Psykologia 2021

Vipusesta näkee kaikilta vuosilta ensi- ja toiskertalaiset.

Vierailija kirjoitti:

HEI ÅBO AKADEMIIN HAKENEET!

Te, jotka olette hakeneet ja tiedätte valintamenettelyistä; otetaanko ÅA:han toiskertalaisia ylioppilastodistuksella, ja jos, niin missä rajat liikkuu? 

Toiseksi; Millainen se valintakoe siis on - ainakin soveltuvuushaastattelua ja jonkinlainen koe? Onko ennakkomateriaalia?

Toiskertalaisista ja todistuksista en tiedä mitään, mutta kokeen osalta voin kommentoida. Koe on siis AMK-tyyppinen omalla läppärillä ÅA:n tiloissa suoritettava monivalintakoe, jossa on kuusi eri osiota. Nämä osiot ovat 1) Lähdekritiikki 2) Etiikka 3) Ideahistoria? (Ide´-historia ruotsiksi) 4) Kielikorva (språkkänsla) 5) Luetun ymmärtäminen 6) Matematiikka, logiikka, tilasto ja ongelmanratkaisu

Psykalle haettaessa 50% pisteistä tulee matikka&logiikkaosiosta, muista osioista 10% per osio. Tyhjästä vastauksesta 0 pistettä ja väärästä vastauksesta miinuspisteitä. Tarkemmat tiedot löytyy ÅA:n sivuilta, sieltä löytyy myöskin sekä tämän että viime vuoden kokeet. Kokeeseen ei ole ennakkomateriaalia.

Koe on käsittääkseni kaikille kokonaisuudessaan ruotsiksi ja kielen ymmärtämistä mittaavat osiot voivat kyllä olla todella vaikeita, jos ruotsi ei ole äidinkielesi. Lähdekritiikki ja etiikkaosiossa pääsee pitkälle hyvällä päättelykyvyllä, jos kielitaito on riittävällä tasolla. Logiikan tehtävät ovat vaikeusasteeltaan samaa luokkaa kuin muissakin psykan kokeissa minun mielestäni.

En tiedä kuinka yksityiskohtaisesti on sopivaa avata soveltuvuusarviointia, mutta sen verran lienee hyväksyttävää kertoa, että se on suht lyhyt haastattelutyyppinen arviointi, jossa pyritään selvittämään hakijan motivaatiota, edellytyksiä selviytyä opinnoista ja soveltuvuutta psykologin ammattiin. Soveltuvuushaastattelu tuntuu jakavan mielipiteitä, mutta omasta mielestäni yliopistolla tulee olla oikeus valita hakijansa kuten parhaaksi näkevät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEI ÅBO AKADEMIIN HAKENEET!

Te, jotka olette hakeneet ja tiedätte valintamenettelyistä; otetaanko ÅA:han toiskertalaisia ylioppilastodistuksella, ja jos, niin missä rajat liikkuu? 

Toiseksi; Millainen se valintakoe siis on - ainakin soveltuvuushaastattelua ja jonkinlainen koe? Onko ennakkomateriaalia?

Toiskertalaisista ja todistuksista en tiedä mitään, mutta kokeen osalta voin kommentoida. Koe on siis AMK-tyyppinen omalla läppärillä ÅA:n tiloissa suoritettava monivalintakoe, jossa on kuusi eri osiota. Nämä osiot ovat 1) Lähdekritiikki 2) Etiikka 3) Ideahistoria? (Ide´-historia ruotsiksi) 4) Kielikorva (språkkänsla) 5) Luetun ymmärtäminen 6) Matematiikka, logiikka, tilasto ja ongelmanratkaisu

Psykalle haettaessa 50% pisteistä tulee matikka&logiikkaosiosta, muista osioista 10% per osio. Tyhjästä vastauksesta 0 pistettä ja väärästä vastauksesta miinuspisteitä. Tarkemmat tiedot löytyy ÅA:n sivuilta, sieltä löytyy myöskin sekä tämän että viime vuoden kokeet. Kokeeseen ei ole ennakkomateriaalia.

