Psykologia 2021

Yksinkertainen ratkaisu olisi poistaa ensikertalaiskiintiö. Niitä nelikymppisiä maistereita jotka lähtevät täydentämään yo-papereita ja kykenet saavuttamaan 4+ ällää ei nyt ole jonoksi asti. Mitä se sitä paitsi haittaa, jos abi ei heti pääse vaan joutuu korottamaan papereita? Rajojen keinotekoinen laskeminen ei palvele muuta kuin akateemista keskinkertaisuutta.

Ensikertalaisten paapominen ei noudata yhdenvertaisuuslakia millään tavalla. Pääsyvaatimusten pitäisi olla kaikille samat.

Jokainen tarpeeksi hyvä toiskertalainen pääsee pääsykokeella.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tarpeeksi hyvä toiskertalainen pääsee pääsykokeella.

Jos näin, niin silloin jokainen tarpeeksi hyvä ensikertalainenkin pääsee pääsykokeella.

Miksi siis nykyinen systeemi?

Joo, pääsin nyt toiskertalaisena pääsykokeella. Olen silti sitä mieltä, että nykyinen systeemi on huono. Olisi järkevintä, että puolet todistuksella ja puolet pääsykokeella ilman kiintiöitä.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tarpeeksi hyvä toiskertalainen pääsee pääsykokeella.

Miksi toiskertalaisen täytyy olla huippu ja ensikertalaisella riittää vähempi?

Koska ensikertalainen on hyödyllisempi yhteiskunnalle. Simple as that.

T. toiskertalainen

Lukeeko kaikissa psykan hakukohteissa Opintopolussa jo "Peruuntunut" niillä, jotka ei oo saaneet paikkaa? Logolla roikun vieläkin varasijoilla :/

Mitn on edes mahdollista, ettei osa logon varasijajonoista liiku mihinkään? Ei myöskään ole peruuntunut vielä.

Ehdollisia vastaanottoja, jonotetaan muihin yliopistoihin.

Tsemppiä kaikille, jotka vielä roikkuvat varasijoilla. Itse odotin varasijalta sisäänpääsyä kaksi viikkoa ja täytyy myöntää, että se oli todella raastavaa. Tuntuu ikävältä edes ajatella, että jotkut joutuvat odottamaan 2.8 asti saadakseen tietää kuinka käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraiylija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:

a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)

b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muiakin kohdissa perusideaa selitetään)

c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"

Kannattaa lukea se artikkeli ja kommentoida vasta sitten. Kohta josta a b ja c voidaan suoraan johtaa on muistaakseni 2. sivulla

Mä en siis koetta tehny, mutta musta ton s. 35 pätkän mukaan just voidaan sulkea a, b ja c pois. Koska a) HOT on uuden aallon menetelmä, b) vain puolet määritelmästä ja c) vain puolet määritelmästä. Mä pahoittelen, pääsykoekysymykset on joskus kenkkuja, niinkun tässä tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraiylija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:

a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)

b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muiakin kohdissa perusideaa selitetään)

c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"

Kannattaa lukea se artikkeli ja kommentoida vasta sitten. Kohta josta a b ja c voidaan suoraan johtaa on muistaakseni 2. sivulla

Mä en siis koetta tehny, mutta musta ton s. 35 pätkän mukaan just voidaan sulkea a, b ja c pois. Koska a) HOT on uuden aallon menetelmä, b) vain puolet määritelmästä ja c) vain puolet määritelmästä. Mä pahoittelen, pääsykoekysymykset on joskus kenkkuja, niinkun tässä tapauksessa.

Eli logiikkasi mukaan, jos artikkelissa sanottaisiin, että koehenkilöllä on uuden permanenttimenetelmän mukaisesti tehty punainen kihara tukka, niin seuraavat väitteet eivät pitäisi paikkaansa?

a) henkilöllä on permanenttimenetelmällä kiharrettu tukka (koska ei mainittu että menetelmä on uusi)

b) henkilöllä on punainen tukka (koska on vain puolet määritelmästä)

c) henkilöllä on kihara tukka (koska on vain puolet määritelmästä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraiylija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:

a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)

b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muiakin kohdissa perusideaa selitetään)

c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"

Kannattaa lukea se artikkeli ja kommentoida vasta sitten. Kohta josta a b ja c voidaan suoraan johtaa on muistaakseni 2. sivulla

Mä en siis koetta tehny, mutta musta ton s. 35 pätkän mukaan just voidaan sulkea a, b ja c pois. Koska a) HOT on uuden aallon menetelmä, b) vain puolet määritelmästä ja c) vain puolet määritelmästä. Mä pahoittelen, pääsykoekysymykset on joskus kenkkuja, niinkun tässä tapauksessa.

