Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään hajua milloin mallivastaukset julkastaan Helsingin yliopiston sivuilla? Onko julkastu milloin esim 2019? Naiivina luulin että vastaukset löytyisi jo muutama tunti kokeen jälkeen kun näin on ollu joskus vuosia sitten esimerkiksi kauppiksen pääsykokeissa. Oikeet vastaukset pitäisi kokeen tekijöillä kuitenkin olla jo olemassa ennen kokeen tekoa.

Vasta tulosten julkistamisen jälkeen, koska raakapisteytys elää mm. tuon arvauskynnyksen vuoksi. Siksi pisteitä ei voida laskea ennen kuin kaikki kokeet on tarkistettu ja analysoitu missä kysymyksissä on menty minkäkin verran metsään.

Psykan pisteytys on siis hankalampi kuin kauppiksen tai Vakavan rasti ruutuun -kokeen tarkistus.

Olet varmasti oikeassa mutta en ymmärrä siltikään logiikkaa miksei kokeen tekijöiden mielestä oikeita vastauksia voi julkaista. Tämähän ei liity pisteisiin vaan puhteesti vastausvaihtoehtoihin.

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään hajua milloin mallivastaukset julkastaan Helsingin yliopiston sivuilla? Onko julkastu milloin esim 2019? Naiivina luulin että vastaukset löytyisi jo muutama tunti kokeen jälkeen kun näin on ollu joskus vuosia sitten esimerkiksi kauppiksen pääsykokeissa. Oikeet vastaukset pitäisi kokeen tekijöillä kuitenkin olla jo olemassa ennen kokeen tekoa.

Vasta tulosten julkistamisen jälkeen, koska raakapisteytys elää mm. tuon arvauskynnyksen vuoksi. Siksi pisteitä ei voida laskea ennen kuin kaikki kokeet on tarkistettu ja analysoitu missä kysymyksissä on menty minkäkin verran metsään.

Psykan pisteytys on siis hankalampi kuin kauppiksen tai Vakavan rasti ruutuun -kokeen tarkistus.

Olet varmasti oikeassa mutta en ymmärrä siltikään logiikkaa miksei kokeen tekijöiden mielestä oikeita vastauksia voi julkaista. Tämähän ei liity pisteisiin vaan puhteesti vastausvaihtoehtoihin.

Ne pitäisi julkaista uudestaan sitten, kun pisteytys on valmis, koska tehtävien maksimipistemääriä ei koetta laatiessa tiedetä. Tuplajulkaisuun ei haluta lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

On ihan totta, että tutkimuksessa mitattiin testin tarkkuutta, mutta miksi ihmeessä haluaisit mitata sen uudelleen, kun tutkija teki sen jo?

Miettikää nyt niitä koronatestejä. Tutkimuksessa koronatestin PPV voi olla vaikka 80% ja NPV 70%. No todellisuudessa koronatestien PPV ja NPV vaihtelee maan ja ajankohdan mukaan. Suomessa PPV voi olla vaikka 70% ja NPV 80%. Kun taas Intiassa PPV voi olla 85% ja NPV 65%. Nämä ovat tosi herkkiä esiintyvyydelle ja sen takia ne on huonoja mittareita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tämänhän tekee itseasiassa jo sensitiivisyys ja spesifisyys. Eikö määritelmä, jonka sanoit, ole sensitiivisyyden määritelmä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

On ihan totta, että tutkimuksessa mitattiin testin tarkkuutta, mutta miksi ihmeessä haluaisit mitata sen uudelleen, kun tutkija teki sen jo?

Siis mitä ihmettä sä höpiset?

Vierailija kirjoitti:

Miettikää nyt niitä koronatestejä. Tutkimuksessa koronatestin PPV voi olla vaikka 80% ja NPV 70%. No todellisuudessa koronatestien PPV ja NPV vaihtelee maan ja ajankohdan mukaan. Suomessa PPV voi olla vaikka 70% ja NPV 80%. Kun taas Intiassa PPV voi olla 85% ja NPV 65%. Nämä ovat tosi herkkiä esiintyvyydelle ja sen takia ne on huonoja mittareita!