Koe on käsittääkseni kaikille kokonaisuudessaan ruotsiksi ja kielen ymmärtämistä mittaavat osiot voivat kyllä olla todella vaikeita, jos ruotsi ei ole äidinkielesi. Lähdekritiikki ja etiikkaosiossa pääsee pitkälle hyvällä päättelykyvyllä, jos kielitaito on riittävällä tasolla. Logiikan tehtävät ovat vaikeusasteeltaan samaa luokkaa kuin muissakin psykan kokeissa minun mielestäni.

En tiedä kuinka yksityiskohtaisesti on sopivaa avata soveltuvuusarviointia, mutta sen verran lienee hyväksyttävää kertoa, että se on suht lyhyt haastattelutyyppinen arviointi, jossa pyritään selvittämään hakijan, motivaatiota, edellytyksiä selviytyä opinnoista ja soveltuvuutta psykologin ammattiin. Soveltuvuushaastattelu tuntuu jakavan mielipiteitä, mutta omasta mielestäni yliopistolla tulee olla oikeus valita hakijansa kuten parhaaksi näkevät. 

Kuulostaa siltä, että pääsit sisään soveltuvuushaastattelun kautta.

Käsittääkseni näistä on luovuttu monin paikoin siksi, että ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä niiden toimivuudesta. ÅA:n haastattatteluissa erityisen ongelmallista on niiden lyhyys - jopa kokeneet huippuluokan psykopaattitutkijat tietävät, että pintapuoliset henkilöarvioinnit menevät helposti metsään.

Huom. Tämä kommentti ei tarkoittanut, että haastattelusta valitut olisivat huonoja valintoja. Lähinnä ongelma on se, että ulos jää paljon todella hyviä, ja ratkaisu perustuu kuitenkin mutuun. Objektiivisempaa ja tieteellisedti perustellumpaa olisi ottaa sisään 10 parasta todistushakijaa ja 10 parasta kokeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEI ÅBO AKADEMIIN HAKENEET!

Te, jotka olette hakeneet ja tiedätte valintamenettelyistä; otetaanko ÅA:han toiskertalaisia ylioppilastodistuksella, ja jos, niin missä rajat liikkuu? 

Toiseksi; Millainen se valintakoe siis on - ainakin soveltuvuushaastattelua ja jonkinlainen koe? Onko ennakkomateriaalia?

Toiskertalaisista ja todistuksista en tiedä mitään, mutta kokeen osalta voin kommentoida. Koe on siis AMK-tyyppinen omalla läppärillä ÅA:n tiloissa suoritettava monivalintakoe, jossa on kuusi eri osiota. Nämä osiot ovat 1) Lähdekritiikki 2) Etiikka 3) Ideahistoria? (Ide´-historia ruotsiksi) 4) Kielikorva (språkkänsla) 5) Luetun ymmärtäminen 6) Matematiikka, logiikka, tilasto ja ongelmanratkaisu

Psykalle haettaessa 50% pisteistä tulee matikka&logiikkaosiosta, muista osioista 10% per osio. Tyhjästä vastauksesta 0 pistettä ja väärästä vastauksesta miinuspisteitä. Tarkemmat tiedot löytyy ÅA:n sivuilta, sieltä löytyy myöskin sekä tämän että viime vuoden kokeet. Kokeeseen ei ole ennakkomateriaalia.

Koe on käsittääkseni kaikille kokonaisuudessaan ruotsiksi ja kielen ymmärtämistä mittaavat osiot voivat kyllä olla todella vaikeita, jos ruotsi ei ole äidinkielesi. Lähdekritiikki ja etiikkaosiossa pääsee pitkälle hyvällä päättelykyvyllä, jos kielitaito on riittävällä tasolla. Logiikan tehtävät ovat vaikeusasteeltaan samaa luokkaa kuin muissakin psykan kokeissa minun mielestäni.

