan kuin sinne olisi menty vaim tuurilla tai arvonnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän näitä kokeen epäselvyyksiä käydään läpi, sitä enemmän alan kallistua siihen että koe on ollut tulkinnanvaraisuudessaan todella paska erottelemaan hakijoita osaamisen perusteella. Nyt hakijat on eroteltu monessa kohtaa muun kuin osaamisen perusteella. Toivottavasti ensi kokeessa nostavat tasoa. Harmi niille jotka ovat tehneet kokeen, käy sääliksi vaikka kärsin niistä virheistä itsekin.
Aika ikävä kommentti niitä kohtaan, joiden osaaminen riitti sisällepääsyyn. Ihan kuin sinne olisi menty vaim tuurilla tai arvonnalla.
Minun mielestäni kommentoija ei ole väittänyt, että tuurilla kukaan olisi päässyt sisään. Mielestäni on pitänyt paljon osata, jotta pisteet on riittänyt sisäänpääsyyn. Mielestäni kokeessa on silti aivan liian paljon virheitä mallivastauksissa ja tulkinnanvaraisuuksia, joilla hakijat ovat mahdollisesti asettuneet epätodelliseen järjestykseen. Alimman hyväksytyn pisterajan tuntumassa molemmin puolin on todennäköisesti paljonkin porukkaa täysin väärässä järjestyksessä. Tämä ei ole reilu tapa valita koulutukseen opiskelijoita. Lähemmäs virheellisiä mallivastauksia osunut on päässyt sisään ja toinen mahdollisesti oikeimmin vastannut ei. Yhdenkin osatehtävän pisteillä voi olla suurikin merkitys tämän hyväksymisrajan tuntumassa.
En ole sen kannalla, että keneltäkään pitäisi paikkoja perua, mutta haluaisin että jokaiselta laskettaisiin uudet todelliset pisteet ja jokainen saisi tietää oman todellisen sijoituksensa. Ja niiden, joiden pisteet riittäisi uuden todellisen pisterajan yli, pääsisivät sisään oikeudenmukaisesti. Isompaa tarkastelua tämä valintakoejärjestely todellakin ansaitsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän näitä kokeen epäselvyyksiä käydään läpi, sitä enemmän alan kallistua siihen että koe on ollut tulkinnanvaraisuudessaan todella paska erottelemaan hakijoita osaamisen perusteella. Nyt hakijat on eroteltu monessa kohtaa muun kuin osaamisen perusteella. Toivottavasti ensi kokeessa nostavat tasoa. Harmi niille jotka ovat tehneet kokeen, käy sääliksi vaikka kärsin niistä virheistä itsekin.
Aika ikävä kommentti niitä kohtaan, joiden osaaminen riitti sisällepääsyyn. Ihan kuin sinne olisi menty vaim tuurilla tai arvonnalla.
Minun mielestäni kommentoija ei ole väittänyt, että tuurilla kukaan olisi päässyt sisään. Mielestäni on pitänyt paljon osata, jotta pisteet on riittänyt sisäänpääsyyn. Mielestäni kokeessa on silti aivan liian paljon virheitä mallivastauksissa ja tulkinnanvaraisuuksia, joilla hakijat ovat mahdollisesti asettuneet epätodelliseen järjestykseen. Alimman hyväksytyn pisterajan tuntumassa molemmin puolin on todennäköisesti paljonkin porukkaa täysin väärässä järjestyksessä. Tämä ei ole reilu tapa valita koulutukseen opiskelijoita. Lähemmäs virheellisiä mallivastauksia osunut on päässyt sisään ja toinen mahdollisesti oikeimmin vastannut ei. Yhdenkin osatehtävän pisteillä voi olla suurikin merkitys tämän hyväksymisrajan tuntumassa.
En ole sen kannalla, että keneltäkään pitäisi paikkoja perua, mutta haluaisin että jokaiselta laskettaisiin uudet todelliset pisteet ja jokainen saisi tietää oman todellisen sijoituksensa. Ja niiden, joiden pisteet riittäisi uuden todellisen pisterajan yli, pääsisivät sisään oikeudenmukaisesti. Isompaa tarkastelua tämä valintakoejärjestely todellakin ansaitsisi.
