Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jos toi sokeutetut kuuntelijat ei ollut tahallinen kompa, niin koko kysymys tulisi poistaa arvostelusta. Yliopistotasolla ei voi äidinkielen taso olla sellainen, että sokkoutettu muuttuu yhtäkkiä sokeutetuksi. Tehtävä oli täysi pohjanoteeraus.
Jos muille väittämille löytyy joku ei-kielellinen peruste, jonka perusteella ne voidaan todeta epätosiksi ja näissä sokeiden arvioijien tapauksissa tuo yksi ainoa sana on se "virhe", ei tässä ole mitään epäselvää. Nähtäväksi jää, kuinka tämä oli tarkoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vastasin tohon tehtävään 3.14 C, D ja E. D:stä olin tosi epävarma ("Onko intensiivisellä ääni- tai artikulaatiohoidolla vaikutusta kuuntelijan kykyyn virheettömästi transkriboida Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden puhetta taustamelussa?"), mutta ajattelin, että sitähän siinä konkreettisesti tutkitaan. Kuuntelijoiden asettaminen lauseen tekijäksi hämmensi, mutta ajattelin, ettei sillä sisällöllisesti ole väliä. Saatan olla väärässä, mutta oletin, että tää olis semmoinen "erotteleva" kysymys.
Toi oli kyl kans...Mä en valinnu tota, koska ei niille kuuntelijoille annettu mitään hoitoa. Olin ihan varma, ett se oli kompa, mut en o enää...Ehkä kokeen tekijät on vaan olleet sekasin.
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin liitteessä lista ydintermeistä on blinded käännetty sokkoistettu. Eli näyttäis siltä että kokeen tekijä on yrittänyt tässä kompaa jolla voisi mitata a) materiaalin tarkkaa lukemista b) asian/termin ymmärtämistä c) kysymyksen erittäin tarkkaa lukemista. Menee samaan kategoriaan kuin se diffuusio (eli defuusio). Todella ärsyttäviä knoppikompia.
Toisaalta ennakkomateriaalien käännöksissäkin oli virheitä, esim. Parkinson-artikkelin sanastossa on randomized controlled study vaikka lyhennekin (RCT) jo kertoo että se loppu-osa on trial eikä study. Ja käännös samoin: satunnaistettu vertaistettu koe?? Vaikka muiden lähteiden mukaan satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.
Pilkun viilaustahan tällanen on, mutta niin oli koko koekin.
Tässä kokeessa oikeesti huomas sen, kuinka enkun kielestä tulis luopua ennakkomatskuissa ja koematskuissa kokonaan! Ei näitä tälläsiä kielen miettimisiä ja epäselvyyksiä tulis niin paljoa, jos kaikki matskut olis suomeks kuten koekysymyksetkin ovat. Toivottavasti jatkossa ei enää ole englannin kielistä matskua niin vältytään tältä äikän open ja kielenkääntäjän leikkimiseltä, jollaseks me ei edes haeta opiskelee.
Jotenkin itekin ajattelin että materiaalissa oli sen verran virheitä, erityisesti ROC, että niillä ei niin suurta merkitystä olisi kokeessa. Mutta voi olla että nuo oli silti erottelevia ja virheen/kompasanan sisältävä on väärin vaikka muutoin teksti oikein. Paha sanoa mitä loppupeleissä haettiin, lähiaikoina se selviää! Mutta nyt on vielä epävarmempi olo että miten koko koe meni 😅
Nimenomaan, siksipä pitäisikin suunnata eteenpäin opinnoissa - ja tarjolle useisiin, tai siis kaikkiin yliopistoihin, myös avoimen väyliä ja maisteriopintojakin PELKILLÄ aiemmilla papereilla. Siihenhän voisi ottaa sitten ihan mitä vaan kriteeriä - joka kuitenkin pysyisi ainakin nyt useamman vuoden samana. Vaikkapa ehdotuksena ; aiempi maisterin tutkinto ja sitten avoimessa mahd. paljon psykan opintopisteitä...siis vaikkapa 90 ects tms. , nykyisen perus- ja aineopintojen sijaan. Ja nykyisen avoimen hausta myös Jyväskylässä "normaali" niin, että siitä valmistuu psykologiksi.
Jo pelkästään näillä uudistuksilla homma järkevöityisi, ja tietenkin kaikkiin kiintiöihin reippaasti lisäpaikkoja, etenkin maisteriahakuun.
Ens kevään valintakriteeeit voitais jo julkaista nii tietöis kannattaako toiskertalaisen mitääb korottaa. Veikkaanpa ettei taaskaan kannata. Ajan ja potentiaalin haaskausta tää maisterihakujen vähyys
Tietääkseni kokeen valvojat valvovat koetta ihan ilmaiseksi vapaaehtoisesti. Miksiköhän joku haluaa siihen hommaan?
Vierailija kirjoitti:
Tietääkseni kokeen valvojat valvovat koetta ihan ilmaiseksi vapaaehtoisesti. Miksiköhän joku haluaa siihen hommaan?
Kyllä maksetaan palkkaa, ja tehtävään nähden vieläpä tosi hyvää sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietääkseni kokeen valvojat valvovat koetta ihan ilmaiseksi vapaaehtoisesti. Miksiköhän joku haluaa siihen hommaan?
Kyllä maksetaan palkkaa, ja tehtävään nähden vieläpä tosi hyvää sellaista.
Miksi näin sitten hakumainoksen, jossa haettiin vapaaehtoisia valvomaan koetta? Onkohan sitten eri käytännöt eri paikoissa? Paljonko maksetaan?