En tiedä kuinka yksityiskohtaisesti on sopivaa avata soveltuvuusarviointia, mutta sen verran lienee hyväksyttävää kertoa, että se on suht lyhyt haastattelutyyppinen arviointi, jossa pyritään selvittämään hakijan, motivaatiota, edellytyksiä selviytyä opinnoista ja soveltuvuutta psykologin ammattiin. Soveltuvuushaastattelu tuntuu jakavan mielipiteitä, mutta omasta mielestäni yliopistolla tulee olla oikeus valita hakijansa kuten parhaaksi näkevät. 

Kuulostaa siltä, että pääsit sisään soveltuvuushaastattelun kautta.

Käsittääkseni näistä on luovuttu monin paikoin siksi, että ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä niiden toimivuudesta. ÅA:n haastattatteluissa erityisen ongelmallista on niiden lyhyys - jopa kokeneet huippuluokan psykopaattitutkijat tietävät, että pintapuoliset henkilöarvioinnit menevät helposti metsään.

En ottanut viestissäni mitään kantaa soveltuvuushaastattelun validiteettiin tai "oikeudenmukaisuuteen", enkä ilmaissut minkäänlaista henkilökohtaista mielipidettä sen sisällöstä tai toteutuksesta. Heittomerkit siksi, että se, mikä on toiselle oikeudenmukaista, ei aina ole sitä toiselle. Mielestäni yliopistojen oikeuksia päättää omista asioistaan on jo rajoitettu liikaa. Tiedän esimerkiksi, että Helsingin psykalla vastustettiin todistusvalintaa vuosia. Myös erilaisista kiintiöistä on käsittääkseni kiistelty paljon.

Mikä on tärkeämpää - hakijan oikeus todennettavissa olevaan tasavertaiseen kohteluun vai yliopiston oikeus oikeus valita opiskelijansa itse? Minä en tiedä, ja kyseessä on mielestäni osittain juridinen ja osittain filosofinen kysymys, johon minulla ei tarvitsekaan olla vastausta. Mikä on tasavertaista? Joku haluaisi ennakkomateriaalin 6kk ennen koetta, toiselle riittäisi 1kk ja kolmas ei halua ennakkomateriaalia ollenkaan. Lisäksi kokeiden arvostelukaan ei aina mene ihan oikein, kuten tänäkin keväänä ollaan huomattu. Ihmiset ovat erehtyväisiä.

Jos halutaan mennä tieteellisen näytön mukaan, niin voisi hyvin argumentoida luotettavimpien älykkyystestin käytön puolesta valintatapana monelle alalle perinteisten valintakokeiden sijaan. Älykkyyden ja akateemisen menestyksen välinen korrelaatio on käsittääkseni vahvempi kuin minkään toisen mitattavissa olevan ominaisuuden ja akateemisen menestyksen välinen yhteys. Kuinka monen mielestä sellainen valinta olisi oikeudenmukaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEI ÅBO AKADEMIIN HAKENEET!

Te, jotka olette hakeneet ja tiedätte valintamenettelyistä; otetaanko ÅA:han toiskertalaisia ylioppilastodistuksella, ja jos, niin missä rajat liikkuu? 

Toiseksi; Millainen se valintakoe siis on - ainakin soveltuvuushaastattelua ja jonkinlainen koe? Onko ennakkomateriaalia?

Toiskertalaisista ja todistuksista en tiedä mitään, mutta kokeen osalta voin kommentoida. Koe on siis AMK-tyyppinen omalla läppärillä ÅA:n tiloissa suoritettava monivalintakoe, jossa on kuusi eri osiota. Nämä osiot ovat 1) Lähdekritiikki 2) Etiikka 3) Ideahistoria? (Ide´-historia ruotsiksi) 4) Kielikorva (språkkänsla) 5) Luetun ymmärtäminen 6) Matematiikka, logiikka, tilasto ja ongelmanratkaisu

Psykalle haettaessa 50% pisteistä tulee matikka&logiikkaosiosta, muista osioista 10% per osio. Tyhjästä vastauksesta 0 pistettä ja väärästä vastauksesta miinuspisteitä. Tarkemmat tiedot löytyy ÅA:n sivuilta, sieltä löytyy myöskin sekä tämän että viime vuoden kokeet. Kokeeseen ei ole ennakkomateriaalia.