Tämäpä juuri. Itse ainakaan en ota kevyesti sellaista, että tiedän että tietämällä vähemmän olisin saanut enemmän pisteitä ja päässyt sisälle. Voi olettaa että joku näistä sisäänpäässeistä on todella tiennytkin vähemmän ja päässyt sisälle vain sen takia. Ei se toki sisäänpäässeiden vika ole vaan vika on, ja vastuu siitä myös, muualla. Kyllä nyt helvetissä tällaisessa valintakokeessa pitää paremmuusjärjestyksen perustua osaamiseen.
Mutta mitäpä tällaiselle asialle voi enää tehdä? Paska koe ja valinnat tehty, ei paikkoja voi keltään pois ottaa eikä resurssit ylipäätään riitä siihen että alettaisiin avaamaan valinta uudelleen ja laitettaisiin paikat uusilla pisteytyksillä jakoon, koska se vaikuttaisi kaikkiin muihinkin kohteisiin ja ihmisten muuhunkin elämään yms. aivan kohtuuttomasti. Virheitä ei voi silti myöskään väheksyä, ne pitää ehdottomasti korjata. Hirvittää jo etukäteen jos yrittävät jotenkin lakaista tätä maton alle.
Meillä väärin kohdelluilla on kuitenkin myös oikeus vaatia oikeudenmukaista kohtelua. Itse vien asian hallinto-oikeuteen tarvittaessa, en aio hyväksyä sitä että ennakkomateriaalien osaamisesta on paikoitellen sakotettu pistevähennyksin tiputtamalla pisteet osatehtävästä nollille vaikka olisi virheellisesti korjatun väittämän lisäksi tiennyt mallivastauksen mukaan oikeat väittämät. Vähintä mitä yliopistojen on tehtävä olisi korjata virheellisesti pisteytetyt osatehtävät ennakkomateriaalin mukaisiksi ja hyväksyä näiltä osin oikaisuvaatimuksissa vaaditut korjaukset ja sitten hyväksyä sisään kaikki ne tällaisen oikaisuvaatimuksen tehneet, joilla pisteet ylittävät sisäänpääsyrajan.
Itse ainakin saisin tällä tavalla niin paljon lisää pisteitä että pääsisin nykyisen varasijani sijasta 3/5 hakemaani psykan paikkaan vain kolmen osatehtävän pisteytykset korjaamalla. Ihan vain nuo kolme virheellisesti korjattua osatehtävää on helppo osoittaa kokeesta ennakkomateriaalin perusteella. Virheitä on ollut useammassakin väittämässä joten tämä koskettaa takuulla montaa muutakin kuin itseäni. Itselläni vain paska tuuri koska virheitä mallivastauksissa juuri noissa kohdin, jotka olin itse sattunut muistamaan ennakkomateriaaleista.
Ymmärrän hyvin monen fiilikset. Se HS/Yle voisi tosiaan olla hyvä idea. Tämä koe ansaitsee saada huomioita, niin kuin ovat saaneet muutkin pääsykokeiden virheet muilla aloilla. Voisikohan jonkinlainen juttuvinkki Helsingin Sanomiin auttaa siinä, että oikaisuvaatimukset otetaan yliopistoilla tosissaan. Sekä HS että Yle ovat kirjoittaneet paljon yliopistojen valintaprosesseista eli kiinnostusta voisi löytyä. Jos toimittaja kiinnostuu kirjoittamaan tästä, hänellä on aivan erilaiset resurssit ja mahdollisuudet pyytää kommentteja ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Muutamasta selvimmästä virheestä olisi helppo kysyä psykologian asiantuntijalta tai vaikka artikkelin kirjoittajalta itseltään. Lisäksi tehtävän 2.7 B virheeseen saisi helposti lausunnon tilastotieteilijältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös 2.11D virheellinen ja sekava. Mitä tarkoitetaan motorisella liikehäiriöllä? Ei mikään virallinen ja vakiintunut termi.