Täällä THL:n sivulla arvioidaan koronatestejä. Siellä sanotaan selvästi, että koronatestin PPV ja NPV arvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne ja esiintyvyys väestössä. Siten se on muuttuva arvo.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/t…

30 sivua vääntöä PPV:stä

Onkohan tehtävänanto ollut epäselvä :D

Viitsisikö joku heittää kuvan tehtävästä vaikka Aijaa. comiin?

Alkaa nyt ihan todella kiinnosta mitä siinä pitää tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tämänhän tekee itseasiassa jo sensitiivisyys ja spesifisyys. Eikö määritelmä, jonka sanoit, ole sensitiivisyyden määritelmä?

Testin tarkkuutta voidaan mitata eri keinoin. Mittareita ovat mm. sensitiivisyys, spesifisyys, PPV ja NPV. Sensitiivisyys ja spesifisyys ovat parempia mittareita kuin PPV ja NPV, koska sensitiivisyys ja spesifisyys eivät riipu esiintyvyydestä. Eli jos lasket esim. koronatestille aineistosta sensitiivisyyden ja spesifisyyden, niin ne ovat samoja Suomessa ja Intiassa. Kun taas PPV ja NPV vaihtelee esiintyvyyden mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

On ihan totta, että tutkimuksessa mitattiin testin tarkkuutta, mutta miksi ihmeessä haluaisit mitata sen uudelleen, kun tutkija teki sen jo?

Siis mitä ihmettä sä höpiset?

"sinun tulee olettaa esitettyjen aineistojen olevan totta." Tehtävänanto puhuttelee sinua, mitä sinä tekisit? Tehtävänantoa voi ajatella vaikkapa leikkinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

  aina on joku fiksu joka ymmärtää ja tietää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miettikää nyt niitä koronatestejä. Tutkimuksessa koronatestin PPV voi olla vaikka 80% ja NPV 70%. No todellisuudessa koronatestien PPV ja NPV vaihtelee maan ja ajankohdan mukaan. Suomessa PPV voi olla vaikka 70% ja NPV 80%. Kun taas Intiassa PPV voi olla 85% ja NPV 65%. Nämä ovat tosi herkkiä esiintyvyydelle ja sen takia ne on huonoja mittareita!

Täällä THL:n sivulla arvioidaan koronatestejä. Siellä sanotaan selvästi, että koronatestin PPV ja NPV arvoihin vaikuttaa epidemiologinen tilanne ja esiintyvyys väestössä. Siten se on muuttuva arvo.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/t…

Juuri tätä mä tarkoitin. PPV ja NPV ovat heikkoja mittareita, koska ne vaihtelevat esiintyvyyden mukaan. Tässä tehtävässä PPV ja NPV piti kuitenkin laskea aineistolle eli PPV on 105/135=0,778 ja NPV=95/115=0,826. Tehtävässä ei missään vaiheessa sanottu, että arvot pitäisi laskea väestölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

MUTTA: jos nyt mennään PPV arvon määritelmään. PPV kertoo etukäteis-TODENNÄKÖISYYDEN sille, että henkilö x on oikeasti sairas, kun hän saa tutkimuksesta y positiivisen tuloksen. PPV:n laskeminen jälkikäteen pienestä otoksesta ottamatta huomioon koko populaation esiintyvyyttä sotii PPV:n määritelmää vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan haluaisi laskea todennäköisyyden, että positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas, kun tiedetään jo kuka on sairas ja kuka ei, niinkuin tuossa tutkimusotoksessa? PPV lasketaan siksi, että voitaisiin arvioida, kuinka todennäköisesti positiivisen testituloksen saanut on oikeasti sairas eli kuinka hyvin testin tulokseen voidaan luottaa silloin kun ei tiedetä, onko tutkittava oikeasti sairas vai ei. Siksi käytetään populaation esiintyvyyttä. Oletetaan, että x osuus väestöstä on sairaita. Millä todennäköisyydellä joku testistä positiivisen tuloksen saanut todella kuuluu näihin x sairaisiin? PPV laskettuna jonkun itse päätetyn otoksen esiintyvyyden perusteella on ihan turha.