Koe on käsittääkseni kaikille kokonaisuudessaan ruotsiksi ja kielen ymmärtämistä mittaavat osiot voivat kyllä olla todella vaikeita, jos ruotsi ei ole äidinkielesi. Lähdekritiikki ja etiikkaosiossa pääsee pitkälle hyvällä päättelykyvyllä, jos kielitaito on riittävällä tasolla. Logiikan tehtävät ovat vaikeusasteeltaan samaa luokkaa kuin muissakin psykan kokeissa minun mielestäni.

En tiedä kuinka yksityiskohtaisesti on sopivaa avata soveltuvuusarviointia, mutta sen verran lienee hyväksyttävää kertoa, että se on suht lyhyt haastattelutyyppinen arviointi, jossa pyritään selvittämään hakijan, motivaatiota, edellytyksiä selviytyä opinnoista ja soveltuvuutta psykologin ammattiin. Soveltuvuushaastattelu tuntuu jakavan mielipiteitä, mutta omasta mielestäni yliopistolla tulee olla oikeus valita hakijansa kuten parhaaksi näkevät. 

Kuulostaa siltä, että pääsit sisään soveltuvuushaastattelun kautta.

Käsittääkseni näistä on luovuttu monin paikoin siksi, että ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä niiden toimivuudesta. ÅA:n haastattatteluissa erityisen ongelmallista on niiden lyhyys - jopa kokeneet huippuluokan psykopaattitutkijat tietävät, että pintapuoliset henkilöarvioinnit menevät helposti metsään.

Siis hetkinen. Onko muka jossain vain haastattelu? Tai haastattelu painotettu ohi muista kokeen osioista? Jyväskylässä oli pitkään kolmantena vaiheena soveltuvuuskoe, miten tämä eroaa nyt puhutusta?

Haastatteluista ei voi olla mitattavaa tieteellistä näyttöä, mutta niistä luovuttiin kyllä resurssien vuoksi, ei näytön puutteessa. Ne ovat (olisivat) tärkeä osa valintaa ihan kuten henkilöarvioinneissakin.

Vierailija kirjoitti:

Huom. Tämä kommentti ei tarkoittanut, että haastattelusta valitut olisivat huonoja valintoja. Lähinnä ongelma on se, että ulos jää paljon todella hyviä, ja ratkaisu perustuu kuitenkin mutuun. Objektiivisempaa ja tieteellisedti perustellumpaa olisi ottaa sisään 10 parasta todistushakijaa ja 10 parasta kokeesta.

Ja soveltuvuudella ammattiin ei ole mitään väliä kunhan tilastot on hallussa? Minusta soveltuvuusarvioinnista luopuminen on ollut todella huono suunta. Jos niitä vielä jossakin on, niin hyvä! Se ei tee ihmisestä hyvää psykologia, että hän on tosi hyvä kokeessa.

Turussakin oli ennen soveltuvuuskoe, vaikka se oli valintakoeyhteistyössä Helsingin ja Tampereen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEI ÅBO AKADEMIIN HAKENEET!

Te, jotka olette hakeneet ja tiedätte valintamenettelyistä; otetaanko ÅA:han toiskertalaisia ylioppilastodistuksella, ja jos, niin missä rajat liikkuu? 

Toiseksi; Millainen se valintakoe siis on - ainakin soveltuvuushaastattelua ja jonkinlainen koe? Onko ennakkomateriaalia?