Edelleen vain vastauksena kysymykseen. Tsemppiä oikaisuvaatimuksiin! Ja ihan kaikille hyvää kesän jatkoa😊
Motorinen liikehäiriö on kyllä varsin kuvaava termi ja neuropsykologiassa tunnettu. Esim. motorisen korteksin vauriot voivat aiheuttaa motorisen liikehäiriön.
Luulempa, että täysin terve ihminen tai jopa Tokion olympialaisten urheilija voi vahingossa tehdä ylimääräistä hapuilua sairastamatta motorista liikehäiriötä.
En tunne ennakkomatskuja, mutta tuli mieleen, että oliko siellä määritelty ylimääräinen hapuilu joko eksplisiittisesti tai implisiittiesti? Oliko siis selvää, että ei puhuta arkikielen hapuilusta vaan termillä tarkoitetaan ihan tietynlaistaoirettaa? Sekin tuli mieleen, että vaikka olisi muitakin neurologisia häiriöitä, niin olisko kuitenkin asiallista sanoa että henkilöllä on myös motorinen liikehäiriö. Jos siis on hapuilua. Vähän kuin sanoisi, että henkilöllä on näköhäiriö, mutta sen sisällä voi olla vaikka mitä.
miksei opintopolussa vieläkään lue "peruuntunut"? oon 1. varasijalla, minkä takia vaikee luovuttaa ennenku nään sen tekstin.
Nyt on kaikki peruuntuneet ja tämä vuosi oikaisupyyntöjä ja kokeen virheiden käsittelyä vaille valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös 2.11D virheellinen ja sekava. Mitä tarkoitetaan motorisella liikehäiriöllä? Ei mikään virallinen ja vakiintunut termi.
Edelleen vain vastauksena kysymykseen. Tsemppiä oikaisuvaatimuksiin! Ja ihan kaikille hyvää kesän jatkoa😊
Motorinen liikehäiriö on kyllä varsin kuvaava termi ja neuropsykologiassa tunnettu. Esim. motorisen korteksin vauriot voivat aiheuttaa motorisen liikehäiriön.
Luulempa, että täysin terve ihminen tai jopa Tokion olympialaisten urheilija voi vahingossa tehdä ylimääräistä hapuilua sairastamatta motorista liikehäiriötä.
En tunne ennakkomatskuja, mutta tuli mieleen, että oliko siellä määritelty ylimääräinen hapuilu joko eksplisiittisesti tai implisiittiesti? Oliko siis selvää, että ei puhuta arkikielen hapuilusta vaan termillä tarkoitetaan ihan tietynlaistaoirettaa? Sekin tuli mieleen, että vaikka olisi muitakin neurologisia häiriöitä, niin olisko kuitenkin asiallista sanoa että henkilöllä on myös motorinen liikehäiriö. Jos siis on hapuilua. Vähän kuin sanoisi, että henkilöllä on näköhäiriö, mutta sen sisällä voi olla vaikka mitä.
Hapuilusta puhutaan aivan ohimennen korkeintaan muutamassa asiayhteydessä sitä sen kummemmin määrittelemättä.
Vierailija kirjoitti:
Mistä voi tiedustella oman kokeen tarkempia pisteitä?
Pistelinkistä näet osiokohtaiset.
Oman kokeesi olisit voinut tilata, mutta se vaihtoehto taisi mennä jo.
"Jos osallistuit valintakokeeseen, voit pyytää valintakokeen vastauksiasi nähtäväksi ensisijaisesti siitä yliopistosta, joka sinulla on ylimpänä hakutoiveena psykologian ja logopedian valintakoeyhteistyön hakukohteiden joukossa."
https://www2.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-ja-logopedian-valinta…
Ainakin Helsingistä voi edelleen tilata koevastauksensa.
Covid-epidemian ja siitä mediassa uutisoinnin psykologiset vaikutukset vuosina 2020-2021.
Oliko koe kuinka vaikea, odotuksiin ja mahdollisesti aiempiin vuosiin verrattuna?
-sivusta kyselen, mucavata lukea tällaista aihetta
Ja kysynpä vielä teitkö oikaisuvaatimuksen (nuoli ylös kyllä, alas ei)?
heiii, ei anekdoottiesimerkkejä tähän ketjuun kiitos!