Eli logiikkasi mukaan, jos artikkelissa sanottaisiin, että koehenkilöllä on uuden permanenttimenetelmän mukaisesti tehty punainen kihara tukka, niin seuraavat väitteet eivät pitäisi paikkaansa?

a) henkilöllä on permanenttimenetelmällä kiharrettu tukka (koska ei mainittu että menetelmä on uusi)

b) henkilöllä on punainen tukka (koska on vain puolet määritelmästä)

c) henkilöllä on kihara tukka (koska on vain puolet määritelmästä)

Ja jos artikkelissa lukisi, että maapallo on litteä ja kokeessa olisi monivalinta "A: maapallo on pyöreä, B: maapallo on litteä", on vain A oikein, koska arvostetaan artikkelia laajempaa tietämystä??

Maapallo ei muuten ole pyöreä, vaan navoiltaan litistynyt. Ympärysmitta napojen kautta on vähemmän kuin päiväntasaajan pituus. Saisinko mä kaksi pistettä, kun tiedän paremmin kuin koekysymyksessä olisi esitetty?

Kokeessa vastataan artikkelin mukaan ja jos artikkelissa on virhe, ei juuri siitä kohdasta kannata laatia koekysymystä, jos ei hyväksytä artikkelin mukaista vaihtoehtoa oikeaksi vaihtoehdoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraiylija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:

a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)

b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muiakin kohdissa perusideaa selitetään)

c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"

Kannattaa lukea se artikkeli ja kommentoida vasta sitten. Kohta josta a b ja c voidaan suoraan johtaa on muistaakseni 2. sivulla

Mä en siis koetta tehny, mutta musta ton s. 35 pätkän mukaan just voidaan sulkea a, b ja c pois. Koska a) HOT on uuden aallon menetelmä, b) vain puolet määritelmästä ja c) vain puolet määritelmästä. Mä pahoittelen, pääsykoekysymykset on joskus kenkkuja, niinkun tässä tapauksessa.

Eli logiikkasi mukaan, jos artikkelissa sanottaisiin, että koehenkilöllä on uuden permanenttimenetelmän mukaisesti tehty punainen kihara tukka, niin seuraavat väitteet eivät pitäisi paikkaansa?

a) henkilöllä on permanenttimenetelmällä kiharrettu tukka (koska ei mainittu että menetelmä on uusi)

b) henkilöllä on punainen tukka (koska on vain puolet määritelmästä)

c) henkilöllä on kihara tukka (koska on vain puolet määritelmästä)

Luulen, että osa ymmärsi väärin ton edellisen kommentoijan pointin. Jos vaikka artikkelissa sanottaisiin, että Pekka on savolainen mies ja esim. väittämissä sanottaisiin, että Pekka on savolainen mies ja naimissa, niin silloin puolet väittämästä tiedettäisiin oikeaksi ja puolta ei -> väittämä pitäisi hylätä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en siis koetta tehny, mutta musta ton s. 35 pätkän mukaan just voidaan sulkea a, b ja c pois. Koska a) HOT on uuden aallon menetelmä, b) vain puolet määritelmästä ja c) vain puolet määritelmästä. Mä pahoittelen, pääsykoekysymykset on joskus kenkkuja, niinkun tässä tapauksessa.

Anteeksi mutta tää on musta huono selitys ja on hirveää, jos kokeen tekijät on ajatelleet noin. Nythän kokeessa annetaan ymmärtää, että psykalla arvostetaan tollasta yksinkertaista hauki on kala -ajattelua, jossa loogista päättelyä tärkeämpää on muistaa yksityiskohtia.

Rautalangasta väännettynä ton tehtävän voisi ajatella niin että jossakin lähtökohtaisesti luotettavassa lähteessä on sanottu että Musti on villakoira. Sitten joku väittää, että "Musti on koira" ja sun pitää vastata kyllä tai ei. Vastaako todella ei sillä perusteella että tiedät että Musti onkin nimenomaan villakoira? Se että Musti tosiaan on villakoira ei poista sitä faktaa, että Musti on samalla myös ihan vain koira.

Eli jos jokin on uuden aallon kognitiivisen terapian menetelmä tms. niin kyllä se silloin on myös kognitiivisen terapian menetelmä. Se että asia ilmoitetaan pykälää epätarkemmalla määritelmällä ei muuta asian totuudenmukaisuutta. Toisinpäinhän näin kävisi. Jos artikkelissa olisi mainittu vain kognitiivisen terapian menetelmä ja valintakokeessa väitettäisiin että se oli uuden ajan kognitiivisen terapian menetelmä niin tämähän olisi auttamatta väärin, koska artikkelin perusteella ei voisi väittää moista.