Toiskertalaisista ja todistuksista en tiedä mitään, mutta kokeen osalta voin kommentoida. Koe on siis AMK-tyyppinen omalla läppärillä ÅA:n tiloissa suoritettava monivalintakoe, jossa on kuusi eri osiota. Nämä osiot ovat 1) Lähdekritiikki 2) Etiikka 3) Ideahistoria? (Ide´-historia ruotsiksi) 4) Kielikorva (språkkänsla) 5) Luetun ymmärtäminen 6) Matematiikka, logiikka, tilasto ja ongelmanratkaisu

Psykalle haettaessa 50% pisteistä tulee matikka&logiikkaosiosta, muista osioista 10% per osio. Tyhjästä vastauksesta 0 pistettä ja väärästä vastauksesta miinuspisteitä. Tarkemmat tiedot löytyy ÅA:n sivuilta, sieltä löytyy myöskin sekä tämän että viime vuoden kokeet. Kokeeseen ei ole ennakkomateriaalia.

Koe on käsittääkseni kaikille kokonaisuudessaan ruotsiksi ja kielen ymmärtämistä mittaavat osiot voivat kyllä olla todella vaikeita, jos ruotsi ei ole äidinkielesi. Lähdekritiikki ja etiikkaosiossa pääsee pitkälle hyvällä päättelykyvyllä, jos kielitaito on riittävällä tasolla. Logiikan tehtävät ovat vaikeusasteeltaan samaa luokkaa kuin muissakin psykan kokeissa minun mielestäni.

En tiedä kuinka yksityiskohtaisesti on sopivaa avata soveltuvuusarviointia, mutta sen verran lienee hyväksyttävää kertoa, että se on suht lyhyt haastattelutyyppinen arviointi, jossa pyritään selvittämään hakijan, motivaatiota, edellytyksiä selviytyä opinnoista ja soveltuvuutta psykologin ammattiin. Soveltuvuushaastattelu tuntuu jakavan mielipiteitä, mutta omasta mielestäni yliopistolla tulee olla oikeus valita hakijansa kuten parhaaksi näkevät. 

Kuulostaa siltä, että pääsit sisään soveltuvuushaastattelun kautta.

Käsittääkseni näistä on luovuttu monin paikoin siksi, että ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä niiden toimivuudesta. ÅA:n haastattatteluissa erityisen ongelmallista on niiden lyhyys - jopa kokeneet huippuluokan psykopaattitutkijat tietävät, että pintapuoliset henkilöarvioinnit menevät helposti metsään.

Siis hetkinen. Onko muka jossain vain haastattelu? Tai haastattelu painotettu ohi muista kokeen osioista? Jyväskylässä oli pitkään kolmantena vaiheena soveltuvuuskoe, miten tämä eroaa nyt puhutusta?

Haastatteluista ei voi olla mitattavaa tieteellistä näyttöä, mutta niistä luovuttiin kyllä resurssien vuoksi, ei näytön puutteessa. Ne ovat (olisivat) tärkeä osa valintaa ihan kuten henkilöarvioinneissakin.

Jyväskylässä ensimmäinen vaihe oli monivalinta, josta sinä vuonna kuin minä pääsin, 200 pääsi toiseen vaiheeseen. Tästä esseevaiheesta 100 pääsi soveltuvuushaastatteluun ja heistä 37 sisään.

Nykyinen systeemi on todella huono, epätasa-arvoinen ja aisään pääsee kirjaoppineet, eivät välttämättä ihmistyöhön soveltuvat. On menty hyvin kauas hyvistä psykan opinnoista, kun jo hakijat painottavat ulkoa oppimisen soveltuvuuden edelle. Yliopisto-opinnot eivät ole ulkoa oppimista eivätkä psykologina pärjää parhaiten ne stereotyyppiset 10-tytöt.

Vierailija kirjoitti:

Huom. Tämä kommentti ei tarkoittanut, että haastattelusta valitut olisivat huonoja valintoja. Lähinnä ongelma on se, että ulos jää paljon todella hyviä, ja ratkaisu perustuu kuitenkin mutuun. Objektiivisempaa ja tieteellisedti perustellumpaa olisi ottaa sisään 10 parasta todistushakijaa ja 10 parasta kokeesta.

Ei paykalla haeta yliopistolle parasta opiskelijaa vaan tulevaisuuden parhaita psykologeja. Sun ajattelumalli sopii tutkijoiksi pyrkivien valintaan, ei psykalle.