Just näin, ei pienellä maalla ja kansantaloudella oikeasti ole varaa tämmöiseen tyhjään rumbaan. Jos ihmiset haluaa vaihtaa alaa (puhun nyt siis etenkin maisterihauista ja myös väylähauista), pitäisi se olla mahdollista. Ja juuri niin, että koko ajan pyritään eteenpäin ja tehdään uusia suorituksia joista hyötyä. Ja kyllä tämä koskee myös nuorempia perus-hakijoita, ei se nyt kovin järkevää ole että vuosia korotellaan yo-paperita, ja ikäänkuin "katsotaan opinnoissa taaksepäin eikä kehitytä" - vaan juuri väylähakuja ja myös maisterihakuja lisäämällä mentäisiin eteenpäin, sillä silloin ihmiset uskaltaisivat ottaa myös ns. kakkosvaihtoehdon paikkoja, kun olisi tiedossa, että jonkun muun alan maisterin (tai ehkä kandin) tehtyä voi taas pyrkiä, jos asia tuntuu vielä silloin ajankohtaiselta ja unelma elää. Osahan sitten jo huomaa ajan kanssa että se ns. kakkosvaihtoehdon ala sopii heille hyvin, mutta kun nyt sitä ei edes uskalleta ylipäätään ottaa vastaan. Aivan hullun hommaa! Ja kun kokeetkin tuntuu olevan yhtä pöhköjä....kun taas tämänkin päiväistä katsoo.....ihan ihme sanavirheitä tai onko ne sitten "kompia" -eihän tuommoisten pitäisi ketään erotella.
Mulla oli kokeen jälkeen tosi hyvä ja helpottunu fiilis. Mut nyt tällee illemmalla just alkanu tulla mieleen kokeen heikkous, just noi kielioppi/käännös virheet ja se, että asioiden ymmärtäminen ei riittänyt millään, vaan hyvin nippelitietoa oli monessa kohdassa. Ja onhan sitä ollut aikaisemmissakin psykan kokeissa, mutta tässä mun mielestä oli jotenki todella paljon.
Mitä ajattelitte siitä Parkinson artikkelin etikkaan liittyvästä kysymyksestä 3.10? Vastasin itse b ja e, sillä artikkelissa mainitaan että "All patients were informed thay if they were placed in the untreated group, they could receive complimentary treatment after the study was completed". Mut en nyt oo ihan varma tuosta could sanamuodosta.
Tuostakin kokeesta voitaisiin laskea sensitiivisyys ja spesifisyys tunnistaa oikeasti kokeeseen lukeneet. Olisi myös hyvä tarkastella sitä, onko kokeesta sisään päässyt, todella lukenut kokeeseen! PPV ja NPV tulisi ottaa suurennuslasin alle. Voitaisiin myös katsoa, onko tässä kokeessa arbitarisesti valittu cut-off arvo vai miten on asian laita. LR+ ja LR- tarkastukseen. Kiitos!
Tampereella maksetaan 15 e/tunti palkkiota kokeiden valvomisesta. Ja vaikka maksetaan palkkio niin kyllähän siihen ihan vapaaehtoisia ehdokkaita haettiin ja kesäkuun kokeisiin on vissiin ollut hankala saada valvojia kun monet ovat töissä yms.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kokeen jälkeen tosi hyvä ja helpottunu fiilis. Mut nyt tällee illemmalla just alkanu tulla mieleen kokeen heikkous, just noi kielioppi/käännös virheet ja se, että asioiden ymmärtäminen ei riittänyt millään, vaan hyvin nippelitietoa oli monessa kohdassa. Ja onhan sitä ollut aikaisemmissakin psykan kokeissa, mutta tässä mun mielestä oli jotenki todella paljon.
Kaikilla on tää sama! Siksi ei saisi vertailla.
Mitä pidemmälle koetta tein, sitä enemmän ajattelin, että nuo käynnistyneisyydessä > kyynistyneisyydessä, sokeutuneet > sokkoutuneet jne. ovat kokeen tekijöiden typoja, jonka perusteella valitsin oikeaksi vastaukseksi myös esimerkiksi sen diffuusiotaidot > defuusiotaidot. Siinäkin vastausvaihtoehdossa termi oli kuitenkin selitetty oikein: "diffuusiotaitojen lisääminen, eli taito erotella ajatukset, tunteet ja tuntemukset toisistaan".
Jos oli niin, että olivat typoja, eivätkä kompia, niin harmittaa todella paljon, etteivät kokeen tekijät olleet vaivautuneet tarkistamaan oikeinkirjoitusta, mikä kuitenkin aika olennaista tällaisessa nippelikokeessa. Harmittaa toki myös, jos olivat kompia, koska ovat niin tulkinnanvaraisia (tulkitseeko vastaaja typona vai kompana). Eli joka tapauksessa harmittaa :D
Kertokaas jotain 3.tehtävän vastauksia!
Arvasin kaikki englannin kielisen kokeessa jaetun matskun vastaukset! Oikeasti valitsin vaib mielestäni loogisimman vaihtoehdon suomeksi, mutta tekstiä en lukenut. Koitin lukea, mutten tajunnut siitä juuri mitään ja ne mitä tajusin heti unohtui eikä ollut oleellisia kysymyksen kannalta.
Jos olis ollut enemmän aikaa ois voinut paremmin analysoida kokeen tekijön ajatusmaailmaa ja vaihtaa noissa epävarmoissa kielikikkailuissa vielä vastauksiaan. Nyt oli ihan tulkinnanvaraistakin tää. Uskooko siihen, että kokeen tekijällä lipsahtanit kielivirhe ja antaa hänelle anteeksi pitäen hänen lausetta totena vai ottaako hänen sanansa kirjaimellisesti ja pitää niitä lauseita väärinä