Ei hyvää päivää. Se on TUTKIMUS, jolla mitataan testin TARKKUUTTA. Eli kuinka hyvä se testi on erottelemaan terveet sairaista. Jos kyseessä olisi paska testi, niin se jakelisi testituloksia täysin sattumanvaraisesti. PPV:lla mitataan sitä, kuinka suuren osan oikeasti sairaista testi tunnistaa oikeasti sairaiksi. Tässä se on 78,7% prosenttia. Sitten kun tätä lähdetään soveltamaan todellisuuteen niin tilanne on eri ja riippuu prevalenssista. Miten tämä on niin vaikea ymmärtää!

Tuolle aineistolle mitattu PPV ei kerro mitään testin tarkkuudesta. Jos tutkittavana ois pelkästään sairaita niin kaikki positiivisen tuloksen saaneet olisi sairaita ja PPV olisi 100%. Hienoa, kylläpäs meillä on tarkka testi, joka tunnistaa kaikki sairaat oikein.

Tottakai se kertoo testin tarkkuudesta. Jos tässä tutkimuksessa TP olisi 125 ja FP olisi 0, niin silloin testin PPV olisi 125/125=1 eli 100%. Tällöin tutkittava testi tunnistaisi kaikki oikein.

Mitä se oikeastaan silloin kertoo? Tiedettiin jo, että kaikki on sairaita. Mitä lisäarvoa saadaan laskemalla todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut on sairas, kun kaikki on sairaita? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on luvassa tilitys. Kokeeko kukaan muu olevansa tämän unelma-alan metsästyksen panttivankina? Alan olla ihan poikki - olen jo joitain vuosia hakenut toiskertalaisena psykaan. Perus- ja aineopinnot on tehtynä lähes 90 op laajuisina hyvin ja kiitettävin tiedoin. Kävin täydentämässä yo-tutkinnon, ettei enää ikonä kävisi kuten 2020. Nyt on yli 140 pisteen todistus, jonka hankinta oli huomattavasti kivuttomampaa kuin nämä jatkuvasti muuttuvat pääsykokeet. Kerron nämä taustat siksi, että kyse ei ole siitä, että äly ja sitkeys eivät vaan riitä. Lääkistä en ajattelekaan, koska olen keskinkertainen matematiikassa.

Joka tapauksessa, tuntuu että jo vuosia on kulunut niin, että olen vain hetkittäin vapaa tätä haavetta kohti työskentelystä. Matalapalkkatyö, jossa olen kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua ja jopa varkauden kohteeksi joutumisen ei lohduta. Nykyisellä maisterilla ei vaan saa mitän järkevämpää.

Syytän tästä osin omaa itsepäisyyttäni ja toisaalta huonosti valittua ensimmäistä tutkintoa. Enemmän syytän kuitenkin järjedtelnää, joka jättää kaltaiseni sokeutuneen kokeen armoille.

Täällä kohtalotoveri. Melkein kuin olis suoraan omasta tilanteestani kerrottu! Todistuksella olisin ollut taas sisällä 1.valinnassani 😔

...jos olisit ensikertalainen.

Ei ole mitään syytä uskoa, että psykan toiskertalaisten todistusvalinnan pisteraja ei olisi korkeampi kuin ensikertalaisten, jos sellainen mahdollisuus tiedetysti olisi.

Tätä en vaan ymmärrä: millä perusteella korottaminen olisi muka toiskertalaisille niin paljon helpompaa kuin ensikertalaisille? Rajojen olisi kaiken järjen mukaan pitänyt nousta tänä vuonna, kun todistusvalinta on ollut jo pitkään tiedossa ja sillä otettiin viime vuonna enemmän kuin nyt. Vaan eivätpä nousseet. Logolle kaikkien kiintiön pisteet vain muutamia desimaaleja paremmat kuin ensikertalaisilla. Hakupainealoille on kaikilla kovat todistukset, joten ei tule mitään matikan kaltaisia 55 pisteen eroja ryhmiin.