Millään testillä ei voida osoittaa objektiivisesti sopivuutta psykologiksi. Ei sinne haluta myöskään yhdestä puusta veistettyjä ekstroverttejä hölöttäjiä. Ainakin opepuolelle sosiaalisuudesta sai ennen liikaa pisteitä, vaikka sosiaalisuus ei edes tarkoita samaa kuin hyvät sosiaaliset taidot.

Kaikenlaisille psykologeille löytyy töitä.

Vakava-keskustelua lukiessa vähän huoletti kuinka tänä vuonna soveltuvuuskoe siellä on koostunut muutaman minuutin pysäkkihaastatteluista ja erottelevin pysäkki näyttää olleen moninaisuus. Jos ei ole riittävän nopeasti ymmärtänyt mitä se tarkoittaa ja osannut sorvata hyvää vastausta, paikka on jäänyt siihen.

No, soveltuvuuskokeiden näyttö on edelleen kyseenalaista.

Täällä keskusteltujen soveltuvuuskokeiden yksi ongelma on se, että ne koostuvat kolmesta korkeintaan 10 minuutin keskustelusta, jossa haastattelija esittää kysymyksiä. Mieledtäni on vaan monin tavoin kyseenalaista, että kokelaat raatavat hulluna saadakseen hyvät paperit tai menedtyäkseen kokeessa, ja sitten lopullinen valinta perustuu noin pinnalliseen arvioon.

Ne soveltuvuuskokeet joita suomenkielisellä puolella oli olivat käsittääkseni kattavampia, jolloin resurssipula on ymmärrettävä selitys niiden lopettamiseen.

Summa summarum: jollei näitä soveltuvuuskokeita voida järjestää kunnolla ja ajalla on niissä iso validiteetin puute. Lyhytversio on vain helppo tapa karsia porukkaa pois esim. iän tai jonkun muun poliityisedti epäkorrektin syyn takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HEI ÅBO AKADEMIIN HAKENEET!

Te, jotka olette hakeneet ja tiedätte valintamenettelyistä; otetaanko ÅA:han toiskertalaisia ylioppilastodistuksella, ja jos, niin missä rajat liikkuu? 

Toiseksi; Millainen se valintakoe siis on - ainakin soveltuvuushaastattelua ja jonkinlainen koe? Onko ennakkomateriaalia?

Toiskertalaisista ja todistuksista en tiedä mitään, mutta kokeen osalta voin kommentoida. Koe on siis AMK-tyyppinen omalla läppärillä ÅA:n tiloissa suoritettava monivalintakoe, jossa on kuusi eri osiota. Nämä osiot ovat 1) Lähdekritiikki 2) Etiikka 3) Ideahistoria? (Ide´-historia ruotsiksi) 4) Kielikorva (språkkänsla) 5) Luetun ymmärtäminen 6) Matematiikka, logiikka, tilasto ja ongelmanratkaisu

Psykalle haettaessa 50% pisteistä tulee matikka&logiikkaosiosta, muista osioista 10% per osio. Tyhjästä vastauksesta 0 pistettä ja väärästä vastauksesta miinuspisteitä. Tarkemmat tiedot löytyy ÅA:n sivuilta, sieltä löytyy myöskin sekä tämän että viime vuoden kokeet. Kokeeseen ei ole ennakkomateriaalia.

Koe on käsittääkseni kaikille kokonaisuudessaan ruotsiksi ja kielen ymmärtämistä mittaavat osiot voivat kyllä olla todella vaikeita, jos ruotsi ei ole äidinkielesi. Lähdekritiikki ja etiikkaosiossa pääsee pitkälle hyvällä päättelykyvyllä, jos kielitaito on riittävällä tasolla. Logiikan tehtävät ovat vaikeusasteeltaan samaa luokkaa kuin muissakin psykan kokeissa minun mielestäni.