Kokeen tekijöiltä on jäänyt logiikan oppitunti jos toinenkin välistä, jos tämän tehtävän oikaisuvaatimus ei mene läpi. Jos haluavat kysyä nippelitietoa niin muotoilisivat kysymykset niin hyvin, ettei tällaista pääse sattumaan. Nyt ovat halunneet todennäköisesti kysyä muuta kuin itse asiassa kysyivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en siis koetta tehny, mutta musta ton s. 35 pätkän mukaan just voidaan sulkea a, b ja c pois. Koska a) HOT on uuden aallon menetelmä, b) vain puolet määritelmästä ja c) vain puolet määritelmästä. Mä pahoittelen, pääsykoekysymykset on joskus kenkkuja, niinkun tässä tapauksessa.

Anteeksi mutta tää on musta huono selitys ja on hirveää, jos kokeen tekijät on ajatelleet noin. Nythän kokeessa annetaan ymmärtää, että psykalla arvostetaan tollasta yksinkertaista hauki on kala -ajattelua, jossa loogista päättelyä tärkeämpää on muistaa yksityiskohtia.

Rautalangasta väännettynä ton tehtävän voisi ajatella niin että jossakin lähtökohtaisesti luotettavassa lähteessä on sanottu että Musti on villakoira. Sitten joku väittää, että "Musti on koira" ja sun pitää vastata kyllä tai ei. Vastaako todella ei sillä perusteella että tiedät että Musti onkin nimenomaan villakoira? Se että Musti tosiaan on villakoira ei poista sitä faktaa, että Musti on samalla myös ihan vain koira.

Eli jos jokin on uuden aallon kognitiivisen terapian menetelmä tms. niin kyllä se silloin on myös kognitiivisen terapian menetelmä. Se että asia ilmoitetaan pykälää epätarkemmalla määritelmällä ei muuta asian totuudenmukaisuutta. Toisinpäinhän näin kävisi. Jos artikkelissa olisi mainittu vain kognitiivisen terapian menetelmä ja valintakokeessa väitettäisiin että se oli uuden ajan kognitiivisen terapian menetelmä niin tämähän olisi auttamatta väärin, koska artikkelin perusteella ei voisi väittää moista.

Kokeen tekijöiltä on jäänyt logiikan oppitunti jos toinenkin välistä, jos tämän tehtävän oikaisuvaatimus ei mene läpi. Jos haluavat kysyä nippelitietoa niin muotoilisivat kysymykset niin hyvin, ettei tällaista pääse sattumaan. Nyt ovat halunneet todennäköisesti kysyä muuta kuin itse asiassa kysyivät.

Paitsi, että uuden aallon-sanapari tekee siitä ihan muuta kuin kognitiivisen terapiamenetelmän. Kyse ei ole nippelitiedosta vaan siitä, että tietää, mikä ero näillä menetelmillä on.

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että uuden aallon-sanapari tekee siitä ihan muuta kuin kognitiivisen terapiamenetelmän. Kyse ei ole nippelitiedosta vaan siitä, että tietää, mikä ero näillä menetelmillä on.

Tuosta ei ole kyse, eron tietämistä ei ole voitu vaatia koska asiaa ei mitenkään avattu ennakkomateriaalissa. Eikä sillä ole käytännössä mitään merkitystä koska, kuten sanoin, villakoirakin on koira ja samoin menee tässä asiassa, siitä ei millään pääse yli eikä ympäri.

En voi kyllä käsittää tällaisia pääsykokeita... Ei kai tuollainen yksityiskohtien painottaminen ja sanasta sanaan ulkoa opettelu (ja vielä siten että asian ymmärtäminen ei auta vaan kysytään nimenomaan sitä muistaako ulkoa lause- ja sanamuodot ennakkomateriaalista viis siitä ymmärsikö sitä) mittaa senkaltaista osaamista mitä psykologian opiskelu vaatii? Ja kaikki virheet siihen päälle...

Oon todella pettynyt siihen että tällaiset pääsykokeet on psykalle. Aiemmat tilastopainotteiset oli paljon paremmat ja enemmän ajattelukykyä ja osaamista mittaavat.

Mä oon toi 7673 kommentoija. Useempaa tutkintoo kahessa eri yliopistossa opiskelleena en ollenkaan pidä uskomattomana että jos puolet väitteestä on oikein, tai väite on sanalla tai kahdella vajaa, se on väärin. Näin nää vaan tuntuu menevän. Uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia ei oo sama kun kognitiivinen terapia.

Eikä tää oo sama asia kun villakoira on koira, koska kaikki koirat on koiria, mutta uuden aallon menetelmät ja perinteiset menetelmät on eri asioita, eikä vaan jalostettu toisistaan. Tieteen logiikka on valillä vaikeeta.