En tiedä kuinka yksityiskohtaisesti on sopivaa avata soveltuvuusarviointia, mutta sen verran lienee hyväksyttävää kertoa, että se on suht lyhyt haastattelutyyppinen arviointi, jossa pyritään selvittämään hakijan, motivaatiota, edellytyksiä selviytyä opinnoista ja soveltuvuutta psykologin ammattiin. Soveltuvuushaastattelu tuntuu jakavan mielipiteitä, mutta omasta mielestäni yliopistolla tulee olla oikeus valita hakijansa kuten parhaaksi näkevät. 

Kuulostaa siltä, että pääsit sisään soveltuvuushaastattelun kautta.

Käsittääkseni näistä on luovuttu monin paikoin siksi, että ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä niiden toimivuudesta. ÅA:n haastattatteluissa erityisen ongelmallista on niiden lyhyys - jopa kokeneet huippuluokan psykopaattitutkijat tietävät, että pintapuoliset henkilöarvioinnit menevät helposti metsään.

Siis hetkinen. Onko muka jossain vain haastattelu? Tai haastattelu painotettu ohi muista kokeen osioista? Jyväskylässä oli pitkään kolmantena vaiheena soveltuvuuskoe, miten tämä eroaa nyt puhutusta?

Haastatteluista ei voi olla mitattavaa tieteellistä näyttöä, mutta niistä luovuttiin kyllä resurssien vuoksi, ei näytön puutteessa. Ne ovat (olisivat) tärkeä osa valintaa ihan kuten henkilöarvioinneissakin.

Jyväskylässä ensimmäinen vaihe oli monivalinta, josta sinä vuonna kuin minä pääsin, 200 pääsi toiseen vaiheeseen. Tästä esseevaiheesta 100 pääsi soveltuvuushaastatteluun ja heistä 37 sisään.

Nykyinen systeemi on todella huono, epätasa-arvoinen ja aisään pääsee kirjaoppineet, eivät välttämättä ihmistyöhön soveltuvat. On menty hyvin kauas hyvistä psykan opinnoista, kun jo hakijat painottavat ulkoa oppimisen soveltuvuuden edelle. Yliopisto-opinnot eivät ole ulkoa oppimista eivätkä psykologina pärjää parhaiten ne stereotyyppiset 10-tytöt.

Nykyisen systeemin isoin ongelma on se, että osa saa hakea todistuksella ja osa joutuu tekemään arvaamattoman kokeen. Pääsykoe ja pääsykoe+todistus valinta oli paras.

Ja kuten näitte, niin pääsykokeessa oli paljon inhimillisiä virheitä. Kuinkahan paljon niitä tuleekaan yhteismitattomissa persoonien järjedtämissä soveltuvuuskokeissa?

Nyt on Jyväskylän avoimen väylänkin tulokset tulleet, kun niistä täällä on monta kertaa kysytty. Vaadittiin vähintään 4,5 keskiarvo aineopinnoista.

Kauppiskin tuli. Enää puuttuu oikis ja Hesasta bilsa, muista kaupungeista en tiedä. Ai niin ja DIA.

Jokohan yhteishaku tänään valmistuisi!

Listaisiko joku tähän kaikki mahdolliset psykan ja logon todistus- ja koepisterajat, että jää vertailumateriaalia ensi vuotta varten!

Itse avoimen väylässä varasijalla 5. Voikohan vielä päästä vai onko paikka jo menetetty?

Täällä yksi avoimen väylän kautta päässyt onnellinen! ☺️ Onko täällä muita?

Vierailija kirjoitti:

Itse avoimen väylässä varasijalla 5. Voikohan vielä päästä vai onko paikka jo menetetty?

Ei ole mahdollisuuksia, kun yhteisvalinnan tulokset ovat jo tulleet.

Ikävää, että jäit varasijalle 😕 kyllä kaiketi vielä on mahdollisuuksia varasijoilta. Ehkä avoimen väylän paikat liikkuisivat enemmän?

Jos puuttuu enää kauppis ja DIA niin tuskin jonot etenee. Tosin en tiiä miten pian Opintopolussa tapahtuu päivitystä. Mut sepä taitaa olla nyt joka tapauksessa niin että oma 3. varasija jää parhaaksi mitä on itelle luvassa.